Millaisia taitoja ja valmiuksia pienryhmäopettaminen vaatii laulunopettajalta? Miten opettaja voi huomioida oppilaat yksilöllisesti pienryhmäopetuksessa? Lähdimme etsimään vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin kentällä toimivilta pienryhmälaulunopettajilta kyselyn avulla.

Miksi pienryhmä?

Laulaminen on perinteisesti liitetty yksilöopetukseen, mutta havaintojemme perusteella ryhmäopetuksen suosio on ollut kovassa kasvussa. Yhä useampi musiikkioppilaitos tarjoaa myös ryhmäopetusta, sillä ryhmäopetus säästää opettajan aikaa ja ryhmäopetuksessa säästyy rahaa sekä opetuksen järjestäjältä että oppilailta. Tästä on hyötyä etenkin haja-asutusalueilla, joilla laulunopettaja tulee opettamaan toiselta paikkakunnalta.

Kyselyymme vastanneet laulunopettajat olivat sitä mieltä, että pienryhmäopetus on osa tulevaisuuden laulunopettamista ja sen uskotaan ja toivotaan lisääntyvän entisestään. Pienryhmät nähdään kannattavina taloudellisessa mielessä sekä oppilaan että opettajan näkökulmasta.

Ryhmäopetusta hyvänä opettamisen menetelmänä korostavat muun muassa sosiokonstruktiivinen ja kollaboratiivinen oppimiskäsitys. Kollaboratiivinen oppimiskäsitys hyödyntää ryhmän sisäistä vuorovaikutusta oppimisessa. Esimerkiksi ryhmäkeskustelut, tehtävien tekeminen yhdessä ja vertaisohjaus kuuluvat tämän oppimiskäsityksen työskentelytapoihin. (Kauppila 2005, 90-91.)

Ryhmiin jakaminen voidaan tehdä kykyjen tai tehtävien mukaan. Tämä vaikuttaa ryhmän vuorovaikutukseen ja ryhmädynamiikkaan. Oppilaat pääsevät jakamaan asioita toistensa kanssa, saavat sosiaalisia kontakteja ja he saavuttavat yhteistyöllä oppimistuloksen. (Kauppila 2005, 90-91.)

Pienryhmä opetusmuotona

Pienryhmäopetus vaatii opettajalta paljon pedagogista ja vuorovaikutuksellista osaamista. Pienryhmäopetus ei kuitenkaan ole kyselymme tulosten mukaan syrjäyttämässä yksilötunteja, vaan täydentämässä niitä. Etenkin laulamisen alkeisopetus pienryhmäopetuksena nähdään yhtenä mahdollisuutena alentaa kynnystä aloittaa lauluharrastus.

Piirros jossa kolme lasta yläpuolella kysymysmerkkejä
 Jokaisella ryhmäläisellä voi olla omat haasteensa.

Kyselyymme vastanneet laulunopettajat kokivat pienryhmäopetuksen ainoaksi haasteeksi sen, etteivät ole saaneet korkeakoulussa opetusta pienryhmien opettamisesta. He ovat oppineet käytännön työn kautta pienryhmäopetuksen pedagogisia ja vuorovaikutuksellisia tekijöitä. Osa kyselyymme vastanneista laulunopettajista opettaakin pienryhmiä ryhmänä, jolloin he hyödyntävät ryhmädynamiikkaa opetuksessaan. Osa puolestaan opettaa ryhmässäkin oppilaita yksilöinä siten, että kaikilla ryhmäläisillä on noin 10 minuutin sooloaika kullakin laulutunnilla. Tällöin kyse ei siis ole varsinaisesta pienryhmäopetuksesta.

Miten oppiminen tapahtuu pienryhmässä?

Pienryhmässä oppilaat oppivat jatkuvasti opettajan lisäksi myös toisiltaan. Kuuntelemalla ja tarkkailemalla muita ryhmäläisiä opiskelijoiden taidot arvioida omaa laulamistaan kehittyvät ja opiskelijoille muodostuu monipuolinen käsitys äänestä sekä kyky arvioida laulutekniikan ongelmia omassa ja toisten laulajien äänessä.

