Tanssinopettaja yrittäjänä – palikoita tanssikoulun perustamiseen

Artikkelini alussa kerron yrittäjyydestä ja yrityksen perustamisesta yleisellä tasolla. Tämän jälkeen käsittelen aihetta tanssikouluyrittäjän näkökulmasta: mitä asioita tanssikoulun perustajan tulee erityisesti ottaa huomioon? Entä millaista osaamista tanssinopettaja-yrittäjältä vaaditaan?

Haastattelin kahta tanssialan yrittäjää heidän kokemuksistaan tanssikoulun perustamisesta ja yrittäjänä toimimisesta. Toinen haastateltavistani toimii yksityisyrittäjänä Turussa. Toinen omistaa tanssikoulun Kuopiossa. Yrityksen ohella hän tekee tanssinopettajan työtä myös toisessa paikassa. Molemmat tanssikoulut on perustettu parin vuoden sisällä. Tanssikoulut ovat painottuneet latinalaisiin tanssilajeihin, eivätkä tarjoa taiteen perusopetuksen mukaista opetusta.

Artikkelissani käsittelen haastattelutilanteissa esille nousseita asioita. Haastattelujen ja kirjallisten lähdeaineistojen perusteella jäsentelen rakennuspalikoita aloittavalle tanssikouluyrittäjälle.

Mitä on yrittäminen?

Yrittäminen on itsenäistä, taloudellista toimintaa, jonka tulos ei ole etukäteen tiedossa (Sutinen, Viklund 2004,41). Yritystoiminnan tarkoituksena on saada toiminta kannattavaksi ja voitolliseksi (Pikala, Ahola, Katajarinne, Parkkola, 53).

Yrittäminen vaatii intoa ja luottamusta omaan ammattitaitoon ja ideaan. Yrittäjän tulee olla oma-aloitteinen, tavoitteellinen, kykeneväinen tekemään päätöksiä ja sietämään epävarmuutta (Holopainen 2008, 18). Yrittäjän tulee myös olla voittoa saadakseen valmis tarttumaan riskinalaisiinkin hankkeisiin (Sutinen, Viklund 2004, 41).

Yrittäminen lähtee liikkeelle yrityksen toiminta-ajatuksesta ja liikeideasta. Toiminta-ajatus on yritystoiminnan peruslinjaus ja se kertoo, miksi yritys on olemassa ja miksi se on tarkoitus perustaa. (Sutinen, Viklund 2004, 67.) Liikeidea on kuvaus siitä, miten yrityksellä on tarkoitus tehdä rahaa (Sutinen, Viklund 2004, 68). Hyvin harkittu ja oikein rajattu liikeidea on menestyvän yrityksen elinehto (Holopainen 2008, 18).

Yrityksen perustamisen edellytyksiä ovat huolellisesti laaditut liiketoimintasuunnitelma ja rahoitussuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelmaan kirjataan perustiedot yrityshankkeesta ja yrittäjästä, rahoitussuunnitelma ja SWOT-analyysi. SWOT-analyysissa yrittäjä pohtii yrityksensä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia.  Rahoitussuunnitelmaan tehdään karkea laskelma siitä, kuinka paljon yritystoiminnan aloittaminen maksaa, millaisia hankintoja pitää tehdä ja mikä on tulotavoite. Rahaa tarvitaan jo ennen liiketoiminnan aloittamista. Pankkilainan ottaminen on usein edellytys yrittämiselle. (Pikala ym. 2014, 68, 53 & Holopainen 2008, 56, 61 & Sutinen, Viklund 2004, 138)

Aloittavan yrittäjän on mahdollista saada starttirahaa. Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jota myönnetään yrittäjäksi ryhtyvälle hänen toimeentulonsa turvaamiseksi (Holopainen 2008, 155). Yritystä perustettaessa on perehdyttävä yritystoimintaa varten tarvittaviin lupiin ja vakuutuksiin (Pikala ym. 2014, 53).

