Mikä motivoi aikuista tanssin harrastajaa?

Liikuntamotivaatiota on tutkittu paljon ja on löydetty selityksiä, mikä motivoi ihmisen liikkeelle. Tanssin harrastamisen motiiveja on tutkittu vähemmän. Ovatko motiivit samat kuin liikunnassa yleisesti vai onko tanssille erityisiä motiiveja? Tässä artikkelissa kerrotaan ensin yleisesti motiiveista ja sen jälkeen selvitetään miksi aikuinen, korkeakouluopiskelija, haluaa käydä tanssitunneilla viikosta toiseen.

Kaiken takana on motiivi

Kaiken toiminnan taustalta löytyy motiivi eli syy tehdä jokin asia. Sandströmin (2010, 125) mukaan motiivit voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: orgaanisiin, sosiaalisiin ja psykologisiin motiiveihin. Orgaaniset motiivit liittyvät ihmisen fysiologisten perustarpeiden täyttämiseen. Sosiaaliset motiivit puolestaan liittyvät ihmisten välisiin kanssakäymisiin ja psykologiset motiivit mielensisäisiin aiheisiin, joita on hyvin paljon aina uteliaisuudesta pelkoon. Motivaatio syntyy tästä järjestelmästä, joka energisoi ihmistä toimimaan ja pyrkimään johonkin päämäärään.

Liikuntamotiivit

Liikuntamotivaatioon vaikuttavat omat usein tunnepohjaiset asenteet, liikunnan tuomat kokemukset ja ympäristön kannustus tai sen puute. Tyypillistä on, että liikuntaharrastuksen aloituksessa motiivina on henkilökohtaiset päämäärät, kuten ulkonäön kohentaminen. Säännöllisesti liikuntaa harrastavilla motiivina toimii useimmin liikkumisen tuoma mielihyvä. Henkilökohtaisten päämäärien lisäksi liikuntaa harrastavilla voi olla yleisiä päämääriä, kuten sosiaaliset kontaktit, ryhmässä toimimisen ilo ja jännitystilojen lieventäminen. (Sandström 2010, 136.)

Wilskan (2014) tutkimuksessa selvisi, että opiskelijoiden neljä suurinta liikuntamotiivia olivat:

* sosiaalisuus: yhteisöllisyys ja hauskuus
* hyvinvointi: rentoutuminen ja hyvä olo
* fyysisyys: kunnon kohottaminen ja tulosten parantaminen
* trendikkyys: lajin ja liikuntavälineiden muodikkuus sekä ulkonäkö

Tanssimotiiveja

Tanssi eroaa muusta liikunnasta erityisesti esteettisyyden ja ilmaisullisuuden vuoksi. Tanssissa kiehtoo liikkeen vapaus ja itseilmaisu. Tanssi yhdistää kehon ja mielen, mahdollistaen myös tunteiden vapautuminen. Tanssissa saa olla luova ja heittäytyä nauttimaan liikkumisesta musiikin tahtiin. Tanssissa lajista riippuen kontakti toisiin tanssijoihin voi olla aivan erityinen. (Nieminen 1998, 35-38.)

Nieminen (1998, 35) on tutkinut tanssin neljää eri alaluokkaa (baletti, kansantanssi, paritanssi ja moderni tanssi) ja tutkimuksesta selvisi, että eri tanssilajeissa on hyvinkin eri motiivit; taidetanssissa korostuu itsensä ilmaisu, kun taas kansantansseissa sosiaalinen kanssakäyminen ja paritansseissa fyysinen läsnäolo eri sukupuolen lähellä. Yhteneväisyyksiäkin löytyy. Erityisesti naisilla korostuu oman kehon hallinta ja kontrollointi sekä kunnon kasvattaminen. Myös teknisen taidon oppiminen ja positiivisen minäkuvan edistäminen toimii joillekin harrastajille motiiveina tanssilajista riippumatta. Näiden lisäksi motiivina tanssin harrastamiselle voi olla arkirutiineista irrottautuminen ja hauskanpito sekä rentoutuminen (Nieminen 1998, 124).

