Puhallinorkesterissa, jossa käyn soittamassa, on 40 harrastajaa. Soittajien ikärakenne on laaja opiskelijoista eläkeläisiin. Suurin osa soittajista on kuitenkin niitä, jotka elävät juuri nyt ”ruuhkavuosia”. Harrastus koetaan jostain syystä niin tärkeänä, että sille raivataan tila viikko toisensa jälkeen arjen kiireen keskelle. Harjoitusten välissä yritetään lisäksi harjoitella omia stemmoja. Mikä motivoi – ja miten motivoida näitä aikuisia…
Jatka lukemistaDuosoiton vuoropuhelu – Kamarimusiikin ohjausta viululle ja alttoviululle
Mitä valmiuksia duon ohjaaja tarvitsee? Millainen rooli vuorovaikutuksella on duosoitossa? Missä piilee yhdessä soittamisen hauskuus? Kirjallisuudessa lähestytään kamarimusiikkia usein jousikvartetin lähtökohdista, mutta jousikvartettisoiton pääperiaatteet ovat sovellettavissa myös muihin kokoonpanoihin. Artikkelimme käsitteleekin duokokoonpanoa ohjaajan näkökulmasta. Kamarimusiikin hienous Kamarimusiikin soittaminen on antoisaa. Olemme kokeneet mielekkääksi erityisesti pienissä kamarimusiikkikokoonpanoissa soittamisen, sillä silloin stemma on ollut täysin omalla vastuullamme….
Jatka lukemistaLaulaja-johtajan rooli(ristiriita) lauluyhtyeessä
Mitä tapahtuu, kun kuoronjohtaja päätyy mukaan lauluyhtyeeseen sekä laulajaksi että johtajaksi? Lauluyhtyeenhän ajatellaan yleensä toimivan ilman johtajaa tai ulkopuolisen johtajan ohjauksessa. Johtajattomuus on usein leivottu sisään jo lauluyhtyeen määritelmään (Tampereen Musiikkijuhlat 2019). Muuttaako kaksoisrooli johtajuutta ja syntyykö tehtävien välille rooliristiriitaa? Näihin kysymyksiin etsin vastausta tässä artikkelissa kirjallisuuden, laulaville lauluyhtyeen ja pienten kuorojen johtajille tekemäni kyselyn…
Jatka lukemistaMusiikista ja musaryhmän ohjaamisesta
” With music, one’s whole future life is brightened. This is such a treasure in life that it helps us over many troubles and difficulties. Music is nourishment, a comforting elixir. Music multiplies all that is beautiful and of value in life.” Tämä kaunis lainaus on peräisin Zoltán Kodálylta, maineikkaalta unkarilaiselta pedagogilta, etnomusikologilta ja säveltäjältä,…
Jatka lukemistaRyhmä syntyy prosessissa – taiteellinen prosessi ryhmähengen kohottajana
Tanssi on itsessään yhteisöllinen laji, sillä opetus järjestetään yleensä ryhmissä. Tanssitaiteen opetusta järjestävissä tanssikouluissa myös esitystoiminta on tärkeä osa opetusta, mikä tuo arvokkaan lisän harrastukseen. Esitystoiminnan kautta oppilas pääsee kehittymään monipuolisesti ja työskentelemään osana ryhmää, mikä on merkittävää myös sosiaalisesti. Artikkelissa pohdimmekin, minkälainen esitysprosessi tukee parhaiten ryhmän toimintaa ja vuorovaikutuksen kehittymistä. Ryhmäytyminen on monen tekijän…
Jatka lukemistaLaumasta ryhmäksi – Opettaja ryhmädynamiikan luotsaajana ja sen merkitys tanssiharrastuksessa
Harrastitpa sitten kilpatanssia, balettia tai streetiä, tanssi on lajista riippumatta enemmän tai vähemmän ryhmätoimintaa. Näin ollen ryhmän jäsenten väliset suhteet ja sen sisäinen dynamiikka tunneilla korostuvat. Opettaja nousee ryhmän vastuuhenkilönä suureen rooliin, sillä harvoinhan toisilleen lähes tuntemattomista ihmisistä muodostuu täysin itsestään yhteen hiileen puhaltava ryhmä. Toimivan tiimin luominen vaatii töitä niin ryhmän jäseniltä, kuin sen…
Jatka lukemistaMikä härdelli! Musikaalia toteuttamassa lasten kanssa
”Nyt syntyi soppa…” alkaa yksi Pekka Simojoen säveltämän musikaalin lauluista. Aikamoinen ja mielenkiintoinen soppa tästä syntyikin. Toteutimme Pistaasipähkinöiden arvoitus -musikaalin Pohjois-Karjalassa toukokuun lopussa. Mukana oli noin neljäkymmentä lasta ja nuorta lähialueen kunnista. Halusin tämän artikkelin avulla valottaa vähän lapsikuorotyön toimintaa, lapsiryhmän ryhmädynamiikkaa, musikaalin toteuttamisen eri vaiheita sekä referoida lasten kokemuksia musikaaliproduktion tekemisestä. Haimme musikaaliin laulajia…
Jatka lukemistaRyhmäilmiöt ja ryhmänohjaajan roolit – kokemuksia bändiryhmän ohjaamisesta
Ryhmässä toimiminen on ihmisille arkipäivää; he viettävät ison ajan elämästään erilaisissa ryhmissä. On olemassa esimerkiksi työryhmiä, vertaisryhmiä ja harrasteryhmiä. Musiikin opiskelijalle ryhmistä mieluisimmat ovat varmasti ne, joissa pääsee kokeilemaan ja jalostamaan oman instrumentin soittotaitoja bändiympäristössä. Aina ryhmä ei toimi ryhmäläisten tai edes ryhmänohjaajan näkövinkkelistä halutulla tavalla. Silloin ratkaisua voi etsiä tarkastelemalla ryhmässä tapahtuvia ilmiöitä, tai…
Jatka lukemista