Tekstistä tulkinnaksi – tekstilähtöisyys pop/jazz-laulunopetuksessa

Teksti on laulunopiskelussa läsnä ainutlaatuisella tavalla muuhun musiikin opiskeluun verrattuna. Siihen keskittymällä tulkinnasta voisi olla hahmotettavissa sellaista, joka usein jää musiikin jalkoihin, mutta josta voi ammentaa myös omaan musiikilliseen ilmaisuun. Tässä artikkelissa keskityn tulkinnan opettamiseen pop/jazz-laulunopiskelijoille tekstin kautta.

Tulkinnan merkittävä rooli laulamisessa on ilmeinen. Tulkinnan opettamisen rooli on aiempaa suurempi myös uusissa taiteen perusopetuksen (TPO) musiikin opetussuunnitelmien perusteissa, joissa yhtenä tavoitteena on ohjata oppilasta elävään musiikilliseen ilmaisuun ja tutustumaan toisen taiteenalan ilmaisukeinoihin (Opetushallitus 2017:11a, 42-43) ja muiden taiteenalojen ilmaisukeinojen soveltamiseen musiikillisessa ilmaisussa (Opetushallitus 2017:12a, 48-49). Tällainen toinen taiteenala voisi olla musiikkiteatteri, jonka kirjallisuuteen olen artikkelia varten perehtynyt.

Kartoittaakseni käytännön kokemuksia tekstilähtöisyydestä laulutunneilla tein kyselyn Jyväskylän ammattikorkeakoulun pop/jazz-lauluopiskelijoille ja valmistuneille laulajille ja laulunopettajille. Kyselyyn vastaajia oli kahdeksan. Kaikkien vastanneiden laulutunneilla tekstiä oli käsitelty, usein musikaalikappaleita laulettaessa.

Tekstilähtöinen tulkinta

Tulkintaa voi pitää yhteistyön ketjuna, jossa kappaleen tekijät, eli säveltäjä ja sanoittaja, ovat ensin tehneet omat ratkaisunsa kappaleen suhteen. Sen jälkeen laulaja lisää siihen oman luovan panoksensa: hän valjastaa oman mielikuvituksensa ja omat elämänkokemuksensa tulkinnan käyttöön. (Moore & Bergman 2008, 48.)

Tekstilähtöisessä tulkinnassa laulaja ajattelee laulun sanoituksia ikään kuin näytelmän monologina tai dialogina. Näin ollen kappaleen sanat syntyvät tarpeesta kertoa jokin ajatus, idea tai tunne toiselle henkilölle (esimerkiksi toinen roolihenkilö), yleisölle tai itselle (Moore & Bergman, 2008, 51).

Kappaleen taustat ja tarina määritellään sanoituksissa välillä tarkemmin ja välillä jättäen enemmän tilaa laulajan omalle mielikuvitukselle. Tekstiä analysoimalla laulaja pyrkii selvittämään, millaisia olosuhteita teksti tarjoaa jo itsessään lähtökohdaksi tulkinnalle (Sillanpää 2013, 49), ja mitkä syyt, motivaatio ja selitykset ovat roolihahmon kertomien asioiden ja tekemisten taustalla (Moore & Bergman 2008, 31). Laulua tulkittaessa nämä yksityiskohdat heijastelevat ääneen (Streeton & Raymond 2014, 71) ja näin ollen syventävät tulkintaa.

Tulkinnan opetus alkaa kysymyksillä

Käytännössä tekstilähtöisen tulkinnan opettaminen alkaa ohjaamalla oppilasta tekstianalyysiin. Tässä voi käyttää apuna kysymyslistoja. Kysymyksillä herätetään mielikuvitusta, taiteellisia impulsseja ja reaktioita (Moore & Bergman 2008, 43), ja niitä esittämällä voi myös varmistaa, että oppilas on ymmärtänyt tekstin (mts. 52).

Näitä kysymyksiä ovat muun muassa:

Perustiedot:

• Mitä laulussa tapahtuu (Moore & Bergman 2008, 64; Novelly & Firth 2004, 99)?
• Kuka laulaja on (Moore & Bergman 2008, 143; Streeton & Raymond 2014, 70)?
• Mainitaanko laulajan sukulaisuussuhteita, taloudellista tilannetta, asuinpaikkaa tai –maata, aikakautta tai ammattia (Moore & Bergman 2008, 144)?
• Mikä on laulun tapahtumapaikka (Novelly & Firth 2004, 111) ja mitä tapahtumapaikasta mainitaan (Moore & Bergman 2008, 144)?

Laulajan suhteet muihin henkilöihin:

• Keitä muita on paikalla (Novelly & Firth 2004, 99)?
• Kenelle laulaja puhuu laulun kautta; toiselle henkilölle, yleisölle vai itselle (Moore & Bergman 2008, 66-70)?
• Mitä laulaja ajattelee muista laulun tai tapahtuman henkilöistä ja vaikuttaako se laulajaan (Novelly & Firth 2004, 111)?

