Videon käyttö soiton lähiopetuksessa

Tässä artikkelissa on tarkoitus kertoa lyhyesti ideoita ja ajatuksia siitä, miten videoita voitaisiin hyödyntää soiton lähiopetuksessa opetuksen tukena.

Videoviestintä voi olla yksisuuntaista tai vuorovaikutteista. Yksisuuntaisella videoviestinnällä tarkoitetaan videojakelua, jossa video tallennetaan palveluun tai paikkaan, missä muut voivat katsoa sen ilman aika ja paikka sidonnaisuutta. Vuorovaikutteisella videoviestinnällä tarkoitetaan viestintää, jossa samanaikaisesti kaksi tai useampi henkilö on yhteydessä videoyhteyden välityksellä (Jyväskylän Ammattikorkeakoulu n.d..) Opetuksessa käytettävistä videoista käytettään yleisnimitystä opetusvideot. Opetusvideot kuuluvat yksisuuntaiseen videoviestintään.

Opetusvideot voidaan jaotella kolmeen eri kategoriaan niiden tekijöiden perusteella. Opetusvideot voivat olla opettajan, oppilaan tai ulkopuolisen kuvaamia (Länsitie & Stevenson 2015.) Oulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta Janne Länsitie ja Blair Stevenson (2015) tuovat esiin videossaan pedagogisesti tehokkaita malleja opetusvideoiden käyttöön opetuksessa vaihtoehdoksi koko oppitunnin kestäville videotaltioinneille, jotka eivät aina ole pedagogisesti tehokkaimpia vaihtoehtoja. Länsitien ja Stevesonin (2015) opetusvideo mallit:

  • Orientoiva, mitä ollaan tekemässä ja mitkä ovat tavoitteet (->  motivointi)
  • Oman tekemisen tarkastelu toiminnan jälkeen (->Palaute ja arviointi taidot, vertaisarviointi ja itsearviointi)
  • Raportti/projektivideo mitä ollaan tehty ja miten ollaan lopputuloksiin päästy
  • Esimerkki tietystä taidosta

Näistä malleista pystyttään pedagogisen käsikirjoituksen avulla saamaan suurin hyöty opetus- ja oppimisprosessiin. Pedagogisella käsikirjoituksella tarkoitetaan suunnitelmaan, jossa opetusvideot, opetus ja oppiminen esitettään yhdessä siten, että ne perustellusti ohjaavat kohti asetettuja tavoitteita oppimisessa (Länsitie & Stevenson 2015.)

Opetusvideomallit soitonopetuksessa

Länsitien ja Stevensonin (2016) opetusvideo malleja voidaan käyttää myös soitonopetuksessa käytettävien videoiden pohjana. Avaan seuraavaksi ajatuksia, miten mielestäni käytännössä nämä mallit voisivat toimia soitonopetuksessa. Näiden ajatuksien pohjalta on myös mahdollista rakentaa omaan opetustilanteeseen sopiva pedagoginen käsikirjoitus.

Soitonopetuksen näkökulmasta orientoivaa videota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi ennen ensimmäisen soittotunnin alkua. Video voisi välittää tietoa siitä millaista soittotunneilla on ja mitä soittotunneilla voidaan tehdä. Olisi myös hyvä, että video motivoisi oppilasta. Tämän tyylisen videon tuottamiseen ja käsikirjoittamiseen kannattaa käyttää aikaa, jotta sen tavoite täyttyisi mahdollisimman hyvin.

Oman tekemisen videointi ja sen tarkastelu toiminnan jälkeen voisi tarkoittaa soitonopetuksessa käytännössä oppilaan soiton videoimista kotona, tunnilla tai keikalla. Tästä saatua videomateriaalia voitaisiin myös sovittaessa käyttää arvioinnissa ja itsearvioinnissa. Kuvatuista videoista voitaisiin koostaa myös portfolio, josta opettaja ja oppilas pystyisivät seuraamaan oppimisen kehitystä. Näiden videoiden kuvaamiseen ei tarvita tarkkaa käsikirjoitusta, vaan kyse on enemmänkin tilanteen tallentamisesta. On myös hyvä muistaa, että ennen videoiden käytön aloittamista, täytyy oppilaan kanssa keskustella läpi mikä videon tarkoitus ja miten niitä käytetään oppimisen ja arvioinnin tukena. Jos videota on tarkoitus käyttää myös arviointiin, niin on myös hyvä käydä läpi, mitä asiaa ollaan arvioimassa ja mistä arviointi muodostuu.

