Liikuntamotivaatiota on tutkittu paljon ja on löydetty selityksiä, mikä motivoi ihmisen liikkeelle. Tanssin harrastamisen motiiveja on tutkittu vähemmän. Ovatko motiivit samat kuin liikunnassa yleisesti vai onko tanssille erityisiä motiiveja? Tässä artikkelissa kerrotaan ensin yleisesti motiiveista ja sen jälkeen selvitetään miksi aikuinen, korkeakouluopiskelija, haluaa käydä tanssitunneilla viikosta toiseen.
Kaiken takana on motiivi
Kaiken toiminnan taustalta löytyy motiivi eli syy tehdä jokin asia. Sandströmin (2010, 125) mukaan motiivit voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: orgaanisiin, sosiaalisiin ja psykologisiin motiiveihin. Orgaaniset motiivit liittyvät ihmisen fysiologisten perustarpeiden täyttämiseen. Sosiaaliset motiivit puolestaan liittyvät ihmisten välisiin kanssakäymisiin ja psykologiset motiivit mielensisäisiin aiheisiin, joita on hyvin paljon aina uteliaisuudesta pelkoon. Motivaatio syntyy tästä järjestelmästä, joka energisoi ihmistä toimimaan ja pyrkimään johonkin päämäärään.
Liikuntamotiivit
Liikuntamotivaatioon vaikuttavat omat usein tunnepohjaiset asenteet, liikunnan tuomat kokemukset ja ympäristön kannustus tai sen puute. Tyypillistä on, että liikuntaharrastuksen aloituksessa motiivina on henkilökohtaiset päämäärät, kuten ulkonäön kohentaminen. Säännöllisesti liikuntaa harrastavilla motiivina toimii useimmin liikkumisen tuoma mielihyvä. Henkilökohtaisten päämäärien lisäksi liikuntaa harrastavilla voi olla yleisiä päämääriä, kuten sosiaaliset kontaktit, ryhmässä toimimisen ilo ja jännitystilojen lieventäminen. (Sandström 2010, 136.)
Wilskan (2014) tutkimuksessa selvisi, että opiskelijoiden neljä suurinta liikuntamotiivia olivat:
* sosiaalisuus: yhteisöllisyys ja hauskuus
* hyvinvointi: rentoutuminen ja hyvä olo
* fyysisyys: kunnon kohottaminen ja tulosten parantaminen
* trendikkyys: lajin ja liikuntavälineiden muodikkuus sekä ulkonäkö
Tanssimotiiveja
Tanssi eroaa muusta liikunnasta erityisesti esteettisyyden ja ilmaisullisuuden vuoksi. Tanssissa kiehtoo liikkeen vapaus ja itseilmaisu. Tanssi yhdistää kehon ja mielen, mahdollistaen myös tunteiden vapautuminen. Tanssissa saa olla luova ja heittäytyä nauttimaan liikkumisesta musiikin tahtiin. Tanssissa lajista riippuen kontakti toisiin tanssijoihin voi olla aivan erityinen. (Nieminen 1998, 35-38.)
Nieminen (1998, 35) on tutkinut tanssin neljää eri alaluokkaa (baletti, kansantanssi, paritanssi ja moderni tanssi) ja tutkimuksesta selvisi, että eri tanssilajeissa on hyvinkin eri motiivit; taidetanssissa korostuu itsensä ilmaisu, kun taas kansantansseissa sosiaalinen kanssakäyminen ja paritansseissa fyysinen läsnäolo eri sukupuolen lähellä. Yhteneväisyyksiäkin löytyy. Erityisesti naisilla korostuu oman kehon hallinta ja kontrollointi sekä kunnon kasvattaminen. Myös teknisen taidon oppiminen ja positiivisen minäkuvan edistäminen toimii joillekin harrastajille motiiveina tanssilajista riippumatta. Näiden lisäksi motiivina tanssin harrastamiselle voi olla arkirutiineista irrottautuminen ja hauskanpito sekä rentoutuminen (Nieminen 1998, 124).
Kyselytutkimus SYKETTÄ -tanssinharrastajille
SYKETTÄ on Itä-Suomessa toimiva korkeakouluopiskelijoiden ja henkilöstön liikuntapalvelukokonaisuus, jonka liikuntakalenterissa on yli 60 ohjattua ryhmäliikuntatuntia. Kalenterissa on myös tanssilajeja, kuten lyrical jazz, aikuisbaletti, hiphop ja showjazz. (Sykettä 2017.) Tein kyselytutkimuksen tanssituntien kävijöille selvittäen, mikä motivoi heitä käymään tanssitunnilla.
