Tutkintojärjestelmän ja arvioinnin muutokset uudessa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistettiin vuonna 2017, jonka mukana tuli useita muutoksia vanhoihin perinteisiin. Yksi ehkä merkittävimmistä muutoksista oli edistymisen arvioinnin muutos, jonka myötä vanha, tutkintoihin perustuva tasosuoritusmalli poistui käytöstä. Enää ei siis musiikkioppilaitoksissa tarvitse hikoilla tutkintosuoritusten vuoksi, sillä sen tilalle ovat astuneet uudet tavat seurata oppilaan edistymistä soitto-opinnoissaan. Elämme vielä siirtymäaikaa, jolloin jokainen musiikin perusopetusta tarjoava oppilaitos saa itse muodostaa oman uuden tapansa tarjota ja arvioida soitonopetusta. (TPO, 2017.) Arviointi eri oppilaitosten välillä ei tule olemaan yhtä yhtenäistä kuin aikaisemmin, sillä jokainen oppilaitos kehittää oman opetussuunnitelmansa ja tapansa toimia.

Tässä artikkelissa perehdyn erityisesti taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän uusiin opetussuunnitelman perusteisiin. Kirjoitan siitä, miten arviointi toteutetaan nykypäivän soitto-opinnoissa, ja siitä, millä vanhat tasosuoritukset on korvattu.

Opintojen arviointi

Aiemmin opintojen etenemisen arvioimisen työvälineenä on käytetty Suomen musiikkioppilaitosten liiton (SML) laatimia tasosuoritussisältöjä. Uuden opetussuunnitelman myötä SML julkaisi instrumenttikohtaiset tukimateriaalit uuden opetustavan suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Materiaaleissa SML on listannut taitoja ja tietoa, jotka kussakin oppimiskokonaisuudessa olisi oppilaan saatava hallintaansa. Näitä materiaaleja on mahdollista hyödyntää sekä oppilaitosten omassa OPS-työssä, että opettajien omassa opetuksen suunnittelussa. (OPS-tuki n.d.)

Opetuksen edellytetään sisältävän edelleen samat asiat kuin ennen opetussuunnitelmauudistusta. Oppilaat aloittavat luontevan soittoasennon etsimisellä, ja siirtyvät opettelemaan perusasioita, joilla tähdätään soittimen hyvään hallintaan sekä taiteelliseen ilmaisukykyyn. Myös opetus on jaettu ensin kolmeen perusopintojen oppimisjaksoon, jonka jälkeen siirrytään syventäviin opintoihin. Järjestelmä muistuttaa vahvasti vanhaa tutkintomallia, jossa opinnot oli jaettu ensin kolmeen perustasoon, jonka jälkeen siirryttiin ns. musiikkiopistotasolle. Käytännössä järjestelmästä on siis vain poistettu tasojen välillä olleet muodolliset tutkintosuoritukset, joihin kuului sekä tekninen, että taiteellinen osio. (TPO, 2017.)

Uusiin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin sisältyy kuitenkin syventävien opintojen aikana tehtävä lopputyö, jossa oppilas pääsee demonstroimaan osaamistaan monipuolisesti. Lopputyö päättää oppilaan taiteen perusopetuksen opinnot. (TPO 2017, 15.)

Uuden opetussuunnitelman myötä on siirrytty vahvasti jatkuvan arvioinnin kulttuuriin. Oppilaan kanssa pyritään käymään jatkuvaa dialogia opintojen etenemisestä sekä siitä, miten oppilas kokee omien opintojensa etenevän. Myös jatkuvaan itsearviointiin kannustetaan. (TPO 2017, 22.) Tämän lisäksi jotkut musiikkioppilaitokset ovat mm. ottaneet käyttöönsä mallin, jossa oppilaan vanhempien kanssa keskustellaan opintojen etenemisestä lukukausittain tai -vuosittain. Oppilas pyritään siis ottamaan aktiivisemmaksi osaksi arvioimisprosessia, eikä ”tuomio” enää tulee yksipuolisesti opettajalta (sekä tutkintolautakunnalta).

Esimerkkejä eri oppilaitoksilta

Musiikin perusopetusta tarjoavien oppilaitoksien päivittäessä toimintasuunnitelmiaan uuden opetussuunnitelman mukaisiksi, yhä useampi toimipaikkakohtainen opetussuunnitelma löytyy opistojen nettisivuilta. Tutustuin kahden musiikin perusopetusta tarjoavan oppilaitoksen laajan oppimäärän opetussuunnitelmaan ja siihen, miten näissä opetuspaikoissa oli oppimisen arviointi toteutettu.

Palmgren-konservatorio

Palmgren-konservatorion laajan oppimäärän opetussuunnitelmaan on kirjattu kaksi kertaa vuodessa tapahtuva keskustelu, jossa oppilas ja opettaja sekä halutessaan myös huoltajat keskustelevat opintojen etenemisestä. Kummankin keskustelun jälkeen opettaja kirjaa musiikkiopiston oppilashallintojärjestelmään keskustelujen pääasiat sekä toisen keskustelun jälkeen myös lukuvuosiarvosanan. Instrumenttiopinnot arvioidaan sanalla suoritettu, jonka lisäksi opettaja kirjaa sanallisen arvioinnin oppilashallintojärjestelmään. (Palmgren-konservatorion opetussuunnitelma 2018, 19.)