Tanssikoulu lähtökuopissa

Luovilla aloilla yrittäjyys lähtee liikeideasta, joka on useimmiten abstrakti. Abstraktin aiheen tuotteistaminen on haastavaa, sillä miten vakuuttaa rahoittajat ja asiakkaat, kun tuote ei ole käsin kosketeltava tai entuudestaan tuttu. Liikeidean tuotteistaminen tarkoittaa liikeidean muuttamista myytäväksi tuotteeksi. (Pikala ym. 2014, 4, 19).

Tanssikoulun perustamisessa liikeidea on tanssituntien tarjoaminen. Yrittäjän on määriteltävä selkeästi, millaisia tunteja hän tarjoaa ja miksi sekä mitä kukin tanssitunti pitää sisällään ja miten asiakas voi ostaa tunnin.

On tärkeää tehdä itselleen selväksi myös yrityksensä toiminnan tavoite, toinen haastateltavistani kertoo. Tähtääkö toiminta enemmän asiakkaiden hyvinvoinnin ja virkistymisen lisäämiseen vai kenties tanssikisatoimintaan ja tavoitteelliseen tanssilajin treenaamiseen. Toiminnan huolellinen suunnittelu, pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus nousivat molemmissa haastatteluissa esille yrittäjän tärkeinä ominaisuuksina.

Tietoa ja taitoa tarvitaan alkuvaiheessa erityisesti tuottamisesta ja markkinoinnista. Haastatteluissa tuli esille myös, että yrittäjän sanastoon perehtymisen tärkeys. Kun termistö on hallussa, ymmärtää paremmin liiketoimintasuunnitelmaan, rahoitukseen ja yrityksen hallinnoimiseen liittyviä asioita.

Brändäys

Yrityksen perustamiseen liittyy oman osaamisen ja yrityksen ja sen tuotannon brändääminen (Pikala ym. 2014, 31).

Oman ammattitaidon ja opettajuuden brändääminen kuuluu tanssinopettajayrittäjän osaamiseen: kuinka tehdä osaamisestaan myytävä tuote ja kuinka markkinoida osaamistaan ainutlaatuisena. Ensivaikutelma tehdään vain kerran. Oman osaamisen ja yrityksen imagon kehittelyyn kannattaa käyttää aikaa. Toisen haastateltavani sanoin: ”Yrittäjä on oman yrityksensä kasvot”. Se, millaisen brändin opettaja tekee itsestään eli millaisena ja miten hän näyttäytyy yrityksessään, merkitsee paljon. Yrittäjän positiivisuus ja avoimuus sekä asiakasläheisyys ovat enemmän kuin suotavia asioita.

Yrityksen nimellä on myös merkitystä. Yrityksen nimi eli toiminimi vaikuttaa siihen, mikä ensivaikutelma koulusta syntyy. Hyvä yrityksen nimi yhdistettynä laadukkaaseen asiakaslähtöiseen liiketoimintaan luo yrityksestä positiivisen mielikuvan ja auttaa asiakkaan mieleen jäämisessä. (Sutinen, Viklund 2004, 112). Nimen valinnassa tulisi kiinnittää huomiota ainakin trendikkyyteen, selkeyteen ja persoonallisuuteen. Nimen tulee vastata yrityksen toimintaa.

Asiakkaita, onko heitä?

Tanssikouluyrittäjän tulee selvittää alueensa jo olemassa olevaa tanssitoimintaa ja kysynnän määrää: onko koulun perustaminen todella kannattavaa eli riittääkö uudelle koululle asiakkaita.

Haastatteluissa nousi esille erityisesti yritystä perustavan tanssinopettajan markkinointiosaaminen. Tärkeintä sille, että yritys lähtee käyntiin, on saada asiakkaita, toinen haastateltavistani sanoo. Ilman markkinointia ei tule asiakkaita eikä siis synny liiketoimintaa. Haastateltavani mainitsee, että tanssikoulun toiminnan aloittamisessa pitkäjänteisyys ja aktiivisuus markkinoinnissa on kannattavaa.

