Jännittäminen positiivisena kipinänä muusikon esiintymistilanteessa

Kädet tärisevät, suu kuivuu ja paniikki iskee – tuttu tilanne monelle muusikolle. Pitäisi astua lavalle, mutta tekisi mieli paeta takaovesta ulos. Esiintymisjännitys saattaa olla todellinen ongelma joillekin. Tässä artikkelissa perehdyn siihen, mistä jännitys johtuu ja miten sitä voi hallita. Pohdin myös, miten jännityksestä voisi olla esiintymistilanteessa hyötyä. Parhaimmillaan jännitys antaa esitykselle positiivisen latauksen, joka parantaa suoritusta. Haluaisin musiikkipedagogina auttaa oppilaitani kehittymään esiintyjinä.

Kuva 1. Kuvan lähde: Pixabay

Esiintymisjännityksen syitä

Dorothy Irving pohtii kirjassaan Ammatti: muusikko, että esiintymisjännityksen taustalla voi olla uusi ja tuntematon tilanne (Irving 2002, 53). Myös Minna Martin on huomannut saman asian: uudet tai haasteelliset tilanteet, esilläolo ja huomion kohteeksi joutuminen jännittävät (Martin 2017, 32). Esiintymistilanteita ei ole jatkuvasti. Varsinkin muusikoilla niitä saattaa olla harmillisen vähän. Jos esiintymisiä ei ole usein, tilanne saattaa olla pelottava juuri sen takia. Opettajan olisi tärkeä huolehtia siitä, että esiintymisiä on tarpeeksi ja että ne olisivat positiivisia mahdollisuuksia, jotka auttaisivat oppilasta näyttämään taitonsa ja kehittymään muusikkona.

Jännityksen taustalla saattaa olla pelko hylätyksi tulemisesta: jos esiintyminen menee huonosti, kukaan ei enää pidä esiintyjästä. Esiintyjä voi myös ajatella, että huonosti mennyt esitys tarkoittaa sitä, että hän on epäonnistunut ihmisenä. Huono itsetunto voi myös vaikuttaa esiintymiseen. Jos ihminen ei usko itseensä, hän ei edes uskalla suoriutua lavalla parhaalla mahdollisella tavalla. Muusikot vertailevat helposti toisiaan muihin – aina löytyy joku parempi. (Arjas 1997, 16-19.) Itsekin olen sortunut konserttitilanteissa tällaiseen vertailuun. Jos minua ennen on monta loistavasti suoriutuvaa soittajaa, se saa helposti jännittämään vielä enemmän omaa esiintymistä.

Jännittämiseen vaikuttavat myös ihmisen omat ajatukset. Mielessä pyörii kuvia siitä, mitä kaikkea voisi tapahtua esiintymisen aikana. Uhkakuvat voivatkin olla suurin esiintymistä haittaava tekijä. Myös ns. automaattiset ajatukset voivat vaikeuttaa esiintymistä. Niillä tarkoitetaan ajatuksia, joita ihminen pitää todellisina, vaikka ne olisivatkin täysin vääriä. Ihminen voi esimerkiksi kuvitella olevansa epävarma esiintyjä ja suoriutua sen takia huonosti. Esiintyjä voi myös alkaa epäillä sellaisia taitoja, jotka ovat muuten itsestään selviä. Hän voi esimerkiksi epäillä automatisoituneita sormien liikkeitä ja seota sen takia soitossaan. Suhteellisuustajun menettäminen on yleistä esiintyjälle: hän voi kokea, että yksittäiset virheet pilaavat koko suorituksen. (Arjas 1997, 19-22.)

Fyysisiä ja psyykkisiä oireita

Esiintymisjännityksen fyysiset oireet ovat monenlaisia. Pulssi voi nopeutua, verenpaine nousta sekä saattaa esiintyä vapinaa ja hikoilua. Pianistin kädet voivat kylmetä ja laulajan suu kuivua. (Irving 2002, 46-47.) Joskus saattaa ilmetä myös vatsaoireita, punastumista ja jopa huimausta. Jännittämiseen liittyy myös psyykkisiä muutoksia kuten muistihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, virheiden tekemisen pelkoa, huomion kiinnittymistä itseen ja häpeän tunnetta. (Martin 2017, 26.)

Päivi Arjas kertoo kirjassaan Iloa esiintymiseen – muusikon psyykkinen valmennus, että jännittäminen lisää adrenaliinin määrää elimistössä. Aistit terävöityvät, ja elimistö valmistautuu parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Tätä kutsutaan taistele tai pakene -mekanismiksi. Oikeastaan tällaista tilannetta kannattaisikin kutsua valmiustilaksi, joka positiivisempi sana kuin jännittäminen.