Arviointikeskustelujen lisäksi konservatoriossa on laajan oppimäärän päätökseksi vielä lopputyö, jonka oppilas suunnittelee ja toteuttaa opettajansa ohjauksella. Lopputyö voi sisältää erilaisia kokonaisuuksia, tai keskittyä vain yhteen osa-alueeseen, mutta sen on aina sisällettävä myös soivaa materiaalia. (Palmgren-konservatiorion opetussuunnitelma 2018, 15.) Lopputyö arvioidaan soitto-opintojen tapaan sanalla suoritettu, jonka lisäksi lopputyön ohjanneet opettajat arvioivat lopputuloksen sanallisesti oppilaan työlle asettamat tavoitteet huomioon ottaen (Palmgren-konservatiorion opetussuunnitelma 2018, 22).

Arviointi perustuu oppilaan itselleen asettamiin tavoitteisiin, joita tarkastellaan myös opetussuunnitelman asettamien oppimistavoitteiden kontekstissa (Palmgren-konservatorion opetussuunnitelma 2018, 19).

Pirkanmaan musiikkiopisto

Pirkanmaan musiikkiopistossa laajan oppimäärän opetus on jaettu kuuteen perustasoon sekä syventäviin opintoihin. Jokaisen perustason päätteeksi oppilas osoittaa osaamisensa taidonnäytteellä, jonka jälkeen opintojakso kirjataan suoritetuksi. Ensimmäinen taso, ns. alkuopinnot, sisältävät soittimen perusasioiden opettelun. Tämän jakson taidonnäyte on ensimmäinen esiintyminen joko yksin tai ryhmässä. Seuraavat perustasot arvioidaan erillisessä taidonnäytteessä, jossa oppilas pääsee näyttämään miten on kehittynyt sekä soittimensa hallitsemisessa, että muusikkoudessa. (Pirkanmaan musiikkiopiston opetussuunnitelma 2018, 7.)

Taidonnäytteitä on arvioimassa oppilaan oman opettajan lisäksi toinen opettaja. Annettavassa palautteessa painotetaan oppilaan vahvuuksia, ja oppilas ja opettajat miettivät yhdessä sitä, miten tavoitteisiin on päästy ja siirrytäänkö seuraavalle tasolle. (Pirkanmaan musiikkiopiston opetussuunnitelma 2018, 12.)

Taidonnäytteiden lisäksi pyritään jatkuvaan arviointiin, ja oppilasta kannustetaan myös oman oppimisen reflektointiin sekä vertaisarvioimiseen. Tämän lisäksi oppilaalle pyritään antamaan kirjallista palautetta kerran vuodessa. (Pirkanmaan musiikkiopiston opetussuunnitelma 2018, 12.)

Syventävät opinnot päättyvät myös Pirkanmaalla lopputyöhön. Oppilas asettaa itselleen ja projektilleen tavoitteet, ja suunnittelee sen toteutustavan opettajan kanssa. Lopputyö voi olla konsertti, jossa oppilas on itse solisti, tai äänite, joka valmistetaan ohjaavan opettajan kanssa. Konsertti voi koostua myös esimerkiksi oppilaan omista sävellyksistä.  (Pirkanmaan musiikkiopiston opetussuunnitelma 2018, 12.) Lopputyön arviointi tehdään osana syventävien opintojen arviointia, ja siinä otetaan huomioon mm. oppilaan itsearviointi sekä lopputyölle asetetut tavoitteet (Pirkanmaan musiikkiopiston opetussuunnitelma 2018, 13).

Yleisesti arvioinnissa keskitytään oppimisprosessiin ja oppilaan edistymiseen, eikä sitä perusteta yhteen esiintymiseen tai suoritukseen (Pirkanmaan musiikkiopiston opetussuunnitelma 2018, 13).

Miten siis käytännössä toimitaan?

Musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän opinnoissa vanha tutkintojärjestelmä on korvattu eri tavoin. Jotkut oppilaitokset ovat pilkkoneet opetuksen pienempiin kokonaisuuksiin, joiden päätteeksi arviointi suoritetaan erikseen, ja joissakin arviointi on jatkuvaa, eikä keskity erikseen tiettyihin etappeihin opinnoissa.

Ainoa kaikille yhtenäinen arviointietappi on syventävien opintojen lopussa suoritettava lopputyö. Senkin arvioinnissa kuitenkin pyritään ottamaan huomioon aiemmat opinnot sekä oppilaan kokonaisvaltainen kehitys. Näin siis arviointi ei enää perustu entisen mallin mukaisesti vahvasti vain yhteen suoritukseen, vaan oppilaalla on mahdollisuus jatkuvaan näyttöön.

Myös numeroarviointi on jäänyt menneisyyteen, ja nykyään oppimista arvioidaan sanallisesti. Näin oppilas saa laajan kuvan osaamisestaan, saavutetuista tavoitteista, sekä kehityksestään. Myös itsearvioinnin painottaminen kannustaa oppilasta oman työskentelynsä reflektointiin.

Nykyinen malli painottaa selkeästi myös enemmän oppilaan omaa kokemusta oppimisprosessistaan, mikä toivottavasti edesauttaa oppilaan tiedostusta omasta kehityksestä, sekä kasvua muusikkouteen.

Kirjoittaja:

Iisa Huolila 2020, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Palmgren-konservatorion opetussuunnitelma, 1.8.2018. Viitattu 26.11.2019. Ei saatavissa verkossa (päivitetty 2023).

Pirkanmaan musiikkiopisto, Opetussuunnitelma, 1.8.2018. Viitattu 26.11.2019. Ei saatavissa verkossa (päivitetty 2023).

OPS-tuki. n.d. Suomen musiikkioppilaitosten liitto SML. Viitattu 26.11.2019

Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet. 2017. Opetushallitus. Viitattu 26.11.2019.