Pienryhmissä tapahtuu vertaisoppimista, kun opiskelijat kuulevat saman lauluteknisen asian useassa erilaisessa lauluäänessä. Erilaisten kuulokuvien saaminen auttaa oppimaan, monipuolistaa käsitystä äänestä instrumenttina ja helpottaa oman lauluäänen löytymistä ja hyväksymistä. (Hanhisalo 2017, 35-36.)

Jokaisella ryhmäläisellä on omat haasteensa, joita opettaja ohjeistaa, jolloin muutkin kuulevat useat opetukset eri haasteisiin liittyen ja näin kaikki saavat monipuolisempia ohjeita kuin yksilötunnilla. Tämä toki edellyttää sitä, että opettaja osaa huomioida jokaisen yksilönä. (Hanhisalo 2017, 17, 36.)

Pienryhmän muodostuminen vai muodostaminen?

Aloitimme syksyllä 2019 pienryhmälaulunopetuksen. Jaoimme omat ensimmäiset pienryhmämme siten, että saimme jokaiseen ryhmään yhden miesäänen, yhden ”sopraanon” ja yhden ”alton”. Halusimme kaikkiin ryhmiin mahdollisuuden moniäänisten sovitusten esittämiseen ja monipuolisuutta soundeihin. Halusimme mahdollisimman heterogeeniset ryhmät, jotta pääsisimme kehittymään opettajina.

Kyselymme paljasti, että todellisuudessa pienryhmät muodostuvat hyvin satunnaisesti: kuka tahansa voi ilmoittautua mihin tahansa ryhmään. Käytännössä ryhmissä on siis sekaisin miehiä ja naisia, vasta-alkajia ja jo pidempään laulutunneilla käyneitä sekä eri tavalla ääntänsä käyttämään tottuneita oppilaita. Opettajalta vaaditaankin hyviä sosiaalisia ja vuorovaikutuksellisia taitoja, joustamista ja rohkeutta, jotta hän saa ryhmän toimimaan.Piirros jossa kolme lasta, nuotteja yläpuolella

Opettaja voi vaikuttaa ryhmän muodostamiseen nimeämällä kurssin tietyn teeman mukaan. Eräs kyselyyn vastanneista opettajista on pitänyt jo pitkään laulutaidottomien pienryhmätunteja. Hän kokee, että juurikin nämä niin sanotut laulutaidottomat oppilaat hyötyvät pienryhmäopetuksesta eniten ja tällöin toki kurssille ilmoittautuu vain itsensä laulutaidottomaksi kokevat henkilöt.

Dialoginen vuorovaikutus

Opetustyössä tärkeintä on oppilaan kokemus osallisuudesta. Tunne siitä, että tulee kuulluksi ja nähdyksi. Tunne siitä, että kuuluu joukkoon. Oppimistilanteen on oltava dialoginen, jotta tämä mahdollistuu. Dialogisuudessa keskiössä on osapuolten kohtaaminen ja me-henki. (Jordan-Kilkki ym. 2013, 19.)

Opettaja voi vaikuttaa dialogisen ilmapiirin syntymiseen kiinnittämällä huomiota läsnäoloon: miten tervehdin, otanko katsekontaktin ja kuuntelenko kiinnostuneena. Nämä aidot kohtaamiset ovat tärkeitä oppilaille. Oppilaan temperamenttiin ja toimintaan mukautuminen on hyvä työväline opettajalle asettua oppilaan kanssa samalle aaltopituudelle. (Jordan-Kilkki ym. 2013, 21.)

Dialogisessa vuorovaikutuksessa oppilas ja opettaja muodostavat yhdessä käsityksen opittavasta asiasta. Oppilaalla on aktiivinen rooli toimijana ja tiedon etsijänä. Opettaja auttaa, rohkaisee ja keskustelee tasaveroisesti oppilaan kanssa, eikä esitä omia ajatuksiaan ainoina faktoina, jotka sulkevat muut vaihtoehdot pois. (Jordan-Kilkki ym. 2013, 24.)