Kyselytutkimukseen osallistui 20 tanssin harrastajaa, joista suurin osa on iältään 20-30-vuotiaita. Vastanneista kaikki yhtä lukuunottamatta ovat harrastaneet tanssia ennen kuin alkoivat käydä sykettä-tanssitunneilla. Noin puolet vastanneista käy sykettä-tanssitunneilla vähintään kerran viikossa ja noin puolet aivan satunnaisesti. Kyselytutkimuksessa esitettiin mahdollisia motiiveja käydä tanssitunnilla ja vastaaja kertoi kuinka paljon kyseinen asia häntä motivoi (5=erittäin paljon – 1= ei juuri ollenkaan). Lisäksi mukana oli muutamia avoimia kysymyksiä.
Psykologiset tekijät kärkimotiiveina
SYKETTÄ -tanssinharrastajien motiivit poikkesivat toisistaan, sillä jokainen ihminen on yksilö ja kullakin on omat syynsä harrastaa. Kuitenkin keskiarvoja tutkiessa kävi ilmi että top 5 motiiveina toimivat psykologiset tekijät: hauskuus, taidot, itsensä ilmaisu, arkirutiineista irrottautuminen ja stressin purkaminen. Fyysiset motiivit kuten kunnon kohotus ja painonhallinta sekä sosiaaliset motiivit kuten ryhmässä liikkuminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen tulivat vasta näiden jälkeen, eivätkä toimi keskiarvojen mukaan yhtä suurena motiivina tanssintunnille osallistumiselle.
Vanhan harrastuksen uusi tuleminen
Tutkimukseen osallistuneista kaikki yhtä lukuun ottamatta ovat harrastaneet tanssia jo ennen kuin alkoivat käydä SYKETTÄ-tanssitunneilla. Avoimissa vastauksissa nousikin vahvasti esiin halu ylläpitää aiemmin hankkimaansa tanssitaitoa ja toisaalta hankkia uusia kokemuksia tanssin parissa. Kyselystä kävi myös ilmi että monet ikävöivät esiintymistä ja lähes kaksi kolmasosaa toivoikin, että SYKETTÄ-tanssituntien kautta olisi mahdollisuus päästä esiintymään erilaisiin tapahtumiin.
Mitä tästä opimme?
Kyselytutkimuksen perusteella aikuisia tanssinharrastajia motivoi tanssista saatu nautinto. Siis se, että tanssin on hauskaa, pääsee ilmaisemaan itseään ja irrottautumaan arjesta. Aikuiset tanssivat saadakseen hyvää oloa. Ei pidä kuitenkaan unohtaa harrastuksen tavoitteellisuutta. Myös aikuiset haluavat oppia uusia taitoja ja haastaa itseään. Toisille esiintyminen toimii hyvänä motivaation lähteenä ja kannustaa harjoittelemaan, kun taas toisille tanssi on satunnainen harrastus, johon ei kuitenkaan pysty sitoutumaan esiintymisen vaatimalla tavalla. On siis tärkeää tarjota mahdollisimman monenlaisia tanssitunteja monenlaisille aikuisille.
Kirjoittajat: Tiina Koistinen 2017, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Nieminen, Pipsa. 1998. Four dance subcultures : a study of non-professional dancers socialization, participation motives, attitudes and stereotypes. Jyväskylä.
Sandström, M. 2010. Psyyke ja aivotoiminta – Neurofysiologinen näkökulma. WSOYpro Oy.
Sykettä 2017. Viitattu 11.4.2017. https://sykettä.fi/kuopio/fi/.
Wilska, Terhi-Anna. 2014. Opiskelijoiden liikuntamotiivit ja elämäntyylit. Viitattu 7.2.2017. https://tietoanuorista.fi/opiskelijoiden-liikuntamotiivit-ja-elamantyylit/.
