Mitä tapahtuu, kun kuoronjohtaja päätyy mukaan lauluyhtyeeseen sekä laulajaksi että johtajaksi? Lauluyhtyeenhän ajatellaan yleensä toimivan ilman johtajaa tai ulkopuolisen johtajan ohjauksessa. Johtajattomuus on usein leivottu sisään jo lauluyhtyeen määritelmään (Tampereen Musiikkijuhlat 2019). Muuttaako kaksoisrooli johtajuutta ja syntyykö tehtävien välille rooliristiriitaa? Näihin kysymyksiin etsin vastausta tässä artikkelissa kirjallisuuden, laulaville lauluyhtyeen ja pienten kuorojen johtajille tekemäni kyselyn…
Jatka lukemistaHarrastelijakuoroon sointia
Olen kuorotyössäni kiinnittänyt huomiota erityisesti kasvojen lihasten käyttöön. Tässä artikkelissa pohdin lihasten aktivoimisen ja artikulaation opettamista sekä niiden vaikutusta kuoron sointiin. Tein aloittelevalle harrastelijanaiskuorolle käytännön kokeilun, jossa halusin selvittää, huomaavatko laulajat itse eron kahden erilaisen laulutavan välillä. Aluksi pyysin heitä laulamaan työn alla olevan laulun perusilmeellä, lähes paikallaan seisten ja tuskin huulia liikuttamatta. Tuloksena oli,…
Jatka lukemistaTanssinopettaja yrittäjänä – palikoita tanssikoulun perustamiseen
Artikkelini alussa kerron yrittäjyydestä ja yrityksen perustamisesta yleisellä tasolla. Tämän jälkeen käsittelen aihetta tanssikouluyrittäjän näkökulmasta: mitä asioita tanssikoulun perustajan tulee erityisesti ottaa huomioon? Entä millaista osaamista tanssinopettaja-yrittäjältä vaaditaan? Haastattelin kahta tanssialan yrittäjää heidän kokemuksistaan tanssikoulun perustamisesta ja yrittäjänä toimimisesta. Toinen haastateltavistani toimii yksityisyrittäjänä Turussa. Toinen omistaa tanssikoulun Kuopiossa. Yrityksen ohella hän tekee tanssinopettajan työtä myös…
Jatka lukemistaJännittäminen positiivisena kipinänä muusikon esiintymistilanteessa
Kädet tärisevät, suu kuivuu ja paniikki iskee – tuttu tilanne monelle muusikolle. Pitäisi astua lavalle, mutta tekisi mieli paeta takaovesta ulos. Esiintymisjännitys saattaa olla todellinen ongelma joillekin. Tässä artikkelissa perehdyn siihen, mistä jännitys johtuu ja miten sitä voi hallita. Pohdin myös, miten jännityksestä voisi olla esiintymistilanteessa hyötyä. Parhaimmillaan jännitys antaa esitykselle positiivisen latauksen, joka parantaa…
Jatka lukemistaPedagogiset avaimet yhteisötanssiin
Tässä artikkelissa käsittelemme pedagogisia keinoja yhteisötanssin kentällä toimisen helpottamiseksi. Valitsimme aiheen, koska meitä kiinnostaa tanssi muutoksen edistämisen välineenä. Yhteisötanssilla pyritään luomaan voimaantumisen mahdollisuuksia ihmisille ja yhteisöille, ja liike on näiden muutosprosessien käynnistämisen välineenä (Väätäinen 2009, 50). Meitä kiinnostavat eritysesti tanssin mahdollisuudet ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen ja elämänlaadun parantamiseen. Olemme molemmat toimineet yhteisötanssin kentällä, ja meillä on…
Jatka lukemistaLaulu siltana muistoihin – Musiikkipedagogina vanhusten palveluyksikössä
Moni on varmasti kuullut tapauksista, joissa muistisairas, jopa puhumaton vanhus, reagoi musiikkiin. Joissakin tilanteissa vanhus saattaa puhjeta laulamaan kaikki säkeistöt vanhasta kansanlaulusta, vaikkei puheen kautta kommunikoiminen muuten toimisi. Olen päässyt todistamaan näitä tapauksia työharjoitteluideni kautta, ja minua kiinnostaa, miksi musiikki pystyy sellaiseen, mihin lääketiede ei. Suoritin kesällä 2016 ensimmäistä työharjoitteluani Karelia-ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogin koulutusohjelmassa. Toimin tuolloin…
Jatka lukemistaKuuluuko sukupuoli soittotunnilla?