Markkinoinnin kohdistaminen kannattaa (Pikala ym. 2014, 41). Tanssikoulut tarjoavat usein tunteja eri-ikäisille ja eritasoisille harrastajille, joten oikeiden kohderyhmien tavoittaminen ja oikeiden markkinointiväylien löytäminen on tärkeää. Toinen haastateltavani kertoo, että markkinoivansa koulun toimintaa hyvinkin monin eri tavoin: lehti-ilmoituksilla, eri somekanavissa sekä ilmaisten tuntivierailujen ja esitystoiminnan kautta. Tehokkaan markkinoinnin avulla tavoittaa suuren joukon ihmisiä.

Hyvä on myös muistaa, että tuotteen asiakas ei välttämättä ole sama kuin ostaja (Pikala ym 2014, 20). Esimerkiksi lasten tanssitunnit on kohdennettu lapsiasiakkaille, mutta maksun hoitaa vanhempi. Lastentuntien markkinoinnissa tulisi ottaa huomioon sekä lapsen että aikuisen näkökulma.

Tuntien ostaminen kannattaa tehdä mahdollisimman helpoksi asiakkaille. Toisen haastateltavani tanssikoulussa on käytössä sähköinen varausjärjestelmä, josta asiakas voi varata paikan tunnille.

Somessa näkyviin

Molemmat haastateltavani pitävät tärkeänä yritystensä nettisivujen päivittämistä ja erilaisten somekanavien käyttöä. Verkossa näkyminen on tehokasta ja halpaa markkinointia (Pikala ym. 2014, 41). Päivittäinen tai ainakin viikoittainen facebook -päivitys aktivoi asiakkaita. Päivitys voi olla tulevien tuntien mainostamista tai tuntivideoiden jakamista. Molemmat yrittäjät käyttävät muun muassa facebookia aktiivisesti tuntien ja tapahtumien tiedottamisessa.

Haastattelujen perusteella minä tein huomion, että parasta toiminnan markkinointia ovat kuitenkin asiakkaat. Tyytyväiset asiakkaat palaavat tuotteet ääreen uudelleen ja pistävät puskaradion laulamaan (Pikala ym. 2014, 22).

Asiakasviihtyvyys

Toinen haastateltavani toi esille, että asiakkaat ostavat tanssitunnin lisäksi koko kokemuksen. Tällä hän tarkoittaa sitä, että asiakkaiden kohtaaminen, tunnin ilmapiiri ja tilojen viihtyisyys ovat kaikki osa asiakkaan ostosta. Haastateltavani mielestä asiakasviihtyvyyteen tulisi kiinnittää huomiota heti toiminnan alusta lähtien. Molemmat haastateltavani korostavat toimitilojen siisteyttä, sillä se vaikuttaa suoraan viihtyisyyteen. Tanssinopetus tarvitsee toimitilakseen riittävän ison ja tanssimiseen soveltuvan tilan. Sopivan tilan löytäminen voi olla haaste. Toiminta on kuitenkin parempi aloittaa vasta, kun hyvä tila on saatu käyttöön ja kunnostettu.

Ajan hermolla

Asiakkaiden saalistamisessa tanssinopettajan tulee miettiä, mille tanssilajille on kysyntää. Ajan hermolla pysyminen ja suosittujen tanssilajien saaminen kouluun pitävät koulun virkeänä. Tanssikoulun tulee pyrkiä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Toisin sanoen se, että koulu tarjoaa vain tanssinopettajan lempparitanssilajia, ei välttämättä ole kannattavaa. Nousussa olevien tanssilajien tuominen kouluun pitää toiminnan ajan hermolla. Tunnettujen ja alansa huippujen opettajien tiiviskurssien järjestäminen tuo uusia tuulahduksia muualta Suomesta tai ulkomailta. Samalla vierailevat opettajat tuovat tunnettavuutta yritykselle. Haastateltavieni tanssikouluissa tiiviskurssitoiminta on aktiivista. Yrittäjät kokevat kannattavaksi järjestää vierailevien nimekkäiden opettajien kursseja.

