Kipinä säveltämiseen voi syntyä kenelle vain. Säveltämisen into voi kuitenkin sammua liian teoreettisen lähestymistavan seurauksena. Improvisointi voi tarjota mahdollisuuden varsinkin harrastajien tapauksessa viedä sävellystaitoja eteenpäin. Onnistumisen kokemuksen kautta F. Chopin kannustaisi improvisoimaan. Hän on nimittäin esimerkki säveltäjästä, joka käytti improvisointia hyvin monipuolisesti omassa sävellysprosessissaan. Kappale saattoi hänellä lähteä yhdestä ajatuksesta liikkeelle, ja kehittyä lopulliseen muotoonsa…
Jatka lukemistaMielikuvamatkoille kuorolaulun avulla
Kuoron johtaminen ei ole pelkästään käsien heiluttelua epämääräisen joukon edessä. Se on ennen kaikkea ryhmädynamiikan hallintaa ja joukon johtamista kohti yhteistä päämäärää. Johtamiseen ja harjoituttamiseen on olemassa monenlaisia metodeja, mutta tässä artikkelissa keskityn erityisesti pohtimaan mielikuvien käyttöä kuoron harjoituttamisprosessissa. Mielikuvat ovat keino päästä irti arjesta ja keskittymään yhteiseen musiikin tekemiseen. Kuoro ja harjoituttamisprosessi Kuoro koostuu…
Jatka lukemistaTekstiä, tekniikkaa ja tunnetta: mielikuvat laulunopetuksessa ja kuoron harjoittamisessa
Mielikuvia hyödynnetään laajasti laulunopetuksessa, mutta ovatko yksinlaulun mielikuvaharjoitukset suoraan siirrettävissä suuremman laulajajoukon ohjaamiseen? Halusimme selvittää tarkemmin, missä määrin ja millaisia mielikuvia käytetään kuorojen harjoittamisessa ja mitä rajoituksia ryhmän kanssa työskentely asettaa mielikuvien käytölle lauluteknisten ja tulkinnallisten asioiden ohjaamisessa. Tätä tarkoitusta varten lähetimme joukolle kuoronjohtajia mielikuvien käyttöä kartoittavan kyselyn, johon saamiamme vastauksia referoimme artikkelin loppupuolella. Artikkelin…
Jatka lukemistaTuella lisää sointia ja kantavuutta lauluääneen
”Ota vähän lisää sitä tukea!”, ohjeistaa laulunopettaja, kun juuri laulamasi korkeat äänet ovat jääneet kireän kuuloiseksi ja alavireisiksi. Yrität tuota hankalaa kohtaa uudestaan, ”otat vähän lisää sitä tukea” ja äskeiset tukalan oloiset korkeat äänet soivat kauniisti, kirkkaasti ja vieläpä täydellisessä vireessä. Näin helppoa se on. Tai ainakin kaikessa yksinkertaisuudessaan. Mutta mitä juuri teit, että sait…
Jatka lukemistaMIELIKUVILLA HUULIHARPUTTELUA – Mielikuvaharjoitusten ja äänteiden käyttö huuliharpun soiton opetuksessa
Puhallinsoittimien soiton opetuksessa on haasteellista usein se, että oppilas ei näe, mitä opettajan suun sisällä tapahtuu. Toisin esimerkiksi kitaran soiton opetuksessa oppilas pystyy toistamaan joten kuten opettajan esimerkin avulla näkemänsä otteet ja soittosuorituksen. Joidenkin puhallinsoittimien, esimerkiksi trumpetin ja huilun kohdalla oppilas pystyy näkemään opettajan käsillä tekemät sormitukset, mutta suun sisälle hän ei näidenkään soittimien opetuksessa…
Jatka lukemistaTerve äänenmuodostus lapsikuorossa
Ohjaan työssäni 6-12 vuotiaita lapsikuorolaisia, sitä kautta olen kiinnostunut lasten äänenmuodostuksesta. Kuinka voisin ohjata lapsia terveeseen, kokonaisvaltaiseen äänenkäyttöön? Tarkastelen lasten äänen kehitystä pienestä vauvasta murrosikään. Miten ääni syntyy kehossa ja kuinka sitä käytetään laulaessa? Vuorovaikutustaidot, omat ääniesimerkit ja laulutavat vaikuttavat lasten äänen kehitykseen. Lapsia tulee ohjata laulamisen maailmaan mielikuvia ja mielikuvitusta käyttäen, leikkien, laulaen ja…
Jatka lukemistaIntoa, iloa ja mielekkyyttä pianonsoiton alkuopetukseen
Leikkikouluikäisen lapsen opettaminen tuo opettajalle haasteita. Pelkästään sanalliseen, kuulonvaraiseen tietoon perustuva opetustyyli ei ole tuloksekasta pienten lasten parissa, eikä innosta heitä musiikin opiskeluun. (Ahonen 2002, 74-75.) Esittelemme muutamia musiikin alkuopetukseen liittyviä vaihtoehtoisia toimintamalleja. Käyttämällä niitä opetuksesta voidaan saada mielekkäämpää sekä oppilaalle että opettajalle. Toimintamalleja suositellaan leikki-ikäisille, musiikkiharrastuksensa alussa taiteileville lapsille. Leikkikouluikäinen musiikin oppijana Lapsen musiikillinen…
Jatka lukemista