Kuuluuko sukupuoli soittotunnilla?

Heräsin pohtimaan sukupuolisensitiivisyyden merkitystä, kun etsin pienelle oppilaalleni soitettavaa materiaalia kanteletunnille. Vastaan tuli helpoilla perussoinnuilla säestettävä Viisi pientä ankkaa. Toimiva, tuttu ja turvallinen lastenlaulu! Mutta minkälaisia sukupuolirooleja laulu pitääkään sisällään? Pitäisikö musiikkipedagogin toimia työssään sukupuolitietoisemmin? Kuuluuko sukupuoli soittotunnilla?

Mikä sukupuoli?

 Usein sukupuolen ajatellaan olevan kaksijakoinen ja ihmiset käsitetään joko naisena tai miehenä. Tämä käsitys on yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme hyvin voimakas ja se ohjaa tekemistämme ja tapaamme kohdata ihmisiä. Ongelmia syntyy vasta sitten, kun kohtaamme ihmisen, joka ei sovi näihin lokeroihin. Hämmennystä aiheuttaa, jos emme osaa jaotella ihmistä jompaankumpaan ääripäähän. Kaksijakoinen sukupuolijako onkin hyvin ahdas ja jättää ulkopuoliseksi ja epänormaaliksi siihen mahtumattomat. (Nissinen 2011, 15-16.)

Sukupuoli on monimuotoinen ilmiö. Se jakautuu biologiseen ja sosiaaliseen sukupuoleen. Biologinen sukupuoli rakentuu geneettisestä (kromosomit), anatomisesta (rakenteelliset ominaisuudet) ja hormonaalisesta sukupuolesta. Biologinen sukupuoli ei kuitenkaan määrittele sosiaalista sukupuolta. Sosiaalinen sukupuoli muodostuu sukupuolikokemuksesta, käyttäytymisestä (sukupuolen näyttäytyminen esim. roolit ja pukeutuminen) ja tavasta olla sukupuolinen. Toista ihmistä ei siis tulisi kohdata pelkästään biologisen tai ympäristön hänelle määrittelemän sukupuolen mukaan, vaan olisi hyvä ymmärtää sukupuolinen rikkaus ja kaikki sen vivahteet. (Vilkka 2010,17-20.)

Miksi soitonopettajan tulisi pohtia sukupuolta?

 ”Taiteen perusopetus perustuu käsitykseen jokaisen ihmisen ainutlaatuisuudesta ja arvokkuudesta yksilönä ja yhteisöjen jäsenenä. Opetuksessa edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja kunnioitetaan sukupuolen moninaisuutta. Opetus tukee ihmisenä kasvamista ajattelun taitoja ja luovuutta kehittämällä.” (Opetushallitus 2017, 10.)

Hanna Vilkan mukaan kasvatuksen ammattilaisillekin voi usein muun muassa transsukupuolisuus olla vieras asia. Reagointi ensikohtaamisessa on kuitenkin merkityksellinen ja heteronormatiivinen käsitys aiheuttaa ongelmallisia tilanteita. (Vilkka 2010, 79.) ”Onnistunut kohtaaminen on onnistuneen vuorovaikutuksellisen toiminnan edellytys ja siksi erittäin tärkeä lähtökohta myös opetuksessa.” (Koppinen 2015, 53).

Toimiva vuorovaikutus on tärkeää kaikissa ihmissuhteissa. Kun kyse on soiton- tai laulun opetuksesta opettaja-oppilas -suhde voi olla monia vuosia kestäviä ja se voi olla merkityksellinen oppilaan kasvun kannalta. Soittaminen ja laulaminen voidaan lisäksi kokea hyvinkin henkilökohtaiseksi asiaksi. Saavuttaakseen oppimista on ilmapiirin oltava soitonopettajan ja oppilaan välillä turvallinen. Turvallisuuden tunnetta tuo, jos oppilas kohdataan aidosti ja hän saa olla oma itsensä. Keskustelu auttaa pitämään soittotuntienkin ilmapiirin avoimena ja soittotunnit rentoina ja oppimisympäristön mielekkäänä. (Pajuoja 2011, 35-39.)

Sukupuolisensitiivinen soittotunti

 Sukupuolisensitiivinen eli sukupuolitietoinen toiminta tunnistaa tavallisessa toiminnassamme tapahtuvia oletuksia, käsityksiä tai asenteita sukupuolista ja pyrkii laajentamaan sukupulistereotypioita. Toisin kuin sukupuolineutraalius sukupuolisensitiivisyys ei pyri poistamaan sukupuolieroja vaan huomioi sukupuolen vaikutuksia. Se kohtaa ihmisen yksilönä ja on tietoinen sukupuolen moninaisuudesta. (Suomen Setlementtiliitto 2019.)

