Säveltapailun integroiminen kanteleensoiton alkeisopetukseen

Niin kauan kuin olen opiskellut musiikkia ja kanteleen soittoa, olen kokenut kaikista haasteellisimmaksi säveltapailun opiskelun. En ole osannut yhdistää mupe-tunneilla opiskeltuja asioita kanteleen soittoon. Perinteisesti ja ehkä jopa hieman vanhanaikaisesti musiikkioppilaitoksissa on opetettu instrumentin soittoa ja musiikinteoriaa ja säveltapailua erillään toisistaan (Lehtonen 2004, 14). Kanteletunneilla on opeteltu soittamista soittamalla ja musiikinteoriatunneilla on opeteltu teoriaa ja säveltapailua kirjoittamalla ja laulamalla. Koen, että säveltapailua olisi hyvä opettaa instrumenttiopetukseen integroituna. Näin opetettuna uskon, että asioiden yhdistäminen toisiinsa olisi luonnollisempaa ja helpompaa ymmärtää.

Tässä artikkelissa ja samaa aihetta käsittelevässä opinnäytetyössäni esittelen tapoja, joilla säveltapailun opetusta voi integroida kanteleensoiton alkeisopetukseen ja asioita, jotka vaikuttavat 6—9 -vuotiaiden kantelistien säveltapailun oppimiseen. Haastattelin opinnäytetyötäni varten mupe-opettajia sekä kanteleensoiton opettajia, joilta sain vinkkejä säveltapailuasioiden opettamiseen.

6-9-vuotiaiden musiikillinen kehitys

Soittotunnit usein aloitetaan noin 6-7-vuotiaana. Jokainen lapsi on yksilö ja kehittyy omaan tahtiin, tässä osiossa kuvailen sitä mitä lapsi voi osata 6-9-vuotiaana.

Lapsen musiikilliseen kehitykseen vaikuttavat yksilöllisyys, perimä ja kaikista eniten kasvuympäristö. Aiemmat musiikilliset taidot ja valmiudet vaikuttavat lapsen musiikilliseen toimintaan. Lapsen alle 3-vuotiaana saadut musiikilliset kokemukset luovat pohjan lapsen musiikilliselle kasvulle. (Ruokonen 2016, 41-43.) Jos esimerkiksi lapsi on käynyt muskareissa koko lapsuutensa hän luultavasti, kehittyy musiikillisesti paremmin ja nopeammin kuin lapsi, joka ei ole käynyt muskarissa lapsena.

6—9 -vuotias osaa jo mahdollisesti laulaa puhtaasti, ymmärtää sykkeen ja osaa tuottaa esimerkiksi sanarytmiä. Lapsi alkaa jo hahmottamaan sointuja ja niiden dissonansseja ja konsonansseja sekä harmonian (Ruokonen 2016, 45.) Soittotunneilla voitaisiin esimerkiksi laulaa lapsen soittokappaleita ja samalla säestää niitä kanteleella murtosoinnuilla tai pitkillä soinnuilla.

Nuotinluku- ja kirjoitustaito

Nuotinlukutaito kehittyy ja lapsi oppii nuottien symbolit ja niiden merkitykset ja on kiinnostunut niistä, lapsi oppii lukemaan ja kirjottamaan itse nuotteja. Lapsi soittaa, laulaa, liikkuu, piirtää ja kuuntelee ja näiden kautta oppii musiikinkirjoitus ja -lukutaitoa. Lapsi oppii havaitsemaan ja esittämään paremmin rytmisesti. Lapselle kehittyy kyky laulaa sisäisesti ja melodinen muisti. Yksinkertaisten harmonioiden kuuleminen kehittyy varsinkin, jos lapsi soittaa harmoniasoitinta kuten piano tai kantele (Ruokonen 2016, 45.)

Omien sävellysten tai tuttujen kappaleiden nuotintamista voidaan harjoitella soittotunneilla, instrumentin avulla sekä omaa korvaa käyttämällä. 6—9-vuotiaalle lapselle 45 minuuttia kestävä soittotunti on helposti pitkä aika keskittyä pelkästään soittamiseen ja soittimen ääressä istumiseen. Osan tunnista voisi helposti käyttää esimerkiksi rytmin opettelun liikkumisen avulla tai vaikkapa musiikkiin liittyvällä piirtämisellä. Haastattelemistani opettajista muutama mainitsi kuunneltavan musiikin melodian kaarroksen piirtämisestä.