Mielenkiintoinen artikkeli! Aihe on myöskin mielestäni melko ajankohtainenkin, sillä aikuisille suunnattuja tanssitunteja on viime vuosina tullut tanssioppilaitosten tarjontaan jatkuvasti enenevissä määrin. Minusta on myös mielenkiintoista, kuinka tutkimuksessasi käy ilmi aikuisten tanssiharrastajien esiintymishalukkuus. Itselleni tämä oli melko yllättäväkin tieto. Eri motivaatiotekijöitä käydä tanssitunneilla oli myöskin yllättävän monta. Itseäni jäi kiinnostamaan, että vaihtelevatkohan nämä motivaattorit myöskin tanssilajikohtaisesti. Lisäksi mielestäni on hyvä, että huomioit aikuistanssiharrastajien erilaisuuden sitoutumisen kohdalla ja olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että aikuisharrastajille tulisi tarjota mahdollisimman monenlaista tanssiharrastustoimintaa.
Mielenkiintoinen ja tärkeä aihe myös siltä osin että olen itsekin miettinyt nykyisten aikuisoppilaideni laji- ja esiintymismotivaatiota. Olen huomioinut, että tietyntyyppiset persoonat kiinnostuvat esimerkiksi hip hopista, toiset taas nykytanssista. Olisikin ollut mielenkiintoista tietää, onko motivaatiota eri tanssilajeihin tutkittu, sillä teksti aloitti jo osittain kerronnan tanssin ”alaluokista”! Mukavaa, että tutkitun ryhmän esiintymishalukkuutta oltiin kysytty, useampien eri ryhmien kartotus olisi ollut myös kiinnostavaa! Joillakin sitä esiinymishalukkuutta nimittäin on vaikka muille jakaa, toisia ei taas saa lavalle raahaamallakaan. Toki harrastuspaikkakin voi vaikuttaa tähän (kansanopisto, seura, taiteen perusopetusta antava koulu..)
Mielenkiintoinen aihe! Olisi mukava tietää osanottajien sukupuolijakauma, koska tuntuu että miehet harrastavat tanssia ylipäätään vähemmän kuin naiset. Monille miehille kynnys lähteä tanssitunneille voi olla esimerkiksi stereotypisten mallien takia vaikeampaa vaikka tarvitsisimme kenties eniten itsemme ilmaisuun liittyviä apuvälineitä. Kenties esimerkiksi juuri SYKETTÄ-ryhmäliikuntatunneilla voisi olla ns. yhdistelmätunteja uusien lajien oppimiseksi, jossa olisi kokoelma eri lajeja, jottai ei tarvitsisi varta vasten mennä esimerkiksi jazz-tanssitunnille?
Hyvä aihe artikkelille, sisältöön oli käytetty monipuolisesti ajatuksia ja lähteitä! Pidin artikkelin rakenteesta – ensin johdatellaan lukija aiheeseen ja sitten keskitytään siihen mitä halutaan kertoa. Tämä sai ajattelemaan ja kyseenalaistamaan omia motiiveja tehdä tiettyjä asioita. Rupesin myös miettimään, miksi itse aikanaan lopetin tanssin ja olisiko minulla motiivia aloittaa sitä uudestaan. Artikkeli olisi ehkä voinut tuoda esille myös nuorempien opiskelijoiden, tai jopa lapsien kantaa ja motiiveja asiaan.
Mielenkiintoinen ja selkeä artikkeli! Minulle lukijana oli miellyttävää, kun kappaleet olivat suht lyhyitä ja pääasia oli selkeästi esillä. Hienosti kerroit alussa motiiveista ylipäänsä lähdeaineistoa käyttäen. Selkeästi olit panostanut kyselyyn sekä tulosten esittämiseen artikkelissa. Kysymykset olivat tarpeeksi monipuoliset aiheeseen nähden. Vastausten keskiarvo oli esitetty diagrammissa, mikä auttoi tulosten ymmärtämisessä. Jatko-osa tälle artikkelille tosiaan voisi olla lasten motivaatio tulla tanssitunnille. Sieltä saattaisi tulla ehkä samoja, ehkä hyvinkin erilaisia ja jakautuvia vastauksia. Mutta tämä artikkeli tosiaan kokonaisuudessaan erittäin miellyttävä ja ajatuksia herättävä luettava!
Mielenkiintoinen ja tärkeä aihe, tuntuu että aivan liian vähän tutkitaan ja kirjoitetaan aikuisten harrastamiesesta.
Selkeästi kirjoitettu artikkeli – alku imaisi mukaansa ja sai lukemaan kokonaan.
Kyselyn tulokset ovat selkeästi luettavissa ja muutenkin artikkeli on jaoltaan ja kielellisyydeltään miellyttävää luettavaa.