Kuuluuko sukupuoli soittotunnilla?

Heräsin pohtimaan sukupuolisensitiivisyyden merkitystä, kun etsin pienelle oppilaalleni soitettavaa materiaalia kanteletunnille. Vastaan tuli helpoilla perussoinnuilla säestettävä Viisi pientä ankkaa. Toimiva, tuttu ja turvallinen lastenlaulu! Mutta minkälaisia sukupuolirooleja laulu pitääkään sisällään? Pitäisikö musiikkipedagogin toimia työssään sukupuolitietoisemmin? Kuuluuko sukupuoli soittotunnilla? Mikä sukupuoli?  Usein sukupuolen ajatellaan olevan kaksijakoinen ja ihmiset käsitetään joko naisena tai miehenä. Tämä käsitys on…

Jatka lukemista

Musiikkipedagogin työhyvinvointi

Iltatyö musiikkikoulussa voi olla palkitsevaa, mutta hektisiltä ja epäjärjestelmällisiltä hetkiltä ei voi välttyä. Seuraavassa on tunnelmakuvaa soitonopettajana työskentelevän musiikkipedagogiopiskelijan työpäivästä musiikkikoulussa rumpujen soitonopettajana. Rumpujensoiton opettajan tavanomainen työpäivä Yhdeksän oppilasta astelee peräkkäin muutaman neliön koppiin kuin liukuhihnalta. Lyhyiden kuulumisten vaihteluiden jälkeen pistetään kuulosuojaimet päähän ja kohta melua riittää. Soitetaan kahdella kovaäänisellä akustisella rumpusetillä opit ja harjoitusten…

Jatka lukemista

“Lol, koska kivaa!” – Varhaisteinien motivaatio tanssiharrastuksessa

Valitsimme aiheeksemme varhaisteinien motivaation tanssitunnilla, sillä opetamme kaikki tällä hetkellä kyseiseen ikäryhmään kuuluvia oppilaita ja mielestämme ikäryhmä on todella mielenkiintoinen. Kyseisessä ikäryhmässä lapsi alkaa siirtymään pikkuhiljaa nuoruuteen ja löytämään omaa identiteettiään, jolloin hän alkaa myös itsenäisesti pohtimaan, onko tanssiharrastus se, joka häntä oikeasti kiinnostaa. Monet lopettavatkin tanssiharrastuksensa juuri tässä iässä, samalla kuin toisille se on…

Jatka lukemista

Itsemyötätunnosta ja soitonopetuksesta

Laulussaan Muutkin mokaa Pauli Hanhiniemi laulaa: ”Tää ei oo ihan haudanvakavaa; muutkin mokaa”. Hanhiniemen toteamus pitää paikkansa ainakin minun kohdallani: teen virheitä jatkuvasti. Hanhiniemi on mielestäni oikeassa myös siinä, ettei virheiden tekeminen ole niin vakavaa. Kuitenkin varsinkin aiemmin moitin itseäni todella paljon virheitä tehtyäni. Hanhiniemi jatkaa: ”Mua saa; mua täytyy valistaa; muutkin mokaa”. (Hanhiniemi 2014.)…

Jatka lukemista

Pohdintaa kollektiivisesta pedagogiikasta

Olemme opiskelijoina kahdessa projektissa: musikaalissa Annie Mestariampuja sekä Ruokateatterinäytelmässä Liemessä. Käsittelemme näiden kahden projektin pohjalta kollektiivista pedagogiikkaa tanssijan, näyttelijän ja laulajan näkökulmista, sillä työskentelimme itse molemmissa produktioissa sekä tanssijoina, näyttelijöinä että laulajina. Pohdimme, kuinka olemme itse kokeneet kollektiivisen pedagogiikan näissä produktioissa, mitä käsite kollektiivinen pedagogiikka tarkoittaa ja mitkä ovat sen hyödyt ja haasteet. Omien pohdintojen…

Jatka lukemista

KEHOTIETOISUUS TÄMÄN PÄIVÄN TANSSIJAN TYÖKALUNA – Autenttinen liike -työskentely välineenä tanssijuuden kehittymisessä

Tämän päivän tanssin kenttä fuusioituu vahvasti kohti eri esittävien taiteiden yhä tiiviimpää yhteistyötä ja performanssitaidetta. Nykypäivän tanssijat eivät ole pelkästään koreografin materiaalin omaksumiseen ohjelmoituja robotteja. Teknisten taitojen lisäksi tanssijoilta vaaditaan kykyä heittäytyä, improvisoida ja ilmaista itse tuotetun liikkeen avulla. Tässä artikkelissa avaamme Autenttinen liike -työskentelyn käsitettä ja pohdimme sen mahdollisuuksia oman tanssijuuden kehittymisen prosessissa omiin…

Jatka lukemista