Sanat ja niiden ääntäminen, sekä tapa, jolla niitä yhdistellään lauseiksi, muodostavat kielen. Musiikki on kieli, joka koostuu melodiasta, harmoniasta ja rytmistä, sekä erilaisista efekteistä, joita syntyy musiikkia esittäessä. (Crook 1999, 17.) Musiikillinen fraasi pitää sisällään tietynlaisen kokoelman melodista, rytmistä ja harmonista materiaalia, joiden tarkoituksena on muodostaa jokin tietty musiikillinen kannanotto, motiivi, teema tai idea. (Crook…
Jatka lukemistaMusiikin sisäinen peli – keinoja laulajan epävarmuuden vähentämiseksi
Tässäpä kuva eräältä laulutunnilta: Opettaja antaa oppilaalle harjoituksen, johon tietää oppilaan pystyvän. Oppilas tekeekin aluksi hyvin, mutta pian alkavat vaikeudet. Oppilaan koko olemus jännittyy ja hän yrittää aivan liikaa. Häntä jännittää niin paljon, että harjoitus ei onnistu, vaikka opettaja kuinka antaisi erilaisia neuvoja. Rentoutuminenkaan ei toimi niin vain ”käskystä”. Mikä neuvoksi? Tässä artikkelissa käsittelen laulamiseen…
Jatka lukemistaDuosoiton vuoropuhelu – Kamarimusiikin ohjausta viululle ja alttoviululle
Mitä valmiuksia duon ohjaaja tarvitsee? Millainen rooli vuorovaikutuksella on duosoitossa? Missä piilee yhdessä soittamisen hauskuus? Kirjallisuudessa lähestytään kamarimusiikkia usein jousikvartetin lähtökohdista, mutta jousikvartettisoiton pääperiaatteet ovat sovellettavissa myös muihin kokoonpanoihin. Artikkelimme käsitteleekin duokokoonpanoa ohjaajan näkökulmasta. Kamarimusiikin hienous Kamarimusiikin soittaminen on antoisaa. Olemme kokeneet mielekkääksi erityisesti pienissä kamarimusiikkikokoonpanoissa soittamisen, sillä silloin stemma on ollut täysin omalla vastuullamme….
Jatka lukemistaTekstistä tulkinnaksi – tekstilähtöisyys pop/jazz-laulunopetuksessa
Teksti on laulunopiskelussa läsnä ainutlaatuisella tavalla muuhun musiikin opiskeluun verrattuna. Siihen keskittymällä tulkinnasta voisi olla hahmotettavissa sellaista, joka usein jää musiikin jalkoihin, mutta josta voi ammentaa myös omaan musiikilliseen ilmaisuun. Tässä artikkelissa keskityn tulkinnan opettamiseen pop/jazz-laulunopiskelijoille tekstin kautta. Tulkinnan merkittävä rooli laulamisessa on ilmeinen. Tulkinnan opettamisen rooli on aiempaa suurempi myös uusissa taiteen perusopetuksen (TPO)…
Jatka lukemistaSvengaako? – Kuinka soittaa jazz-peltikomppia
Jokainen rumpali tietää, että riden eli komppipellin, soitto on avainasemassa jazz-musiikin soitossa. Peruskuvio, jolla soitetaan 4/4-tahtilajissa jokaiselle neljäsosalle, sekä toisen ja neljännen neljäsosan off-beat kahdeksasosalle on ehkä tärkein rytmikuvio, jota jazz-musiikissa käytetään. Kuitenkin tämä perusasia on usein hankala saada kuulostamaan hyvältä. Miksi näin on, ja mitä keinoja voimme löytää parantaaksemme peltikompin soittoa? Mitä svengi on?…
Jatka lukemistaIntoa säveltämiseen improvisoinnista
Kipinä säveltämiseen voi syntyä kenelle vain. Säveltämisen into voi kuitenkin sammua liian teoreettisen lähestymistavan seurauksena. Improvisointi voi tarjota mahdollisuuden varsinkin harrastajien tapauksessa viedä sävellystaitoja eteenpäin. Onnistumisen kokemuksen kautta F. Chopin kannustaisi improvisoimaan. Hän on nimittäin esimerkki säveltäjästä, joka käytti improvisointia hyvin monipuolisesti omassa sävellysprosessissaan. Kappale saattoi hänellä lähteä yhdestä ajatuksesta liikkeelle, ja kehittyä lopulliseen muotoonsa…
Jatka lukemista