Kyselytutkimus SYKETTÄ -tanssinharrastajille

SYKETTÄ on Itä-Suomessa toimiva korkeakouluopiskelijoiden ja henkilöstön liikuntapalvelukokonaisuus, jonka liikuntakalenterissa on yli 60 ohjattua ryhmäliikuntatuntia. Kalenterissa on myös tanssilajeja, kuten lyrical jazz, aikuisbaletti, hiphop ja showjazz. (Sykettä 2017.) Tein kyselytutkimuksen tanssituntien kävijöille selvittäen, mikä motivoi heitä käymään tanssitunnilla.

Kyselytutkimukseen osallistui 20 tanssin harrastajaa, joista suurin osa on iältään 20-30-vuotiaita. Vastanneista kaikki yhtä lukuunottamatta ovat harrastaneet tanssia ennen kuin alkoivat käydä sykettä-tanssitunneilla. Noin puolet vastanneista käy sykettä-tanssitunneilla vähintään kerran viikossa ja noin puolet aivan satunnaisesti. Kyselytutkimuksessa esitettiin mahdollisia motiiveja käydä tanssitunnilla ja vastaaja kertoi kuinka paljon kyseinen asia häntä motivoi (5=erittäin paljon – 1= ei juuri ollenkaan). Lisäksi mukana oli muutamia avoimia kysymyksiä.

 

Psykologiset tekijät kärkimotiiveina

SYKETTÄ -tanssinharrastajien motiivit poikkesivat toisistaan, sillä jokainen ihminen on yksilö ja kullakin on omat syynsä harrastaa. Kuitenkin keskiarvoja tutkiessa kävi ilmi että top 5 motiiveina toimivat psykologiset tekijät: hauskuus, taidot, itsensä ilmaisu, arkirutiineista irrottautuminen ja stressin purkaminen. Fyysiset motiivit kuten kunnon kohotus ja painonhallinta sekä sosiaaliset motiivit kuten ryhmässä liikkuminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen tulivat vasta näiden jälkeen, eivätkä toimi keskiarvojen mukaan yhtä suurena motiivina tanssintunnille osallistumiselle.

Vanhan harrastuksen uusi tuleminen

Tutkimukseen osallistuneista kaikki yhtä lukuun ottamatta ovat harrastaneet tanssia jo ennen kuin alkoivat käydä SYKETTÄ-tanssitunneilla. Avoimissa vastauksissa nousikin vahvasti esiin halu ylläpitää aiemmin hankkimaansa tanssitaitoa ja toisaalta hankkia uusia kokemuksia tanssin parissa. Kyselystä kävi myös ilmi että monet ikävöivät esiintymistä ja lähes kaksi kolmasosaa toivoikin, että SYKETTÄ-tanssituntien kautta olisi mahdollisuus päästä esiintymään erilaisiin tapahtumiin.

Mitä tästä opimme?

Kyselytutkimuksen perusteella aikuisia tanssinharrastajia motivoi tanssista saatu nautinto. Siis se, että tanssin on hauskaa, pääsee ilmaisemaan itseään ja irrottautumaan arjesta. Aikuiset tanssivat saadakseen hyvää oloa. Ei pidä kuitenkaan unohtaa harrastuksen tavoitteellisuutta. Myös aikuiset haluavat oppia uusia taitoja ja haastaa itseään. Toisille esiintyminen toimii hyvänä motivaation lähteenä ja kannustaa harjoittelemaan, kun taas toisille tanssi on satunnainen harrastus, johon ei kuitenkaan pysty sitoutumaan esiintymisen vaatimalla tavalla. On siis tärkeää tarjota mahdollisimman monenlaisia tanssitunteja monenlaisille aikuisille.

Kirjoittajat: Tiina Koistinen 2017, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Nieminen, Pipsa. 1998. Four dance subcultures : a study of non-professional dancers socialization, participation motives, attitudes and stereotypes. Jyväskylä.

Sandström, M. 2010. Psyyke ja aivotoiminta – Neurofysiologinen näkökulma. WSOYpro Oy.

Sykettä 2017. Viitattu 11.4.2017. https://sykettä.fi/kuopio/fi/.

Wilska, Terhi-Anna. 2014. Opiskelijoiden liikuntamotiivit ja elämäntyylit. Viitattu 7.2.2017. https://tietoanuorista.fi/opiskelijoiden-liikuntamotiivit-ja-elamantyylit/.

 

Jätä kommentti