Kaksin karkuteillä – lied-pedagogiikan tulevaisuuden näkymiä

Lied on pop!

”Ma elän!” voisi huudahtaa Suomen nouseva lied-kulttuuri. Oskar Merikannon hittinäkin tunnettu eläväinen laulu on omiaan kuvaamaan vähitellen statustaan nostavan lied-musiikin kukoistusta. Erinomaisia esimerkkejä liedin suosion kasvusta ovat menestyksekkäät Helsinki Lied -kilpailut sekä Suomen Lied-akatemia ry:n aktiivinen toiminta lied-musiikin edistämiseksi. Konsertteja ja projekteja on jatkuvasti vireillä – pinnan alla siis kuplii.

Jokainen klassinen laulaja työstää liedejä osana perusohjelmistoaan ja pianistienkin asema on parantunut. He eivät ole enää pelkkiä säestäjiä vaan tasavertaisia kamarimuusikoita laulajien rinnalla. Arvostuksen kasvu lisää myös motivaatiota työskennellä laulajien kanssa. Halua ja intoa liedin tekemiseen siis löytyy, mutta välineet sen opiskeluun ja opettamiseen ovat vielä kehitykseltään lapsen kengissä. Kuka opettaa tulevia liedin osaajia? Entä kuka kouluttaa liedin opettajia ja miten?

Lied länsimaisen taidemusiikin lajina

Lied on länsimaisen taidemusiikin laji, jossa laulaja ja pianisti tekevät tasavertaista yhteistyötä tulkitessaan runoon sävellettyä musiikkia. Perinteisesti lied (das Lied, saksaksi ”laulu”) on nimensä mukaisesti saksankielisen yksinlaulun nimitys – sellaisen, joka ei liity esimerkiksi oopperaan tai suurteoksiin – englanninkielisissä maissa sitä kutsutaan laveammin nimellä art song (”taidelaulu”) (Meister 1980, 12.). Suomessa liediksi määritellään kuitenkin melkeinpä kaikki laulajien ja pianistien yhdessä tekemä laulumusiikki.

Liedin juuret ulottuvat keskiajan, renessanssin ja varhaisen barokin minnelaulu- ja continuo-lauluperinteiseen, jossa laulajat joko säestivät itseään tai esiintyivät continuo-ryhmän säestyksellä. Vähitellen lied alkoi eriytyä klaveerisoittimin säestettäväksi laulumusiikiksi. (Murtomäki 2016.)

Lied-musiikki kukoisti varsinaisesti romantiikan tyylikaudella, jolloin mm. F. Schubert, J. Brahms ja H. Wolf sävelsivät suuria lied-kokoelmia. Liedit saivat aiheensa romanttisesta, arkipakoisesta runoudesta, jota loivat runsaasti mm. J. W. von Goethe, Heinrich Heine sekä Eduard Mörike. Veijo Murtomäki mainitseekin artikkelissaan romanttisen liedin ominaispiirteiksi mm. luonto- ja rakkausaiheet sekä kansallisromanttiset, mytologiset aiheet. (Murtomäki 2016.)

Yhteisopettajuus liedin opetuksessa

Lied ja kamarimusiikki yhteismusisointina muodostavat musiikkiopistoissa eri instrumenttien opettajien välisiä asiantuntijayhteisöjä. Yhteisopettajuus tarkoittaa kahden tai useamman opettajan tasa-arvoista yhteistyötä saman aihekokonaisuuden opetuksessa. He vastaavat yhdessä opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. (Malinen & Palmu 2017, 40.)

Samanaikaisopettajuuden käsite rinnastetaan usein yhteisopettajuuden käsitteeseen. Käsite pohjautuu englanninkieliseen sanaan co-teaching, jossa opettajat tekevät yhteistyötä ja jakavat vastuun opetuksesta. (Peltonen 2017, 7.) Malinen ja Palmu (2017, 40) kuitenkin mainitsevat, että samanaikaisopettajuus ja yhteisopettajuus eivät olisi rinnastettavia käsitteitä, sillä samanaikaisopettajuus viittaa enemmän työskentelytapoihin, joita yhteisopettajuutta hyödyntävät voivat käyttää opetuksessaan hyödyksi. (Malinen & Palmu 2017, 40.)

Lied-opetuksessa voidaan hyödyntää sekä yhteisopettajuutta, että samanaikaisopettajuutta esimerkiksi pianonsoitonopettajan ja laulunopettajan yhteistyönä. Esimerkkinä opettajat voivat suunnitella yhdessä lied-luokan tunnit, duojen kokoonpanot ja esitettävän ohjelmiston. Ryhmätunneilla opettajat toimivat yhdessä samanaikaisesti opettaen, kun taas yhteisopettajuus voi ulottua jopa oppilaan soittotunneille.