Yhdessä yksilöinä

Kuinka opettaja voi peilata useampaa oppilasta samanaikaisesti? Jos pienryhmässä on kolme erilaista, eri temperamenttista oppilasta, miten pääsemme kaikkien kanssa samalle aaltopituudelle ja herätämme kaikissa samanaikaisesti luottamuksen tunteen? Onko pienryhmä sittenkään hyvä väline laulunopetukseen?

Kyselyyn vastanneet laulunopettajat olivat sitä mieltä, että tärkeintä on huomioida tasapuolisesti ryhmän jäsenet. Kannustavan ilmapiirin merkitys koettiin niin tärkeäksi, että se rinnastettiin pelisääntöihin: toisten kannustaminen oli joillakin opettajilla ainoa säännöksi miellettävä asia ryhmän toiminnassa.

Pienryhmäopetuksessa muiden jäsenten osallistaminen on ollut omalla kohdallamme toimiva keino tasapuolisuuden ja kunnioituksen osoittamisessa. Kukin oppilas pääsee vuorollaan kertomaan omista saavutuksistaan ja kertomaan oman näkemyksensä esillä olevasta asiasta. Opettajan tehtävä on aloittaa keskustelu kysymyksellä ja sen jälkeen korkeintaan ohjata keskustelua jatkokysymyksillä: opettaja toimiikin keskustelun ohjaajana, jotta osaamisen jakaminen mahdollistuu.

Millainen on hyvä pienryhmälaulunopettaja?

Kentällä toimivat laulunopettajat kertoivat ilmapiirin merkityksen olevan heti ensimmäisiä asioita, johon laulunopettajan täytyy panostaa. Ilmapiirin merkitys luottamuksen heräämiselle on äärimmäisen suuri. Opettajan persoona ja toimintatavat ovat isossa roolissa uuden ryhmän aloittaessa toimintansa. Kyselyyn vastanneet opettajat listasivat muun muassa seuraavia ominaisuuksia:

Pienryhmälaulunopettajalta vaadittavia pedagogisia taitoja

  • Suunnitelmallisuus
  • Oppimaan ohjaaminen
  • Selkeys ohjeistamisessa
  • Monipuolisuus ohjeistamisessa
  • Keskustelun herättäminen kysymyksillä
  • Opetettavan asian tuntemus

Pienryhmälaulunopettajalta vaadittavia vuorovaikutuksellisia ja sosiaalisia taitoja

  • Rohkeus
  • Tasapuolisuus
  • Yksilöiden huomioonottaminen
  • Joustaminen ryhmän tarpeiden mukaan
  • Luottamuksen herättäminen heti ryhmän aloittaessa toimintansa
  • Ryhmän ja ryhmädynamiikan lukeminen
  • Ryhmän aktivointi kysymyksillä

Pienryhmälaulunopettajalta vaadittavia henkilökohtaisia ominaisuuksia

  • Läsnäolo
  • Rauhallisuus
  • Tarkka korva: kuulee yksilöt yhteislaulamisen aikana

Rutiinit apuna pienryhmäopetuksessa

Pienryhmätunteihin kannattaa tehdä selkeät rutiinit, sillä ne luovat ryhmäopetuksessa vankan rakenteen, jonka sisällä on turvallista ja tuttua toimia (Kivinen 2016, 28-29). Kentällä toimivat pienryhmälaulunopettajat vahvistivat edellä mainitut asiat todeksi. Suunnittelu, rutiinit ja ilmapiiri ovat opettajan tärkeitä vastuualueita, mutta opettajalta vaaditaan käytännössä myös joustamista ryhmän tarpeiden mukaan.

Kyselyn tuloksista ilmeni, että pienryhmiä opettavat laulunopettajat rakentavat tuntinsa samalla kaavalla: alussa tehdään kehon ja äänen lämmittelyä, sitten ääniharjoituksia ja viimeiseksi käydään läpi kappaleita. Nämä rutiinit sisältävät toki aina vaihtelevia harjoituksia ja kukin opettaja toteuttaa niitä omalla tyylillään ja persoonallaan.

Uhka vai mahdollisuus?