Sukupuolistreotypiat saattavat ohjata tekemistämme myös tiedostamattamme. Myllyselkä kirjoittaa tutkimuksessaan, että tyttöoletettujen ja poikaoletettujen ilmaisuja kuvataan erilaisiksi. Tyttöjen ilmaisua kuvattiin muun muassa ”kiltimmäksi” ja ”varovaisemmaksi”, ja poikien puolestaan esimerkiksi ”rohkeaksi ja ronskiksi”. Opettajilla saattaa myös olla käsitys kullekin sukupuolelle sopivasta oppimateriaalista. Tällaiset kaavamaiset ajatusmallit voivat helpottaa opettajan työtä, mutta rajoittavat vuorovaikutusta. (Myllyselkä 2018, 61-67.) Uskon että jollakin tapaa tämänkaltaisia ajatusmalleja esiintyy myös musiikipedagogien keskuudessa.

Mitä soiton- tai laulunopettaja voi sitten tehdä? Opettajan omien ennakkokäsityksien ja asenteiden tunnistaminen, ja niiden muokkaaminen on helppo tapa muuttaa toimintaansa sukupuolisensitiivisempään suuntaan. Konkreettinen teko voisi olla vaikkapa kielenkäytön huomioiminen. Tyttö- ja poika -sanojen korvaaminen antaa tilaa moninaisuudelle, mutta myös vähentää arkista sukupuolten ryhmittelyä vastapareiksi. (Myllyselkä 2018, 67-68.) Sukupuolittavat termit voi korvata oppilaan nimillä tai vaikkapa termein ”soittaja”, ”tyyppi” tai mitä vain opettaja tai oppilaat itse keksivät. Tutkimukset osoittavat myös, että opettajat puhuvat eri lailla tyttö-ja poikaoletetuille esimerkiksi kehuessaan oppilaan työtä. (Myllyselkä 2018, 69.) Soitonopettajakin voisi kiinnittää huomiota omissa kehuissaan, eroaako ne oppilaiden kohdalla sukupuolittuneesti ja muuttaa toimintatapaansa tietoisesti.

Artikkelia kirjoittaessani kyselin muiden soiton- ja laulunopettajien kokemuksia siitä, millä tavoin he kokevat sukupuolen näkyvän soitto- tai laulutunnilla. Sain useamman lyhyen vastauksen, jossa kerrottiin, että kokemuksen mukaan sukupuoli ei juurikaan vaikuta tunneilla. Isoimpana huomiona tuli ilmi fysiologiset seikat, kuten äänenmuodostus (laulussa). Osa vastaajista oli pohtinut kysymystä hyvinkin pitkästi ja monesta näkökulmasta. Lopputulos oli kuitenkin se, että oppilaat kohdataan yksilöinä, ja jokaisen kanssa toimitaan, kuten parhaaksi nähdään. Eli tekemäni pienen ja nopean gallupin perusteella sukupuolen ei koeta lähtökohtaisesti olevan vaikuttava tekijä soitto- tai laulutunnilla oppilasta kohdatessa.

Näin olen itsekin ajatellut, mutta mitä tietoisemmaksi muun muassa vallitsevista sukupuolirooleista tulee, sitä enemmän huomaa kehitettävää myös omassa toiminnassaan. Olen ymmärtänyt, että ilman tietoisia huomioita ja konkreettisia muutoksia on omaa toimintaansa vaikeaa saada sukupuolisensitiivisemmäksi. Itse pyrin itse välttämään kutsumasta oppilaitani tyttö- ja poika-sanoilla. On ollut mielenkiintoista huomata, kuinka helposti noilla sanoilla kuvaa jotain tiettyä ryhmää ja miten aluksi oli haastavaa osata vaihtaa sanan tilalle vaikkapa tyypit -sana. Koitan kiinnittää huomiota myös valitsemaani oppimateriaaliin. Perinteinen lastenlaulu viisi pientä ankkaa, tosiaan avasi silmäni miettimään tarkemmin lastenlaulujen sanoja. En halunnut toisintaa siinä melko vahvasti ilmeneviä stereotypioita perheestä ja sukupuolirooleista. Myös sukupuolen pohtiminen ja siihen tutustuminen erilaisten lähteiden kautta on avartanut asiaa. Kun on oppinut ymmärtämään sukupuolen moninaisuutta, haluaa oppia myös työskentelemään, siten että osaisi ottaa sen mahdollisimman hyvin huomioon.

