Motivaation puuttuminen tai sen vähäisyys oppilaissa voi olla hankala tilanne opettajalle. Toisaalta se on myös hyvä hetki tutkiskella omaa opettajuuttaan. Opettajalla voi esimerkiksi herätä innostus siitä, että saa lisähaastetta oppilaan motivoimisesta tai motivaation kehittämisestä. Ihmiset ovat erilaisia, siispä löytyy erilaisia opettajia siinä kuin oppilaitakin. Jotkut oppilaat tarvitsevat valtavan määrän kannustusta, sekä opettajilta, että kotijoukoilta. Toisille…
Jatka lukemistaViideltä töistä ja kuudeksi treeneihin – Mikä motivoi aikuista orkesterisoittajaa?
Puhallinorkesterissa, jossa käyn soittamassa, on 40 harrastajaa. Soittajien ikärakenne on laaja opiskelijoista eläkeläisiin. Suurin osa soittajista on kuitenkin niitä, jotka elävät juuri nyt ”ruuhkavuosia”. Harrastus koetaan jostain syystä niin tärkeänä, että sille raivataan tila viikko toisensa jälkeen arjen kiireen keskelle. Harjoitusten välissä yritetään lisäksi harjoitella omia stemmoja. Mikä motivoi – ja miten motivoida näitä aikuisia…
Jatka lukemistaLapsilähtöistä pianonsoiton alkeisopetusta etsimässä
Tarkastelen tässä artikkelissa 5-6-vuotiaiden lasten pianonsoiton alkeisopetusta yksilöopetuksen näkökulmasta. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet painottaa myönteisen minäkuvan, vuorovaikutuksen ja terveen itsetunnon kehittymistä osana musiikin yleisen oppimäärän tavoitteita. (TPO, 2017). Ajattelen, että opetettaessa pieniä esi- ja alkeisopetusikäisiä lapsia nämä tavoitteet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Musiikin alkeisopetus ei ole vain tutustumista soittimeen, vaan se luo mielestäni merkittävällä tavalla pohjan…
Jatka lukemistaDuosoiton vuoropuhelu – Kamarimusiikin ohjausta viululle ja alttoviululle
Mitä valmiuksia duon ohjaaja tarvitsee? Millainen rooli vuorovaikutuksella on duosoitossa? Missä piilee yhdessä soittamisen hauskuus? Kirjallisuudessa lähestytään kamarimusiikkia usein jousikvartetin lähtökohdista, mutta jousikvartettisoiton pääperiaatteet ovat sovellettavissa myös muihin kokoonpanoihin. Artikkelimme käsitteleekin duokokoonpanoa ohjaajan näkökulmasta. Kamarimusiikin hienous Kamarimusiikin soittaminen on antoisaa. Olemme kokeneet mielekkääksi erityisesti pienissä kamarimusiikkikokoonpanoissa soittamisen, sillä silloin stemma on ollut täysin omalla vastuullamme….
Jatka lukemistaLaulaja-johtajan rooli(ristiriita) lauluyhtyeessä
Mitä tapahtuu, kun kuoronjohtaja päätyy mukaan lauluyhtyeeseen sekä laulajaksi että johtajaksi? Lauluyhtyeenhän ajatellaan yleensä toimivan ilman johtajaa tai ulkopuolisen johtajan ohjauksessa. Johtajattomuus on usein leivottu sisään jo lauluyhtyeen määritelmään (Tampereen Musiikkijuhlat 2019). Muuttaako kaksoisrooli johtajuutta ja syntyykö tehtävien välille rooliristiriitaa? Näihin kysymyksiin etsin vastausta tässä artikkelissa kirjallisuuden, laulaville lauluyhtyeen ja pienten kuorojen johtajille tekemäni kyselyn…
Jatka lukemistaHei aikuinen, tule soittotunnille!
Moni aikuinen on arjen kiireissä ja rutiineissa varmasti miettinyt uuden harrastuksen aloittamista. Miten löytää itselle sopiva harrastus, joka motivoi viikoittain poikkeamaan arjen rutiineista ja saa kokeilemaan jotain ihan uutta? Soittoharrastuksen aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä ja jokaiselle aikuiselle löytyy oma inspiroiva soitin, jonka soittamiseen voi heittäytyä hetkeksi arjen tohinasta. Tässä artikkelissa olen koonnut vinkkejä…
Jatka lukemistaPienryhmälaulunopetus: Uhka vai mahdollisuus?
