Kokemuksia Länsi-Afrikasta – Seitsemän viikkoa rytmimusiikin juurilla Beninissä

Jokapäiväistä on meren taukoamaton kuohunta, suolainen ja kostea tuuli, aamuisin nopeasti ylös ponnahtava aurinko ja illalla hetkessä päälle laskeutuva syvä pimeys. Vuohet, kanat ja muut eläimet vapaina kaduilla, värikkäitä liskoja kaikkialla, moskiitot, mopotaksit, kalastajat vetämässä verkkoja rumpuryhmän säestäessä työntekoa… Jo pelkkä arki täällä on minulle niin uutta ja erilaista. Vielä aivan oma lukunsa on afrikkalainen…

Jatka lukemista

Tanssi tukena nuoren sosiaalisessa vahvistamisessa

Tässä artikkelissa pohdin osallistavan tanssin merkitystä nuorille erityisesti sosiaalisen vahvistamisen näkökulmasta. Pohdin yhtymäkohtia nuorisotyön sosiaalisen vahvistamisen tavoitteille ja tanssin elementeille. Heijastelen pohdintojani myös suhteessa kokemuksiini ollessani harjoittelussa nuorille suunnatussa järjestössä, joka pyrkii auttamaan nuoria löytämään ja saavuttamaan suunnitelmiaan tulevaisuudelle. Toimin keväällä 2016 tanssinopettajana nuorten yhteisössä, joka on suunnattu 16-29 -vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Toimintani…

Jatka lukemista

Rytmiikkaopetuksella groovea tanssiin

 ”Groove” on sanana juurtunut ammattimuusikoiden arkikieleen, mutta miten groove voisi näkyä liikkeessä ja miten tanssijat voisivat sitä kehittää. Olisiko musiikinopiskelusta tutusta rytmiikkaopetuksesta hyötyä? Järjestin tammikuussa 2016 Nuorisoseura Motoran noin lukioikäisille kansantanssijoille rytmiikkatyöpajan, jossa asiaa lähestyttiin sekä liikkeen että musiikinteorian kautta. Ryhmä koostui noin 12 tanssijasta ja useat heistä ovat harrastaneet kansantanssia jopa yli 10 vuotta….

Jatka lukemista

Tanssi sirkuksen ammattikoulutuksessa

Opiskelen ensimmäistä vuotta Lahden Koulutuskeskus Salpauksen sirkuslinjalla ja suoritan samanaikaisesti loppuun tanssinopettajan tutkintoa Kuopion Savonia-ammattikorkeakoulussa. Minulla on takanani myös tanssijan ammattiopintoja ulkomailla. Siksi minulle on luonnollista ja kiinnostavaa tutkia tanssin ja sirkuksen yhteyksiä ja tällä hetkellä erityisesti sitä, miten tanssia hyödynnetään sirkuksen ammattikoulutuksessa. Kuten Purovaara (2005, 69) kirjoittaa, tanssi on sirkukselle hyvin läheinen taidemuoto. Hän…

Jatka lukemista

Ajatuksia dialogisesta tanssipedagogiikasta

Dialoginen pedagogiikka on syventänyt ymmärrystäni vuorovaikutuksellisista opetustavoista. Olen herännyt tarkastelemaan tanssikäsitystäni, ja sen soveltuvuutta dialogiseen opetustapaan. Tulen valottamaan artikkelissani dialogisen pedagogiikan periaatteita, sekä niiden ilmenemistä tanssipedagogiikan kontekstissa. Avaan myös näkemystäni siitä, voiko jokainen olla dialoginen opettaja.  Dialoginen pedagogiikka Perinteisessä opetuskulttuurissa oppilas ollaan nähty tiedon vastaanottajana ja opettaja puolestaan tiedon asiantuntijana. Yksisuuntainen opettaminen on tarjonnut oppilaalle…

Jatka lukemista

Tanssitunnilla musiikin tahtiin?

Musiikki soi eri muodoissaan tanssitunnilla. Tanssinko silloin  kuunnellen vai kuuntelenko tanssien? Miten valitsemme äänimaailman tanssitunnille ja mikä tehtävä sillä on ? Esittelen artikkelissani erilaisia suhteita ja näkemyksiä musiikin käytöstä tanssitunnilla. Mukana on neljän Oulun taidekoulun eri tanssinopettajan kokemuksia musiikin ja tanssin suhteesta heidän omassa tanssinopetuksessaan. Haastattelemani tanssinopettajat opettavat tanssitaiteen perusopetuksen oppimäärää. Tarkoitukseni ei ole esitellä…

Jatka lukemista