Kohti sukupuolitietoisempaa soittotuntia

 Älä oleta!

Älä tee johtopäätöksiä päättelemäsi sukupuolen mukaan. Kohtaa jokainen oppilas omana itsenään. Anna tilaa sukupuolen moninaisuudelle.

Tarkastele ja tiedosta!

Sukupuolen huomioiminen ei ole ihmisille synnynnäistä, vaan sitä tulee harjoitella. (Vilkka 2010, 149). Tarkastele omaa työskentelyäsi. Tiedosta omia käsityksiäsi, asenteitasi ja käytäntöjäsi. Tee konkreettisia päätöksiä muuttaa toimintaasi.

Termit tutuiksi!

Sukupuolen moninaisuuteen liittyy termejä, joita kuulee usein sekoitettuna tai muuten väärin käytettynä. Listasin tähän nimenomaan sukupuoleen liittyviä termejä, jotka mielestäni jokaisen olisi hyvä hallita.

  • Cis

Cissukupuolinen kokee hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen omakseen. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia.

  • Intersukupuolisuus

Intersukupuolisella henkilöllä ei ole yksiselitteisesti miehelle tai naiselle tyypillisiä biologisia ominaisuuksia.

  • Muunsukupuolinen

Muunsukupuolinen voi olla sekä mies että nainen, jotain siltä väliltä tai kokonaan jaon ulkopuolelta.

  • Sukupuolen korjaus

Sukupuolen korjauksessa transsukupuolisen tai muunsukupuolisen henkilön biologista ja sosiaalista sukupuolta korjataan vastaamaan hänen identiteettiään. Voi sisältää lääketieteellisiä hoitoja ja henkilötietojen korjaamista.

  • Transsukupuolisuus

Transsukupuolinen henkilö ei koe syntymässään hänelle määriteltyä sukupuolta omakseen. Transmies (FtM) on biologisesti nainen, mutta kokee olevansa mies, ja transnainen (MtF) on biologisesti mies, mutta kokee olevansa nainen.

  • Transvestiitti

Transvestiitti ilmaisee omaa toista sukupuoltaan pukeutumisellaan ja toiminnallaan. Hänellä ei yleensä ole tarvetta juridisiin tai lääketieteellisiin sukupuolen korjauksiin.

(Seta 2018.)

Kirjoittaja: Heta Laakkonen, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Koppinen S. 2015. Musiikillisen toimijuuden ja identiteetin rakentuminen Musiikin erityispalvelukeskus Resonaarissa, Vuorovaikutuksellisuus soitonopetuksessa. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu–tutkielma.  Viitattu 22.3.2019. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/97223/GRADU-1432908349.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Myllyselkä, P. 2018. Sukupuolisensitiivisyyden mahdollisuuksia taiteen perusopetuksen piirissä. Jyväskylän yliopisto. Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos. Maisterintutkielma. Viitattu 21.3.2019. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/59744/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201810034312.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Nissinen, J. 2011. Luottamuksen rakentuminen moninaisuutta kunnioittaen. Teoksessa Tuovinen, L. & Stålström, O. & Nissinen, J. & Hentilä J. (toim.). Saanko Olla totta? Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus. Helsinki: Gaudeamus, 11-32.

Opetushallitus. 2017. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2017. Viitattu 11.3.2019  https://www.oph.fi/download/186919_Taiteen_perusopetuksen_yleisen_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017.pdf

Pajuoja, S-A. 2011. ”Oonks mä tarpeeks hyvä?” Itsetunnon merkitys musiikinopiskelussa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Musiikinkoulutus. Opinnäytetyö. Viitattu 20.3.2019. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/28144/Itsetunnonmerkitys.pdf?sequence=1

Seta ry. 2018. Sateenkaarisanasto. Seta ry. Viitattu 5.3.2019. https://seta.fi/sateenkaaritieto/sateenkaarisanasto/

Suomen Setlementtiliitto. 2019. Sukupuolisensitiivisyys. Suomen Setlementtiliitto. Viitattu 19.3.2019. https://www.setlementti.fi/sukupuolisensitiivisyys/sukupuolisensitiivisyys3/.

Vilkka, H. 2010. Sukupuolen ja seksuaalisuden kohtaaminen. Jyväskylä: PS-kustannus.

 

 

 

 

Jätä kommentti