Lied-opetus nykyisin

Lied-opetuksen tilanne on ollut vuosia hyvin olematonta. Artikkelissa vuodelta 2011 ”Lied on uhanalainen laji!” lied-pianisti ja lied-opettaja Heikki Pellinen on nimetty yhdeksi Suomen harvoista lied-opettajista. Artikkelista tulee esille, että lied-opetus ei ole ollut arvossaan. Musiikkioppilaitoksissa on säästetty oopperakeskeisessä laulukoulutuksessa erityisesti lied-opetuksessa. Liedin opettajia ja esittäjiä on ollut vähän. (Aura 2011.)

Liedin hitaasti kasvavasta suosiosta kertoo omaa tarinaansa se, että useiden eri musiikkioppilaitosten (musiikkiopistojen ja konservatorioiden) internet-sivuja selatessa liedistä ei ole mitään mainintaa. Joidenkin toisen asteen musiikkioppilaitosten sivuilta löytyy opintosuunnitelman sisällöstä yhtyelaulu tai yhtyetyöskentely. Lied-opetuksen toteutuksesta ei tule esille juuri missään tutkituista sivustoissa.

Liedin opetus olisi tarpeellista saada näkyvämmäksi. Monissa oppilaitoksissa sitä kyllä jonkin verran opetetaan, vaikka sitä ei nimetä esimerkiksi yhteismusisoinnin muotona. Lied-opetusta voidaan toteuttaa oppilailla kehitystaso huomioon ottaen jo lapsesta saakka. Lasten lied-opetusta on myös aloiteltu parissa musiikkiopistossa ja se on vähitellen saamassa lisää jalansijaa.

Musiikki ja runo kohtaavat

Jyväskylän ammattikorkeakoulun säestyksen lehtori ja pianisti Eliisa Suni työskentelee paljon laulajien parissa ja ohjaa JAMKin lied-luokan opiskelijoita. Sunin mukaan liedin opettaminen vaatii opettajalta laaja-alaisesti ymmärrystä niin pianonsoitosta kuin laulusta. Monipuolinen kielitaito on myös tärkeää niin ääntämisen kuin tekstin ymmärtämisen kannalta. Opettajan tulee perehtyä teksteihin ja runoihin – liedissä musiikki ja runo kohtaavat, ja niiden tulisi keskustella keskenään. Lied on ennen kaikkea kamarimusiikkia, ja sen opettaminen vaatii ymmärrystä laulajan ja pianistin musiikillisista ja draamallisista rooleista. (Suni 2018.)

Tulevaisuuden lied-opettajille Suni antaa tärkeitä neuvoja. Hän nostaa esille monipuolisen musiikin, kirjallisuuden, kielten ja draaman opiskelun. Lied-opettajan tulee tietenkin myös perehtyä perinpohjaisesti pianonsoittoon ja lauluun. (Suni 2018.)

Yhteisopettajuuden Suni kokee hedelmälliseksi. Mahdollisuuksien ja resurssien puitteissa siitä on aina hyötyä. Useamman opettajan vuoksi aikataulutus voi tosin koitua ongelmaksi. Piano- ja laulupedagogin muodostama opettajapari toimii hyvin, koska silloin opetettavat pianisti sekä laulaja saavat kummatkin täsmällisiä vinkkejä oman instrumenttinsa edustajalta. Toisaalta opiskelijoille voi myös olla vapauttavaa saada ohjausta eri instrumentin opettajalta. (Suni 2018.)

Lied nousevana taidemuotona

Liedin opetuksen tulevaisuus näyttää valoisalta. Eliisa Suni mainitsee Lasten Liedin mielenkiintoiseksi avaukseksi, joka laajentaa pianistien ja laulajien yhteismusisointia alkeisopetukseen. Lasten Lied on laulupedagogi Saara-Maija Strandmanin ja pianopedagogi Marjukka Eskelisen Jokilaakson musiikkiopistossa lapsille kehittämä liedin ohjelmistokirja, jossa tuttuihin lauluihin on sovitettu uudelleen pianostemmat lapsille sopiviksi. Lasten Liedin myötä Jokilaakson musiikkiopistoon on syntynyt lasten oma lied-luokka ja samalla lapsille suunnattu lied-opetus on levinnyt muualle Suomeen. (Eskelinen, M. & Strandman S-M., N.d.)