Oman ammattitaitonsa ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää tanssinopettaja-yrittäjälle. Omaa osaamistaan voi huoltaa erilaisilla alan kursseilla, seminaareissa ja koulutuksissa. Tätä kautta saa poimittua hiljaisia signaaleja siitä, mihin alan kenttä on menossa. (Pikala ym. 2014, 12).

Kilpailukykyä

Kilpailu on kehityksen edistäjä (Sutinen, Viklund 2004, 18). Tanssikoulujen välillä on aina kilpailua, kuten yritysten välillä yleensäkin. Kilpailu tulisi kuitenkin nähdä positiivisena asiana: se pakottaa kehittämään omaa toimintaa paremmaksi. Haastatteluissa nousi esille, että tanssinopettajan tulee pohtia, mitä uniikkia hän voi itse luoda erottuakseen joukosta. Tanssinopettajan kannattaa keskittyä olennaiseen eli opettamiseen ja omaan osaamisalaansa. Vierailevien opettajien kutsuminen ja tiiviskurssitoiminta pitää kilpailukykyä yllä. Yrittäjän on oltava myös tietoinen, että kilpailija voi olla muu kuin toinen tanssikoulu, esimerkiksi muut iltaharrastuspaikat.

Raha-asiat kuntoon

Monet luovien alojen yrittäjät kokevat talousasiat itselleen vieraiksi tai jopa pelottaviksi. Tanssikouluyrittäjäkin on koko ajan tekemisissä rahan kanssa.  Yrittäjän pitää osata suunnitella talouttaan ja pitää raha-asioistaan huolta. (Pikala ym. 2014, 53).

Haastattelujen myötä tuli esille, että koulun perustamisvaiheessa rahaa tulisi varata mieluummin liikaa kuin liian vähän. Ison lainan ottaminen voi kuulostaa hurjalta, mutta se kannattaa. Erilaisten hankintojen, tilavuokran, veromaksujen ja muiden kulujen suuruus voi yllättää. Niihin on hyvä varautua, jottei joudu vaikeuksiin heti alkumetreillä. Yrittäjän taito osata ennakoida tulevaisuutta raha-asioissa, nousi haastatteluissa esille. Kirjanpitäjän hankkiminen alusta lähtien helpottaa raha-asioiden hoidossa ja onkin lähes välttämätöntä.

Hinnoittelu

Haastatteluissa kävi ilmi, että tanssituntien hinnoittelu on tarkkaa puuhaa. Liian alhaisilla hinnoilla ei saa riittävää tuloa. Liian korkeat hinnat voivat karsia asiakkaita. Hyvin matalat hinnat voivat synnyttää mielikuvan, ettei opetus ole laadukasta.

Tuntihinnoittelussa tanssinopettajan tulee huomioida yrityksensä kustannukset, yrityksen tavoitteet, asiakkaiden maksukyky, kilpailijoiden hinnat ja kysynnän määrä (Pikala ym. 2014, 24). Molemmilla haastateltavieni tanssikouluissa on käytössä systeemi, että asiakas voi osallistua tunnille kertamaksulla tai hän voi ostaa useamman kerran kortin, jolloin tuntihinta on edullisempi. Toisessa koulussa on myös mahdollista ostaa kerralla lukukauden kestävä kurssi. Maksusysteemi kannattaa toteuttaa asiakkaiden tarpeet huomioiden.

Henkilökuntaa apuun

Verkostoituminen korostuu luovilla aloilla, joissa yritykset ovat usein pieniä (Pikala ym. 2014, 60). Molemmissa haastatteluissa tuli ilmi, että kontaktien luominen muihin tanssialan osaajiin sekä muihin tarvittaviin osaajiin on ensiarvoisen tärkeää. Yksinkään perustettava yritys ei pyöri yksin, toteaa haastateltavani. Yrittäjän tulee pohtia, minkälaista henkilöstöä tarvitaan ja kuinka paljon (Holopainen 2008, 267).

