Tukea puhallinsoittajalle mielikuvaharjoituksista

Puhallinsoittajilla on usein monia kysymyksiä tukeen liittyen. Mikä se on, miltä se tuntuu ja missä sen oikein pitäisi tuntua? Välillä sen huomaa sekä tuntee ja soitto kulkee parhaimpina päivinä todella hyvin. Joinain päivinä tuntuu siltä, kuin omasta soittimesta ei saisi ääntä ollenkaan. Miten kyseistä asiaa voidaan opettaa oppilaalle mielikuvaharjoitteiden avulla?

Oikeaoppinen hengitys ja tuki

Puhallinsoittimissa äänen muodostuksessa tärkeintä on puhaltaminen. Jos soittaja haluaa puhaltaa, hänen täytyy myös hengittää. Nämä kaksi asiaa ovat mielestäni tärkeimmät tekniikkaan liittyvät asiat puhaltimien soittamisessa. Jokainen opettaja, jolla olen elämäni aikana ollut, on opettanut tukea ja hengittämistä eri tavalla. Jokaisella on ollut omat temppunsa niiden opettamiseksi. Tukea ja hengittämistä on todella haastavaa opettaa ja oppia, koska palleaa ja keuhkoja ei pysty näyttämään oppilaille. Sen takia oppilas ja opettaja joutuvat käyttämään erilaisia mielikuvaharjoitteita.

Muistan, kun jo ala-asteella kuorossa aloimme etsimään lämmittelyn yhteydessä tukilihaksia toistamalla kirjaimia k, p, t ja s kovaan ääneen. Tämä harjoitus tuntuu vatsassa siltä, kun jännittäisi vatsalihaksiaan jokaisen kirjaimen kohdalla, mutta todellisuudessa lihakset jotka jännittyvät ovat juuri ne tukilihakset, joita yritämme aktivoida puhalluksen aikana.

Alla olevasta kuvasta näkyy, miten hengittäminen vaikuttaa palleaan (Diaphragm=pallea). Kun henkilö hengittää, keuhkot täyttyvät ilmalla, joka painaa palleaa alaspäin, jonka seurauksena vatsa laajenee. Ulos hengittäessä pallea nousee, jonka seurauksena vatsa supistuu, keuhkot tyhjenevät ja ilma poistuu suun kautta.

 

 

Kuvio. Hengityksen perusperiaate/syvähengitys (How to calm down before a job interview, date or test. 2016).

Oikeanlaisessa hengityksessä ”hengitetään vatsaan”. Muistan, kun jo nuorena ensimmäinen soitonopettajani puhui siitä, kuinka ei saisi hengittää siten, että olkapäät nousevat ja laskevat. Tätä kutsutaan pintahengitykseksi. Oikeaoppista hengitystekniikkaa kutsutaan syvähengitykseksi.

Usein muun muassa esiintymistilanteessa henkilöä jännittää. Se saattaa muuttaa hengityksen hyvin pinnalliseksi. Tästä voi voi aiheutua huono tuki, jonka takia äänet voivat jäädä syttymättä. Syvähengitys auttaa soittajaa myös rauhoittumaan ja rentoutumaan. Usein ennen jotain hermostuttavaa tai jännittävää tilannetta, ihmisiä saatetaan neuvoa hengittämään syvään. Yleensä henkilö hengittää oikeaoppisesti automaattisesti, silloin kun hän on selältään.

”Syvähengitys on terveen äänentuoton ja laulamisen perusta, mutta siihen kannattaa pyrkiä myös kaikessa arkielämässä. Syvähengitys rentouttaa, rauhoittaa, parantaa suorituskykyä, parantaa aineenvaihduntaa ja parantaa asentoa.” (Ilveskoski 2018)

Mielikuvaharjoitteilla opettaminen

Mielikuvaharjoitteita on monenlaisia. Yksi opettajistani neuvoi, että kuvittele keuhkosi ilmapalloiksi, jotka täytät hengittämällä sisään. Sen jälkeen pallealihaksesi ovat kädet, joilla puristat keuhkoista eli kuvitelluista ilmapalloista ilman ulos.    ”Mielikuvien luominen on aktiivinen kyky, jota harjoitetaan. Tämä kyky nähdään pohjana luovalle, itsenäiselle ja käytännölliselle ajattelulle.” (Elävät mielikuvat n.d.)