Esimerkkivideot olisivat opettajan kuvaamia videoita soittotunnilla käytävistä asioista. Opettaja voisi myös ohjeistaa oppilasta, ulkopuolisten tuottajien tekemiin opetusvideoihin.  Videot voisivat olla nopeita kertauksia esimerkiksi soittoteknisistä asioista. Näissä kannattaa kiinnittää huomiota videokäsikirjotukseen, jotta videoista saisi mahdollisimman selkeitä ja havainnollistavia. Ja hyvin toteutettuina niitä pystyisi käyttämään useamman oppilaan kanssa ja samalla myös opettajan oma materiaalipankki kasvaisi. Opettaja voisi myös tunnin lopuksi antaa oppilaan kuvata tai itse kuvata oppilaan kotitehtävä esimerkiksi oppilaalle. Tässä video siis toimisi myös muistiinpanovälineenä.

Kuva. Opetusvideoiden alalajeja  

Miten kuvataan?

Opetusvideon kuvaamiseen ei nykyään enää tarvitse hankkia erillisiä laitteita, vaan puhelimella ja tabletilla on mahdollista päästä riittävän hyviin lopputuloksiin. Toimittaja Mikko Laine (2016) on koonnut Ylen Uutisluokalle artikkelin videon tekemisestä ja on mielestäni onnistunut tuomaan siinä esiin hyvin esimerkkien kautta vinkkejä videoiden kuvaamiseen. Yksi tärkeä ajatus mielestäni Laineella oli se, että osaa erottaa tilanteen tallentamisen ja videon tekemisen. Tilanteen tallentaminen eroaa videon teosta, siten että videolla on yleensä käsikirjoitus ja sitä tehdessä on mietitty myös videokuvausteknisiä asioita. Poimin artikkelista yhdeksän helppoa vinkkiä, joita voi mielestäni soveltaa vaikka heti videon kuvaamiseen.

Vinkit pallon sisällä: 1. Huomaa tilanteen tallentamisen ja tarinan kertomisen ero, 2. Mieti, miten saat välitettyä olennaisen asian, 3. KÄytä eri kuvakulmia, kuvaa ainakin 10 sekunnin otoksia. 4. Valon merkitys, 5. Editoinnissa yritä saada tarina etenemään loogisesti. 6. Puheesta voi editoida pois täytesanoja. 7. Kuvituskuvilla pystyt elävöittämään pitkiä puheita. 8. Tekstillä pystyt korostamaan haluttua asiaa. 9. Parempaa äänenlaatua ulkoisella mikrofonilla.
Kuva 2. Yhdeksän videokuvaus vinkkiä (M. Laine 2016)

Uhka vai mahdollisuus?

Omasta mielestäni videon käyttö soiton lähiopetuksessa on hyvä lisäys opettajan ”työkalupakkiin”. Video voi toimia oppilaalle motivoivana lisänä perinteisen nuottikuvan lisäksi. Oppilaan kanssa olisi myös käytävä keskusteluja siitä, minkälaiset videot ovat oppilaan kannalta mielekkäitä ja minkä tyylisistä videoista oppilas kokisi oppivansa parhaiten. Videoiden käytössä on hyvä muistaa, että niiden käyttö täytyisi perustella pedagogisella käsikirjoituksella, jotta ne tukisivat oppimista. Helpoin tapa aloittaa videoiden teko opetuksessa on sen käyttäminen muistiinpanovälineenä kotitehtäville.

Kirjoittaja Lauri Gröndahl, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2019.

Lähteet

Länsitie, J. & Stevenson B. 2015. Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. Video pedagogiikka ja kuvakaappausvideot.  Viitattu 25.3.2019. https://www.youtube.com/watch?v=aP-EF5jfr4o&t=2m4s

Laine, M. 2016. Yle Uutisluokka. Opettaja: näillä ohjeilla teet hyvän videon – katso Yle Uutisluokan opetusvideot. Viitattu 25.3.2019. https://yle.fi/uutiset/osasto/uutisluokka/opettaja_nailla_ohjeilla_teet_hyvan_videon__katso_yle_uutisluokan_opetusvideot/9347161.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu. N.d. Videomuotoiset jakelu- ja viestintäkanavat. Viitattu 14.5.2019. https://oppimateriaalit.jamk.fi/opetustyokalut/video-opetuksessa/videomuotoiset-jakelu-ja-viestintakanavat/