Laulajan kehityskaari:

• Onko laulaja jotenkin erilainen kappaleen alussa verrattuna kappaleen loppuun (Moore & Bergman 2008, 153; Novelly & Firth 2004, 111)?
• Millainen laulajan energiataso on kappaleen alussa ja lopussa (Streeton & Raymond 2014, 70)?

Laulajan motivaatio:

• Mikä on laulajan tavoite tässä laulussa (Moore & Bergman 2008, 70-71), mitä laulaja tarvitsee (Streeton & Raymond 2014, 70)?
• Mitä laulaja suunnittelee tai aikoo (Novelly & Firth 2004, 111)?
• Miksi laulaja on valinnut juuri sen asian sanottavaksi, josta laulaa, ja mitä hän ajattelee siitä (Hall & Henderson 2014, 122)?
• Mitä laulajalla on pelissä; kuinka paljon laulaja haluaa sitä mitä tavoittelee ja mitä tapahtuu jos hän ei saavuta sitä (Moore & Bergman 2008, 103)?

Sanavalinnat:

• Sisältääkö teksti paljon verbejä tai kuvailevia sanoja?
• Onko teksti sivistyneen oloista, vai käytetäänkö yksinkertaisia sanoja?
• Ovatko sanat jollain tapaa paikka- tai kulttuurisidonnaisia?
• Ovatko kaikki verbit tai substantiivit tietyntyyppisiä? Mitä ne kertovat laulajasta? (Moore & Bergman 2008, 96.)

Laulunopiskelijat ja -opettajat mainitsivat kyselyssä myös tunnetilojen etsinnän: mikä on roolihahmon ja kohtauksen tunne, ja mitä tunteita kappale herättää tai ei herätä.

Oppilaan aktiivisuutta työskentelyvaiheessa pidetään tärkeänä. Opettajan tulisi kannustaa oppilasta omakohtaisuuteen ja tekemään oman näköisensä tulkinnan (Moore & Bergman 2008, 43). Moore ja Bergman (2008, 52) painottavat oppilaan omaan tulkintaan luottamista, minkä ymmärrän siten, että vaikka opettajan näkökulma olisi eri, mutta oppilaan näkökulma on myös perusteltavissa, kannattaa suosia oppilaan näkökulmaa.

 Muita keinoja tekstityöskentelyyn

Kysymysten lisäksi kirjallisuudessa kuvataan useita harjoitteita tekstianalyysin syventämiseen:

• Pyydetään oppilasta lukemaan sanoitukset ääneen runona tai monologina joko muille (Moore & Bergman 2008, 44; Streeton & Raymond 2014, 72-73) tai itselleen (Hall & Henderson 2014, 113; Streeton & Raymond 2014, 70)
• Ohjataan oppilasta kirjoittamaan teksti erilliselle paperille (Moore & Bergman 2008, 51; Streeton & Raymond 2014, 70)
• Pyydetään oppilasta kirjoittamaan teksti läpi omin sanoin sana sanalta (Moore & Bergman 2008, 96) tai puhumaan sanoitus läpi omin sanoin (Moore & Bergman 2008, 156; Streeton & Raymond 2014, 70)
• Pyydetään oppilasta puhumaan tekstiä läpi lause lauseelta painottaen eri sanoja muuttaen siten lauseen merkitystä, ja lopuksi keskustellaan tekstin saamista erilaisista merkityksistä (Sillanpää 2013, 50).
• Varmistetaan, että sanarytmit ovat laulaessakin luonnollisia (Hall & Henderson 2014, 113)
• Ohjataan siihen, että fraseeraus on sanojen ja ajatusten, ei melodian, mukainen (Moore & Bergman 2008, 52)

Tekstin tulkinnan kannalta myös tarkempi ja laajempi perehtyminen laulun kontekstiin nähdään hyödyllisenä: Opettajan tulisi kannustaa oppilasta selvittämään teoksen historiallinen näkökulma (Hall & Henderson 2014, 113). Mikäli kyseessä on musikaali tai teatteriteos, olisi hyödyllistä lukea koko käsikirjoitus tai libretto ja tutustua teoksen ja tekijöiden taustaan (Streeton & Raymond 2014, 70).

Tekstilähtöisyyden hyötyjä

Tekstilähtöisyys hyödyttää yksinkertaisimmillaan siten, että jos ymmärtää mitä sanoo laulaessaan, voi kappaleen tulkita hyvin (De Young 2017, 224). Tekstiin tutustuminen auttaa siis todentuntuisen, yksityiskohtaisen ja tunneilmaisultaan tarkan esiintymisen luomisessa (Streeton & Raymond 2014, 68). Kyselyssäni laulunopiskelijat ja –opettajat kertoivat tekstilähtöisyyden edistäneen tulkintaa ja tuoneen siihen syvyyttä lähes aina.