Suni nostaa esille myös nyt jo kaksi kertaa järjestetyn Helsinki Lied -kilpailun. Suni luonnehtii viime syksyn kilpailua hienoksi tilaisuudeksi, jossa oli paljon hienoja osallistujia. (Suni 2018). Helsinki Lied -kilpailuun saavat osallistua suomalaiset, Suomessa tutkintoon tähtäävästi opiskelevat tai ulkomailla musiikkia opiskelevat lied-duot. Kilpailu järjestetään kolmen vuoden välein Helsingin konservatoriolla ja sen tarkoitus on nostaa esille Liediä elinvoimaisena klassisen musiikin taidemuotona ja toimia katselmuksena liedin opiskelijoiden osaamiseen. Helsinki Lied järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015. (Helsingin Konservatorio, n.d.)

Suomen Lied-akatemia tekee tärkeää työtä järjestämällä ammattiopiskelijoille ja harrastelijoille lied-kursseja eri musiikkioppilaitoksissa ympäri Suomen sekä kouluttamalla piano- ja laulupedagogeja liedin ohjauksessa. Lied-akatemian perustivat vuonna 2015 laulajat Ulla Raiskio ja Aarne Pelkonen sekä pianistit Juho Alakärppä ja Heikki Pellinen.

Esimerkkejä Lied-akatemian kurssitarjonnasta ovat lied-duoille järjestetyt mestarikurssit sekä Liedkouluttajille suunnatut koulutuspäivät. Kurssimaksut on pyritty pitämään kohtuullisina opiskelijoille ja Lied-akatemia onkin kehottanut opiskelijoita korvauksena opetuksesta järjestämään lied-konsertteja kouluissa ja päiväkodeissa, jotka ovat osa liedin esiin nostamista. (Suomen Lied-akatemia ry, n.d.)

Karataanko kaksin?

Vaikka yhteisopettajuus ja tuore lied-musiikin aamunkoitto ovatkin alkaneet saada tunnustusta, ovatko musiikkioppilaitokset valmiita tarjoamaan pianisti-laulaja-duoille asianmukaista koulutusta taidelaulumusiikin viidakossa? Kajahtaako lied-kulttuurin voitonriemuinen ”Ma elän”-voimahuuto vain harvojen ja valittujen piireissä?

Liedin ei pitäisi olla pelkkä kutsumus vaan solistisen osaamisen kanssa yhdenvertainen osa pianistin ja laulajan ammattitaitoa. Näyttää ikävä kyllä siltä, että ylipäänsä taidealojen opetuksen resurssit pienenevät koko ajan. Toisaalta uusimpien opetussuunnitelmien painotus on siirtynyt enemmän yhteismusisoinnin suuntaan. Tällöin on suurena vaarana, että oppilaitosten säestäjille ja pianonsoitonopettajille kasautuu suuri vastuu koko pianokamarimusiikin ja liedin ohjauksesta.

Miten opettajankoulutusta järjestävät korkeakoulut reagoivat tilanteeseen, jää nähtäväksi. Tarjotaanko jatkossa yhteismusisoinnin pedagogiikkaa myös klassisen musiikin pedagogiopiskelijoille? Vai jääkö lied-koulutus ammattimaisesti toimivien järjestöjen harteille, jolloin toivon mukaan taiteenlajista kiinnostuneet uskaltavat karata ja löytää perille musiikkioppilaitosten ulkopuolella?

Kirjoittajat
Ilona Kurvinen, Mia Paananen, Miia Saari & Hannariina Taipale
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, Musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2019

Lähteet:

Aura, M. 2011. Lied on uhanalainen laji. Artikkeli. Yle Klassinen. Viitattu 19.11.2018. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/09/27/lied-uhanalainen-laji

Eskelinen, M. & Strandman, S-M. N.d. Lasten lied. Viitattu 28.4.2019. https://lastenlied.fi/

Helsingin Konservatorio. N. d. Helsinki Lied 2018. Viitattu 19.4.2019. https://www.konservatorio.fi/helsinki-lied/helsinki-lied-2018/

Malinen, O-P. ja Palmu, I. 2017. Näkökulmia yhteisopettajuuteen. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti. 2017. Vol. 27. No. 3. Niilo Mäki -säätiö.

Meister, B. 1980. An Introduction to the Art Song. New York: Taplinger Publishing Company.

Murtomäki, V. 2016. Saksalaisen liedin varhaisvaiheet ja lied-runous. Sibelius-Akatemia. Viitattu 25.11.2018 http://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/Muhi/View?id=rom_lied1

Peltonen, A-P. 2017. Aikuisopiskelijoiden merkittävät kokemukset samanaikaisopettajuudesta. Kasvatustieteen pro-gradu tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Suni, E. 2018. Kysymyksiä lied-aiheiseen artikkeliin. Sähköpostiviesti 14.12.2018. Vastaanottaja Ilona Kurvinen. Vastauksia kyselyyn liedin opetuksesta.

Suomen Lied-akatemia ry. N.d. Viitattu 13.2.2019. http://www.liedakatemia.fi/

Jätä kommentti