Kaikki lapset eivät vielä osaa ennen kouluun menemistä lukea, mutta tämä ei ole mikään ongelma. Yhdessä haastattelussani tuli esille, että nuottien ja musiikin lukemista opetellaan musiikin kielellä ja musiikkimaan aakkosilla, jotka ovat aivan eri asia kuin kirjaimet, sanat ja tekstin lukeminen. Voisi jopa kuvitella, että lapsi voi oppia lukemaan nuotteja ennen kuin hän oppii lukemaan tekstiä.

Musiikin perusteet ja uusi opetussuunnitelma

Säveltapailua, puhekielessä usein käytetään myös nimeä solfa, opetetaan musiikkiopistoissa osana musiikin perusteiden opetusta. Musiikinperusteiden opetus sisältää säveltapailun opetuksen lisäksi myös musiikinteorian opetusta. Musiikin perusteiden opetusryhmissä eri instrumenttien soittajat on laitettu sekaisin muiden soittimien soittajien kanssa. Musiikin perusteita opetetaan usein ikäryhmän ja tason mukaan. Usein musiikin perusteita opiskellaan eri tahdissa soitonopintojen kanssa, toisinaan musiikin perusteiden opinnot suoritetaan nopeammin kuin instrumenttiopinnot (Björk, Toivanen 2017, 24.) Musiikin perusteiden opiskelu alkaa usein musiikkiopistoissa, kun soittamista on kulunut noin vuosi ja oppilas osaa lukea.

Nyt uuden opetussuunnitelman tultua voimaan 2018 (siirtymä syksyyn 2021 mennessä) monissa musiikkioppilaitoksissa on alettu yhdistämään instrumenttiopetus ja musiikin perusteiden opetus.

Eräs haastattelemani opettaja eräässä musiikkiopistossa esimerkiksi opettaa musiikin hahmottamista, tässä oppiaineessa opetetaan musiikin perusteiden alkeita ennen kuin oppilaat alkavat käymään musiikinperusteiden tunneilla. Oppilaat ovat samalla tasolla ja kaikki soittavat samaa instrumenttia ja musiikin hahmottamista, opettaa kyseisen instrumentin opettaja ja näin ollen musiikin perusteiden alkeita käydään oppilaan instrumentin kautta ja instrumenttia hyödyntäen.

Säveltapailu

Säveltapailun avulla yhdistetään musiikin teoria musiikin soittamiseen. Säveltapailua opetetaan usein musiikinteorian kanssa rinnakkain. Säveltapailua opetetaan usein prima vista laulujen (suoraan nuotista laulamalla), diktaatti eli rytmi- ja melodiasaneluiden kautta. Säveltapailun avulla oppilaan on tarkoitus kehittää sisäistä korvaa ja säveltapailun opiskelu opettaa oppilasta kuulemaan melodian linjoja, eli meneekö melodia ylös vai alas, rytmiä, aika-arvoja esimerkiksi onko kappale tasa- vai kolmijakoinen, sävellajeja, intervalleja ja sointuja ja näiden tunnistamista sisäisen kuulon kautta, eli ilman että voi soittaa niitä soittimella. (von Creutlein & Joób 1992, 3.)

Opettajat kertoivat haastatteluissa, että melodian kuuntelutehtävät aloitetaan pienellä alueella ja vain 2-3:lla eri sävelellä. Rytmiä ei myöskään näissä melodia diktaateissa heti tarvitse itse kuunnella. Rytmejä opetellaan tanssimalla, esimerkiksi valssi on kolmejakoinen ja tanssittava, myös kehorytmit ovat useilla opettajilla käytössä.

Säveltapailun tunneilla usein kuunnellaan kuunneltavat asiat pianosta ja tutustutaan muutenkin lähinnä pianon kautta säveltapailu asioihin. Haastattelemani mupe-opettajat kertoivat käyttävänsä tunneilla pianoja. Voitaisiinko tunneilla tehtävät kuunteluharjoitukset tehdä jotain muuta instrumenttia käyttämällä, tai vaikka vaihtelemalla instrumentteja.

Kanteleen ominaisuudet

Keskityn tutkimuksessani ison kanteleen soittamiseen ja erityisesti alkeissoittoon. Isoja kanteleita on kahdenlaisia: kotikanteleita ja konserttikanteleita. Muodoltaan ja laajuudeltaan kanteleet ovat lähes saman kokoisia. Konserttikantele eroaa kotikanteleesta pääasiassa koneistonsa vuoksi. Konserttikanteleessa on vipukoneisto, jonka avulla kanteleeseen tehdään kromaattiset sävelet. Kotikanteleessa vastaavaa koneistoa ei ole, joten kotikantele on lähes täysin diatoninen soitin, ja sitä voi soittaa lähinnä vain C-duurissa. Virittäen kotikanteleeseen on mahdollista saada kromaattisia säveliä, mutta esimerkiksi g:n ja gis:än soittaminen on mahdotonta yhtäaikaisesti tai saman kappaleen sisällä. Kanteleensoitto usein musiikkiopistoissa aloitetaan kotikanteleelle, joka on lapselle esimerkiksi helpompi kantaa. Kotikanteleiden hinta on noin 2000 eurosta ylöspäin, kun taas konserttikanteleet maksavat yleensä 6000 eurosta ylöspäin. (Koistinen kantele 2018.)