Heräsin pohtimaan sukupuolisensitiivisyyden merkitystä, kun etsin pienelle oppilaalleni soitettavaa materiaalia kanteletunnille. Vastaan tuli helpoilla perussoinnuilla säestettävä Viisi pientä ankkaa. Toimiva, tuttu ja turvallinen lastenlaulu! Mutta minkälaisia sukupuolirooleja laulu pitääkään sisällään? Pitäisikö musiikkipedagogin toimia työssään sukupuolitietoisemmin? Kuuluuko sukupuoli soittotunnilla? Mikä sukupuoli? Usein sukupuolen ajatellaan olevan kaksijakoinen ja ihmiset käsitetään joko naisena tai miehenä. Tämä käsitys on…
Jatka lukemistaMusiikkipedagogin työhyvinvointi
Iltatyö musiikkikoulussa voi olla palkitsevaa, mutta hektisiltä ja epäjärjestelmällisiltä hetkiltä ei voi välttyä. Seuraavassa on tunnelmakuvaa soitonopettajana työskentelevän musiikkipedagogiopiskelijan työpäivästä musiikkikoulussa rumpujen soitonopettajana. Rumpujensoiton opettajan tavanomainen työpäivä Yhdeksän oppilasta astelee peräkkäin muutaman neliön koppiin kuin liukuhihnalta. Lyhyiden kuulumisten vaihteluiden jälkeen pistetään kuulosuojaimet päähän ja kohta melua riittää. Soitetaan kahdella kovaäänisellä akustisella rumpusetillä opit ja harjoitusten…
Jatka lukemista“Lol, koska kivaa!” – Varhaisteinien motivaatio tanssiharrastuksessa
Valitsimme aiheeksemme varhaisteinien motivaation tanssitunnilla, sillä opetamme kaikki tällä hetkellä kyseiseen ikäryhmään kuuluvia oppilaita ja mielestämme ikäryhmä on todella mielenkiintoinen. Kyseisessä ikäryhmässä lapsi alkaa siirtymään pikkuhiljaa nuoruuteen ja löytämään omaa identiteettiään, jolloin hän alkaa myös itsenäisesti pohtimaan, onko tanssiharrastus se, joka häntä oikeasti kiinnostaa. Monet lopettavatkin tanssiharrastuksensa juuri tässä iässä, samalla kuin toisille se on…
Jatka lukemistaItsemyötätunnosta ja soitonopetuksesta
Laulussaan Muutkin mokaa Pauli Hanhiniemi laulaa: ”Tää ei oo ihan haudanvakavaa; muutkin mokaa”. Hanhiniemen toteamus pitää paikkansa ainakin minun kohdallani: teen virheitä jatkuvasti. Hanhiniemi on mielestäni oikeassa myös siinä, ettei virheiden tekeminen ole niin vakavaa. Kuitenkin varsinkin aiemmin moitin itseäni todella paljon virheitä tehtyäni. Hanhiniemi jatkaa: ”Mua saa; mua täytyy valistaa; muutkin mokaa”. (Hanhiniemi 2014.)…
Jatka lukemistaPohdintaa kollektiivisesta pedagogiikasta
Olemme opiskelijoina kahdessa projektissa: musikaalissa Annie Mestariampuja sekä Ruokateatterinäytelmässä Liemessä. Käsittelemme näiden kahden projektin pohjalta kollektiivista pedagogiikkaa tanssijan, näyttelijän ja laulajan näkökulmista, sillä työskentelimme itse molemmissa produktioissa sekä tanssijoina, näyttelijöinä että laulajina. Pohdimme, kuinka olemme itse kokeneet kollektiivisen pedagogiikan näissä produktioissa, mitä käsite kollektiivinen pedagogiikka tarkoittaa ja mitkä ovat sen hyödyt ja haasteet. Omien pohdintojen…
Jatka lukemistaKehotietoisuus tämän päivän tanssijan työkaluna – Autenttinen liike -työskentely välineenä tanssijuuden kehittymisessä
Tämän päivän tanssin kenttä fuusioituu vahvasti kohti eri esittävien taiteiden yhä tiiviimpää yhteistyötä ja performanssitaidetta. Nykypäivän tanssijat eivät ole pelkästään koreografin materiaalin omaksumiseen ohjelmoituja robotteja. Teknisten taitojen lisäksi tanssijoilta vaaditaan kykyä heittäytyä, improvisoida ja ilmaista itse tuotetun liikkeen avulla. Tässä artikkelissa avaamme Autenttinen liike -työskentelyn käsitettä ja pohdimme sen mahdollisuuksia oman tanssijuuden kehittymisen prosessissa omiin…
Jatka lukemista