Pienryhmäopiskelu tarjoaa paljon etuja yksilö- tai suurryhmäopiskeluun verrattuna. Se muun muassa tarjoaa mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, kehittää vastuuta, opettaa ryhmien rooleista ja helpottaa opettajan työtä, sillä oppiminen on yhteistyötä. (Vuorinen 2009, 94-95.)

Tilanteissa, joissa opettaja ei esimerkiksi löydä sopivia sanoja jonkin asian kuvaamiseen, muut ryhmäläiset voivat ohjata ja opettaa toisiaan. Toisaalta opettajalle ryhmäopetuksessa voi olla haastavaa huomioida laulajien tasoerot ja tehdä opetuksesta kaikkia motivoivaa. (Hanhisalo 2017, 36, 38.)

Myös yhteislaulujen ja niiden sävellajien valitseminen voi olla hankalaa, jos ryhmässä on hyvin erilaisia äänialoja ja sekä mies- että naisääniä. Toimiakseen pienryhmäopetus vaatiikin huolellista suunnittelua, ryhmäläisten sitoutuneisuutta sekä yhteiset pelisäännöt, joista kaikki pitävät kiinni. (Hanhisalo 2017, 38, 41-42.)

Kuten aiemmin mainittiin, koulutuksen puute pienryhmien opettamisesta koettiin kyselymme tulosten perusteella haasteelliseksi. Se koettiin jopa omaksi henkilökohtaiseksi puutteeksi laulunopettajana. Varsinaisia uhkakuvia pienryhmäopetukselle löytyi ryhmäkoosta: ryhmän täytyy pysyä riittävän pienenä. Liian suureksi koettiin yli kuuden hengen ryhmä.

Isossa ryhmässä opettaja-oppilassuhde ei pääse kehittymään tiiviiksi. Lisäksi kyselyyn vastanneet laulunopettajat ilmaisivat, että pienryhmäopetus ei sovellu aroille oppilaille, solistisille luonteille tai heille, joilla on isoja haasteita omassa laulutekniikassaan. Voidaan siis päätellä, että pienryhmäopetukseen osallistumisen täytyy olla oppilaslähtöistä ja sille on oltava vaihtoehtona yksilötunnit.

Vaikka pienryhmälaulutuntien pitämisessä on paljon huomioitavia asioita, olemme vankasti sitä mieltä, että pienryhmäopetukselle on paikkansa. Pienryhmäopettaminen tuo paljon hyötyjä sekä oppilaille että opettajalle. Näitä hyötyjä ovat esimerkiksi kustannustehokkuus, vertaisoppiminen, osaamisen sanallistaminen ja verkostoituminen.

Pienryhmää opettaessa opettaja pääsee kehittämään itseään etenkin laulunopettajana, viestijänä ja ohjaajana. Vaikka pienryhmälaulunopettaminen vaatii opettajalta paljon erilaisia taitoja, uskomme, että moninainen työkenttä ja uuden oppiminen estävät opettajaa rutinoitumasta ja ”leipiintymästä” työhönsä.

Kirjoittajat

Hanne Kivioja & Annika Myllyoja
Musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2020
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lähteet

Hanhisalo, P. 2017. Ääntelyä yhdessä – ryhmäopetuksen kehittäminen pop/jazz-laulun sivuinstrumenttiopetuksessa. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, musiikin tutkinto-ohjelma. Viitattu 21.11.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107373

Jordan-Kilkki, P., Kauppinen, E. & Viitasalo-Korolainen, E. 2013. Musiikkipedagogin käsikirja: Vuorovaikutus ja kohtaaminen musiikinopetuksessa. Tampere: Suomen Yliopistopaino Oy.

Kauppila, R. 2005. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot.  Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Kivinen, M. 2016. Kohti kokonaisvaltaista laulunopetusta – vapauttava laulupedagogiikka ryhmäopetuksen lähtökohtana. Opinnäytetyö, ylempi AMK. Metropolia Ammattikorkeakoulu, musiikin tutkinto-ohjelma. Viitattu 21.11.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121320128

Vuorinen, I. 2009. Tuhat tapaa opettaa. Tampere: Vammalan Kirjapaino Oy.