Jännittämisen hyödyt

Jännittämisestä ei tulisi yrittää päästä kokonaan eroon. Sen sijaan kannattaisi keskittyä sen hyötyihin. YTHS:n Terveystietopankin artikkeli korostaa, että jännitystä voi vähentää ja muuttaa positiiviseksi energiaksi harjoittelemalla esiintymistä ja muuttamalla esiintymiseen liittyviä ajatuksia ja tunteita (YTHS 2019).

Jännitys vaikuttaa ihmisen vireystilaan. Jos suoritustilanne koetaan innostavana, vireytyminen tuntuu toivottavalta ja mukavalta. Jos taas suoritustilanne koetaan uhkana, ihminen saattaa ylivireytyä. Jos ylivireyteen ei ole tottunut ja sitä ei osaa hallita, se voi tuntua epämiellyttävältä ja pelottavalta. Liiallinen ylivireys voi laukaista häiritsevän jännittämisreaktion, joka vaikuttaa negatiivisesti suoritukseen. Kuitenkin sopiva vireytyminen auttaa suoriutumaan esiintymisestä parhaalla mahdollisella tavalla. Alivireydestä voi olla esiintymisessä suorastaan haittaa (Martin 2017, 21-23.) Alivireisenä esiintyjä ei välttämättä pysty keskittymään kunnolla. Pikkuvirheet ja muistikatkokset ovat yleisiä. (Arjas 2014, 20.)

Itselläni on paljon kokemusta esiintymisistä, joissa liiallinen jännittäminen on saanut minut alisuoriutumaan. Välillä olen myös onnistunut kääntämään esiintymisjännityksen puolelleni ja suoriutumaan esiintymisestä hyvin. Jännitys on tuonut esiintymiseen juuri oikeanlaisen kipinän. Alivireydestä esiintymistilanteessa minulla ei ole juuri ollenkaan kokemusta. Sen sijaan olen joskus harjoitellut alivireisenä, jolloin olen helposti sortunut soittamaan rutiininomaisesti, vailla innostusta ja keskittymistä.

Kuva 2. Parhaimmillaan jännittäminen tuo esiintymiseen juuri oikeanlaisen kipinän. Kuvan lähde: Pixabay

Jännittämisen hallintaa – kohti parempia esiintymiskokemuksia

Itse olen saanut eniten apua esiintymisjännitykseen mielikuvaharjoittelusta: olen käynyt tilannetta läpi etukäteen ja kuvitellut onnistuvani siinä hyvin. Jännityksen taustalla olevien syiden analysoiminen Päivi Arjaksen kirjan ohjeiden mukaan on tuonut minulle paljon apua (Arjas 1997, 26-36). Esiintymiskertojen lisääminen on myös välillä auttanut. Esiintymisjännitykseen on saatavilla paljon hyviä keskittymis- ja mielikuvaharjoituksia.

Olen saanut esiintymisjännitykseen apua myös siitä, että elämän perusasiat ovat olleet kunnossa. Riittävä lepo, mukavat harrastukset ja säännöllinen ruokarytmi on auttanut. Silloin esiintymisessä ei ole ylimääräisiä stressitekijöitä. Hyvä valmistautuminen voi auttaa suoriutumaan paremmin. On tärkeää huolehtia itsestään lähellä tärkeää esiintymistä tekemällä mieluisia asioita, karsimalla turhia stressitekijöitä sekä liikkumalla ja lepäämällä riittävästi. (Martin 2017, 158-160.)

Kuva 3. Riittävä lepo ennen esiintymistilannetta on tärkeää. Kuvan lähde: Pixabay.

Lääkkeet, psykoterapia ja päihteet

 Esiintymisjännitystä voidaan hoitaa myös lääkkeiden avulla. Beetasalpaajat vähentävät adrenaliinin vaikutusta elimistössä, jolloin ihminen myös jännittää vähemmän. Harjoitellessa koetut tunteet kuten ilo, suru, viha ja intohimo lisäävät myös adrenaliinin tuotantoa. Beetasalpaajien käytössä vaarana on se, että ihminen ei tunne enää näitä tunteita. Adrenaliinia tarvitaan esityksessä positiivisen energian saamiseen. (Irving 2002, 62-64.) Beetasalpaajat saattavat lamauttaa ihmisen myös henkisesti – esitys voi muuttua apaattiseksi. Lääkkeet eivät myöskään muuta ajatuksia eivätkä korjaa soitossa olevia puutteita. (Arjas 1997, 24.) Esiintymisjännitystä voidaan hoitaa myös psykoterapian avulla. Jännittäjille on tarjolla lyhytterapiaa, ryhmiä sekä joissakin kaupungeissa myös puheviestinnän kursseja. (YTHS 2019)

Joku voi hakea helpotusta jännitysoireisiin myös alkoholista tai muista päihteistä. Pitemmän päälle sellainen ei ole viisasta. Hetkellisesti jännitysoireet voivat lieventyä, mutta krapulassa ahdistus ja jännittyneisyys usein vain lisääntyvät. Päihteisiin turvautuminen vie vain kauemmaksi oman jännittämisen kohtaamisesta. (Martin 2017, 206.) En ole kokeillut lääkkeitä tai päihteitä jännitysoireiden lieventämiseen. Olen sitä mieltä, että ongelmat pitäisi ratkaista jotenkin muuten. Lääkkeet voivat kuitenkin olla viimeinen oljenkorsi sitten, kun esiintymisestä on tullut suoranainen pelko eivätkä mitkään muut keinot enää auta. Uskoisin, että mielikuvaharjoittelu ja aiheeseen perehtyminen olisi paras keino selättää esiintymisjännitykseen liittyvät ongelmat.