Kanteleensoiton ja säveltapailun yhdistäminen

Kantele on visuaalinen soitin. Intervallien koko on nähtävissä kielistä mutta laatu on vain kuunneltavissa. Intervallien laatujen tunnistuksessa kannattaa käyttää intervallilauluja, esimerkiksi Tuiki tuiki tähtönen alkaa priimillä. Yksi haastattelemistani kanteleopettajista kertoi käyttävänsä säveltapailutehtävissä lapsille tuttuja lauluja kuten Tuiki tuiki tähtöstä. Lapsi saa etsiä soittimesta kappaleen ja tämän jälkeen se kirjoitetaan nuottiviivastolle opettajan avustuksella.

Kanteleen ääniala on laaja ja käytössä on sekä f että g avain, joten miksei kuuntelutehtäviä voisi tehdä myös f-avaimelle. Usein mupe-tunneilla lähes kaikki diktaatit tehdään pelkästään g-avaimelle.

Sävellajien opettelemista kannattaa harjoitella soittotunneilla varsinkin, jos oppilas ei omista konserttikanteletta. Yleensä musiikkiopistoilla on käytössä ainakin yksi konserttikantele. Sävellajien opettelussa useat haastattelemani opettajat kertoivat käyttävänsä sävellaji loruja ja rimpsuja. Itse olen opetellut gideon, daavid, aatami ja eeva ja niin edelleen, mutta myös päivitettyjä versioita on keksitty ja miksei näitä loruja voisi yhdessä oppilaankin kanssa keksiä.

Säveltapailun opiskelun materiaali-ideoita

Moni haastattelemani mainitsi käyttävänsä Susanna Ertolahti-Mertasen tekemää Musiikkiseikkailu kirjasarjaa mupen opetuksessa. Tämä kirja sisältää paljon kiinnostavia uudenlaisia mupe ja säveltapailutehtäviä. Kaikessa lähdetään yksinkertaisesti liikkeelle ja kirja on mielenkiintoisen oloinen.

Toinen kirjallinen materiaali, joka haastattelussa tuli esille on Marja-Leena Juntusen, Soili Perkiön sekä Inkeri Simoila-Isakssonin kirjoittama Musiikkiliikunnankäsikirja 1, Musiikkia liikkuen. Kirja sisältää säveltapailuharjoituksia, joita harjoitellaan liikkuen. Liikkuminen tunneilla virkistää ja on mukavaa erilaista tekemistä.

Opettajat kertoivat myös käyttävänsä e-materiaaleja ja puhelinsovelluksia, kuten Theta music trainer, Perfect ear ja Tenuto. Nämä kaikki sisältävät monipuolisesti säveltapailuun liittyviä kuuntelutehtäviä. Näitä materiaaleja voisi käyttää esimerkiksi soittokappaleiden rinnalla kotitehtävinä.

Opinnäytetyöstäni

Opinnäytetyöni samasta aiheesta valmistuu kevään aikana ja perehdyn säveltapailun opettamiseen kanteleensoiton alkeisopetuksessa syvemmin. Osa artikkelissa esitetyistä ideoista löytyy myös opinnäytetyöstäni sekä esittelen muita ideoita työssäni. Säveltapailun integroiminen kanteleensoittoon on mahdollista soveltaa myös muille instrumenteille, varsinkin harmoniasoittimille kuten piano.

Kirjoittaja:

Oona Kaunisto 2020, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Björk, A. & Toivanen, A. 2017. Hyvin yhdessä. Työkaluja hyvään yhteissoittoon. Viitattu 18.3.2020

Koistinen kantele. 2018. Kanteleen hankintaopas. Koistinen. Viitattu 22.1.2020.

Lehtonen, K. 2004. Maan korvessa kulkevi… johdatus postmoderniin musiikkipedagogiikkaan. Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos.

Opetushallitus. 2017. Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2017. Viitattu 26.11.2019

Ruokonen, I. 2016. Esi- ja alkuopetuksen musiikin didaktiikka. Helsinki: Finn Lectura.

Von Creutlein, T. & Joób, A. 1992. Säveltapailu ja musiikinteoria 1. Suomalaisia runosävelmiä. Opettajan kirja. Helsinki: Otava.