Millaisia taitoja ja valmiuksia pienryhmäopettaminen vaatii laulunopettajalta? Miten opettaja voi huomioida oppilaat yksilöllisesti pienryhmäopetuksessa? Lähdimme etsimään vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin kentällä toimivilta pienryhmälaulunopettajilta kyselyn avulla. Miksi pienryhmä? Laulaminen on perinteisesti liitetty yksilöopetukseen, mutta havaintojemme perusteella ryhmäopetuksen suosio on ollut kovassa kasvussa. Yhä useampi musiikkioppilaitos tarjoaa myös ryhmäopetusta, sillä ryhmäopetus säästää opettajan aikaa ja ryhmäopetuksessa…
Jatka lukemistaOppilaan itsetunnon huomioiminen soittotunnilla
”Kädet hikoavat, tekisi mieli lähteä karkuun ennen soittotuntia. En riitä, olen huono, en tajua ja kaikki muut varmasti soittavat paremmin.” Monelle nämä ajatukset ovat tuttuja lapsuuden tai nuoruuden soittotuntikokemuksista. Tällaiset ajatukset saattavat kertoa huonosta itsetunnosta, jota soittoharrastus parhaimmillaan voisi parantaa, tai toisaalta pahimmillaan heikentää. Omien itsetuntoon liittyvien pohdintojemme pohjalta musiikinharrastajina ja opiskelijoina, koemme tarvetta löytää…
Jatka lukemistaKun lapsi haastaa muskarissa
Mitä tehdä, kun lapsi menettää malttinsa kesken muskaritunnin? Entä, jos lapseen ei saa kontaktia, tai hän ei suostu osallistumaan muiden mukana leikkeihin? Musiikkileikkikoulun opettajina saamamme kokemuksen mukaan lähes jokaisessa muskariryhmässä on vähintään yksi haastavasti käyttäytyvä lapsi, ja tuntemuksemme mukaan lasten haastava käyttäytyminen on vain lisääntymään päin. Artikkelissamme lähdemme pureutumaan ajankohtaiseen aiheeseen, kuinka ohjata haastavasti käyttäytyvää…
Jatka lukemistaSormijärjestykset kuntoon – 5-rivisen harmonikan sormituksien käyttäminen
Mitkä ihmeen sormitukset? Harmonikan soittajat joutuvat soittaessaan jatkuvasti pohtimaan, mitkä ovat parhaat sormitukset. Sormituksilla tarkoitetaan sormien järjestystä, jotta soittaminen sujuu mahdollisimman sujuvasti eikä esim. kesken legatomaisen fraasin katkea huonon sormijärjestyksen takia. Sormituksia tehdään sekä oikean käden diskanttipuolelle että vasemman käden bassopuolelle ja niin aloittelijoille kuin ammattilaistason soittajille. Sormitukset herättävät laajalti keskustelua niin opettajien keskuudessa kuin…
Jatka lukemistaHarrastelijakuoroon sointia
Olen kuorotyössäni kiinnittänyt huomiota erityisesti kasvojen lihasten käyttöön. Tässä artikkelissa pohdin lihasten aktivoimisen ja artikulaation opettamista sekä niiden vaikutusta kuoron sointiin. Tein aloittelevalle harrastelijanaiskuorolle käytännön kokeilun, jossa halusin selvittää, huomaavatko laulajat itse eron kahden erilaisen laulutavan välillä. Aluksi pyysin heitä laulamaan työn alla olevan laulun perusilmeellä, lähes paikallaan seisten ja tuskin huulia liikuttamatta. Tuloksena oli,…
Jatka lukemistaRyhmä syntyy prosessissa – taiteellinen prosessi ryhmähengen kohottajana
Tanssi on itsessään yhteisöllinen laji, sillä opetus järjestetään yleensä ryhmissä. Tanssitaiteen opetusta järjestävissä tanssikouluissa myös esitystoiminta on tärkeä osa opetusta, mikä tuo arvokkaan lisän harrastukseen. Esitystoiminnan kautta oppilas pääsee kehittymään monipuolisesti ja työskentelemään osana ryhmää, mikä on merkittävää myös sosiaalisesti. Artikkelissa pohdimmekin, minkälainen esitysprosessi tukee parhaiten ryhmän toimintaa ja vuorovaikutuksen kehittymistä. Ryhmäytyminen on monen tekijän…
Jatka lukemista