Opettaja avainasemassa oppilaan esiintymistaitojen kehittäjänä

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteissa mainitaan, että oppilaalle tulisi tarjota tilaisuuksia esiintymisen harjoittelemiseen (TPO 2017). Laajan oppimäärän perusteissa sanotaan, että oppilasta tulisi kannustaa harjoittelemaan erilaisia esiintymistilanteita (TPO 2017). Opettajan aktiivisuudella on tässä suuri merkitys.

Olen opettanut muutamaa urkuoppilasta. Olemme harjoitelleet esiintymistilanteita tunneilla ja kuvitelleet, että paikalla on yleisöä. Olen myös opettanut, mitä esiintymisessä kannattaa ottaa huomioon, ja olemme keskustelleet esiintymisistä.

Musiikkipedagogina haluaisin opettaa jo pienille oppilaille, että esiintymisjännitys on ihan normaali asia, jonka voi kääntää hyödyksi suorituksessa. Itse en saanut siihen lapsena tarpeeksi ohjausta. Luulin, että muut eivät jännitä yhtä paljon kuin minä. Haluaisin järjestää oppilaille matalan kynnyksen konsertteja. Itselläni ensimmäinen esiintyminen oli musiikkiopiston oppilaskonsertti, joka järjestettiin isossa salissa, jossa oli paljon kuulijoita. Olisi ollut helpompaa esiintyä ensimmäisen kerran pienelle joukolle ihmisiä esimerkiksi harjoitusluokassa. Toivoisin, että pystyisin tulevaisuudessa vaikuttamaan siihen, että esiintymisjännitystä ei pidettäisi negatiivisena asiana. Kannattaa siis jännittää. Parhaassa tapauksessa jännitys auttaa suoriutumaan esiintymisestä paremmin kuin ikinä osasi kuvitella.

Kirjoittaja: Taija Korri 2020, Savonia-ammattikorkeakoulu

 Lähteet:

Arjas, Päivi, 1997. Iloa esiintymiseen – muusikon psyykkinen valmennus. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy

Arjas, Päivi, 2014. Varmasti lavalle – Muusikoiden esiintymisvalmennus. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy

Irving, Dorothy, 2002. Ammatti: muusikko. Helsinki: Yliopistopaino.

Martin, Minna, 2017. Saa jännittää – jännittäminen voimavarana. Helsinki: Kirjapaja

TPO=Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman laajan oppimäärän perusteet 2017. Opetushallitus. (Viitattu 15.12.2019) https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/186920_taiteen_perusopetuksen_laajan_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017-1_0.pdf

TPO=Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman yleisen oppimäärän perusteet 2017. Opetushallitus. (Viitattu 15.12.2019) https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/186919_taiteen_perusopetuksen_yleisen_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017-1.pdf

YTHS Terveystietopankki. Esiintymisjännitys. (Viitattu 5.11.2019) https://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/133/esiintymisjannitys

Kuvien lähteet:

Kuva 1. https://pixabay.com/fi/photos/piano-konserttisali-steinway-1508907/

Kuva 2. https://pixabay.com/fi/photos/sparks-saha-laitteet-metallia-692122/

Kuva 3. https://pixabay.com/fi/photos/fox-nukkuva-lepo-rentouttava-1284512/

 

1 kommentti

  1. Hyviä näkökulmia esiintymisjännityksen hallintaan, varsinkin pitkällä tähtäimellä. Mielikuvaharjoittelun olen kokenut itse hyväksi tavaksi valmistautua suoritukseen. Myös sopiva jännitys voimavarana oli tärkeä pointti: ei kai sinne lavoille aina tekisi niin paljon mieli palata uudestaan ilman sitä kihelmöintiä ja latausta.

    Oma esiintymisjännitys ilmenee kovana käsien tärinänä varsinkin erityisen paineen alla yksin tehtävissä suorituksissa, kuten pääsykokeissa. Itse olen toisinaan käyttänyt beetasalpaajaa tällaisissa tilanteissa, jotta saan tehtyä hyvän ja rennon suorituksen, vaikka kyse ei olekaan paniikista tai vakavasta pelosta. En näe siinä paljoakaan väärää, varsinkin kun sen tyyppisiä tilanteita on tarpeeksi harvoin.

Jätä kommentti