Tekstiä tutkimalla teoksesta voi löytyä enemmän tunnepitoista ja älyllistä kontekstia ja sisältöä kuin teoksesta muuten saisi irti (Hall & Henderson 2014, 121). Käyttämällä tekstiä pohjana, mutta lisäämällä siihen omia ideoitaan ja olemalla oma itsensä esiintyjän tulkintaan tulee henkilökohtaisuutta (Streeton & Raymond 2014, 69).

Kyselyssäni nousi tekstilähtöisyyden hyödyiksi myös sanoitusten ulkoaopettelun helpottuminen, itsetuntemuksen ja varmuuden lisääntyminen, fraseerauksen paraneminen ja erityisesti aloittelevilla laulajilla kehollisuuden lisääntyminen. Lisäksi tulkintaan keskittymällä suuri osa laulajan teknisistä ongelmista voi lieventyä ja helpottua (Moore ja Bergman 2008, 66) ja esiintymistaidot kehittyvät.

Vaaran paikat

Tekstilähtöisyydestä voi kuitenkin joskus olla myös haittaa. Tekstianalyysin jälkeen vaarana voi olla, että oppilas uppoutuu tekstianalyysiin ja unohtaa tulkinnan. Esiintyessä keskittymisen ei tulisi olla tehdyssä tekstianalyysissa vaan roolihenkilön tarpeissa, toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. (Moore & Bergman 2008, 97.)

Kyselyn vastauksissa nousi lisäksi esille, että herkän oppilaan kanssa tulkinnan miettiminen voi mennä liian pitkälle, ja oppilas voi ahdistua. Aloittelevien laulajien kohdalla tulkinnan ”tuputtaminen” voi myös aiheuttaa vastareaktion.

Laulaja voi myös oikaista tulkinnassa liikaa tekstin perusteella: jos laulaja toteaa laulun olevan surullinen, hän näyttää vain surullisen puolen itsestään, vaikka itse asiassa laulajan tulisi näyttää syyt tähän suruun (Moore & Bergman 2008, 31-32), mikä tekisi kappaleen tulkinnasta huomattavasti mielenkiintoisemman. Myöskään esimerkiksi tarinan roisto ei ole vain stereotyyppisesti niin kutsuttu ”pahis”, vaan hänelläkin on syyt ja motivaatio toimia niin kuin tarinaan on kirjoitettu (mts. 36).

Mooren ja Bergmanin mukaan tekstilähtöisen tulkinnan vaarana voi olla myös merkityksellisten sanojen korostaminen liiaksi (Moore & Bergman 2008, 97). Tämä voi mielestäni viedä yleisöltä oivaltamisen ilon ja pahimmillaan vaikuttaa yleisön aliarvioimiselta.

Tulkinnan opetusta vaivattomasti

Tulkinnan opettamiseen tekstilähtöisesti on siis olemassa useita melko yksinkertaisia keinoja. Tekstiä käsittelevät kysymykset nivoutuvat mielestäni luontevasti osaksi laulutuntia, ja tekstiin liittyvät harjoitteet ovat helppoja omaksua, eivätkä vaadi erityisiä materiaaleja. Hyödyt ovat moninaiset, ja parhaimmillaan tulkinnan ja tunneilmaisun kehittäminen ja kehittyminen voivat lisätä oppilaan motivaatiota laulunopiskelua kohtaan, kuten omalla kohdallani on käynyt.

Kirjoittaja:

Elina Hokkanen 2020, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lähteet:

De Young, R. 2017a. The art of performance: Song interpretation (Concluded). Journal of Singing, 74, 2, 221-224.

Hall, K. & Henderson, A., 2014. So you want to sing music theater : A guide for professionals. Lanham: Rowman & Littlefield.

Moore, T. & Bergman, A. 2008. Acting the song : Performance skills for the musical theatre. New York: Allworth Press.

Novelly, M. C. & Firth, A. 2004. Staging Musicals for Young Performers : how to produce a show in 36 sessions or less. Colorado Springs, Colorado: Meriwether Publishing LTD.

Opetushallitus 2017. Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelmien perusteet 2017. Määräykset ja ohjeet 2017:12a. Viitattu 25.11.2019. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/186920_taiteen_perusopetuksen_laajan_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017-1_0.pdf

Opetushallitus 2017. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelmien perusteet 2017. Määräykset ja ohjeet 2017:11a. Viitattu 25.11.2019. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/186919_taiteen_perusopetuksen_yleisen_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017-1_0.pdf

Sillanpää, S. 2013. Ilmaisun opetus Sibelius-Akatemian pop/jazz-laulunopetuksessa. Helsinki. Pro Gradu.

Streeton, J. & Raymond, P. 2014. Singing On Stage : An Actor´s Guide. London: Bloomsbury Methuen Drama.