Vaikein asia mielikuvaharjoitteilla opettamisessa on varmasti se, että jokainen oppilas tajuaa asiat eri tavalla. Ei ole niin sanottua kultaista keskitietä. Jokin harjoitus voi toimia hyvin jonkin oppilaan kanssa, mutta ei toimi ollenkaan toisen kanssa. Tästä syystä on tärkeää, että opettajalla on paljon tietämystä erilaisista mielikuvaharjoitteista, jotta oikeanlaisten harjoitusten löytäminen jokaiselle oppilaalle onnistuu.

Haastattelin muutamia opiskelukavereitani ja kysyin, mitkä mielikuvaharjoitteet ovat heidän mielestään hyviä. Keskustelimme myös siitä miltä ja missä tuki tuntuu heillä.

Ensimmäinen haastateltava totesi, että hänelle toimiva mielikuvaharjoite on ”harmonikan palkeet kyljissä, kainaloiden alla”. Hän sanoi tämän auttavan pitkään ja tasaiseen ilmavirran/flown löytymiseen. Haastateltavan mukaan tuki tuntuu siltä kuin pinnistelisi pöntöllä vatsa kovalla. Se auttaa hänen mukaansa korkeisiin ääniin, mutta edellytyksenä on kurkun rentous ja kielen ääntiön kohdillaan oleminen. Hän lisäsi vielä, että ajatus painesäiliöstä yläpalleassa auttaa tuen tuntemisessa. Yläpalleaan kohdistetaan kaikkien lihasryhmien työ.

Toinen haastateltava sanoi, että tuki on kuin talon perusta. Siihen päälle rakennetaan talo, ja jos perusta on huono niin talo on tosi hutera ja saattaa hajota kasaan. Hänen mielestään tämä mielikuvan avulla on helppo havainnoida tukea ja sen tärkeyttä. Hän ei tarkemmin osannut kuvailla miltä tuki hänestä tuntuu. Hän sanoi, että silloin kuin tuki on kunnossa, soitto tuntuu tukevalta ja rennolta. Silloin, kun se ei ole kunnossa, soitto tuntuu huteralta ja siltä, että huulet joutuvat tekemään paljon turhaa työtä.

Kolmas haastateltava kertoi, että on alkanut käymään laulutunneilla ja siellä ollaan puhuttu paljon tuesta. Hän on ymmärtänyt, että tuki ja sen tunteminen on jokaiselle henkilökohtainen asia ja tunne. Hän sanoi, että tuki on joustava ja kumilankamainen. Aluksi hän ajatteli, että tuen paineen on oltava koko ajan voimakkaan tuntuista, mutta todellisuudessa pienellä energiallakin saa jo hyvän tuen. Mielikuvana se, että minä olen puhalluksen päällä ja hallitsen sitä. Soitto tuntuu kokonaisvaltaisesti vahvalta, kun on hyvä tuki.

Neljäs haastateltava sanoi, että hänen mielestään tuki tuntuu siltä kuin puhaltaisi ilmapalloon. Soittamisessa pitäisi saada samanlainen tuntuma. Hän sanoi, että ei osaa sanoin kuvata miten tuki syntyy.

Pohdintaa

Haastatteluiden perusteella tuen tuntua on vaikea kuvailla sanoin. Olen tästä samaa mieltä, koska jokainen ihminen tuntee nämä tunteet eri tavalla. Mielikuvaharjoituksilla voidaan mielestäni kuitenkin niin sanotusti ohittaa se, että jokainen tuntee tuen eri tavalla, koska silloin ei keskitytä ihmisen henkilökohtaisiin tuntemuksiin vaan joihinkin aivan eri asioihin. Nämä eri asiat ovat siis niitä erilaisia mielikuvaharjoituksia joita opettaja oppilailleen keksii. Mielestäni jokaisen opettajan olisi hyvä ainakin vähintään olla valmis käyttämään mielikuvaharjoituksia opettamisessa. Koskaan ei tiedä, jos vaikka mielikuvaharjoitukset olisi se, joka vie opetettavan asian perille.

Kirjoittaja
Atro Niemeläinen
Musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2020
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

 

Lähteet

Elävät mielikuvat. N.d. Viitattu 25.3.2020. https://peda.net/steinerkasvatus/tietoa2/steinerpedagogiikasta/metodit/elävät-mielikuvat

Ilveskoski, A. 2018. Hengitys, Osa 2 – Syvähengitys. Viitattu 25.3.2020. https://annailveskoski.com/hengitys-osa-2-syvahengitys/

How to calm down before a job interview, date or test. 2016. N.d. Viitattu 25.3.2020. https://remedialclass.weebly.com/home/how-to-calm-down-before-a-job-interview-date-or-test

 

 

 

Jätä kommentti