Yrityksen hallintopuolella on yllättävän paljon työtä, johon tulee varautua. Tanssikouluyrittäminen ei ole vain tanssinopettamista. Muiden tanssinopettajien palkkaaminen antaa yrittäjälle aikaa hoitaa hallinnollisia asioita. Muut opettajat myös lisäävät tanssikoulun tarjonnan monipuolisuutta. Haastateltavani pitävät tärkeänä, että palkattavat opettajat ovat oman tanssilajinsa vahvoja osaajia.

Myös muun henkilökunnan palkkaaminen on usein tarpeellista. Molemmissa tanssikouluissa toimivat sihteerit, jotka hoitavat muun muassa asiakkaiden maksuasioita. Työn delegoiminen on lähes välttämätöntä. Kaiken, minkä voi delegoida muun osaavan henkilöstön jäsenen hoitoon, on järkevää.

Oma hyvinvointi on kaiken a ja o

Toinen haastateltavistani nosti esille itsensä johtamisen. Yrittäjänä hänen on pitänyt opetella ajanhallintataitoja ja oman työn organisointitaitoja sekä niiden kehittämistä. Ajalliset haasteet ovat varsinkin toiminnan alkuvaiheessa yleistä, sillä monenlaista työtä on paljon.

Haastateltavani korostivat oman hyvinvoinnin tärkeyttä ja omasta jaksamisesta huolehtimista. Toinen haastateltavistani kertoo, että rutiinien luominen auttaa ajanhallinnassa ja jaksamisessa. Tasapainon löytäminen työn ja vapaa-ajan suhteen on tärkeää. Asiakkaat tulevat hakemaan tanssitunneilta energiaa ja iloa, joten opettajan oma hyvinvointi on tärkeässä roolissa. Todella väsynyt opettaja tuskin pystyy levittämään intoa oppilaisiinsa. Tanssialalla oma keho on työväline, mikä lisää oman terveyden huolehtimisen ja riittävän unen merkitystä, huomauttaa haastateltavani. Varsinkaan yksityisyrittäjällä ei olisi varaa olla sairaslomalla.

Yrittäjyyteen kuuluu paljon epävarmuustekijöitä. Stressinhallintataidot nousivat esille haastatteluissa. Stressin hallitsemiseen ja epävarmuuden sietämiseen tulee tietoisesti opetella. Sitä kautta oppii myös olemaan pelkäämättä mahdollisia epäonnistumisia.

No kannattaako sitten?

No kannattaako sitten yrittäminen tanssialalla? No kannattaa! Molemmat haastateltavani olivat sitä mieltä, että jos todella on intoa ja halua toimia yrittäjänä, kannattaa mieluummin yrittää kuin olla yrittämättä ja jälkeenpäin katua. Yrittämisen lähtökohta tulisi aina olla halu toimia yrittäjänä. Oman tanssikoulun pyörittäminen on parhaimmillaan hyvin antoisaa. Yrittäjänä tanssinopettajan on mahdollisuus suunnitella itse elämäänsä ja tehdä yrityksestään sellaisen kuin haluaa. Yrittäjä voi määritellä oman palkkansa ja asettaa omat työaikansa. Parasta tanssikouluyrittämisessä on kuitenkin tyytyväinen asiakaspalaute ja tanssinilon vaikutusten näkeminen ympärillä.

Kirjoittaja: Liisa Laihia 2020, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Holopainen, T. 2008. Yrityksen perustajan opas – Silta yrittäjyyteen, Edita Prima Oy, Helsinki.

Pikala, A., Ahola, H., Katajarinne, P. & Parkkola, T. 2014. Luovuus ja liiketoiminta – Käytännön työkaluja luovien alojen liikeidean ja liiketoiminnan kehittämiseen, Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Sutinen, M. & Viklund E. 2004. Kaikki mitä olet halunnut tietää yritystoiminnasta mutta et ole tiennyt keneltä kysyä – Opas yrittäjille, yrityksen perustamista suunnitteleville sekä yrittäjätutkintoon valmentautuville, Kirjakas Ky.

Jätä kommentti