Laulu siltana muistoihin – Musiikkipedagogina vanhusten palveluyksikössä

Moni on varmasti kuullut tapauksista, joissa muistisairas, jopa puhumaton vanhus, reagoi musiikkiin. Joissakin tilanteissa vanhus saattaa puhjeta laulamaan kaikki säkeistöt vanhasta kansanlaulusta, vaikkei puheen kautta kommunikoiminen muuten toimisi. Olen päässyt todistamaan näitä tapauksia työharjoitteluideni kautta, ja minua kiinnostaa, miksi musiikki pystyy sellaiseen, mihin lääketiede ei.

Suoritin kesällä 2016 ensimmäistä työharjoitteluani Karelia-ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogin koulutusohjelmassa. Toimin tuolloin kesämuusikkona Joensuun kaupungilla, ja työnkuvaani kuuluivat musiikkituokioiden tarjoaminen yleisölle, joka ei normaalisti pääse nauttimaan livemusiikista: lapset ja palveluyksiköissä asuvat vanhukset. Vanhusten kohtaaminen yllätti minut: vastassa oli massa apaattisia, omassa maailmassaan eläviä muistisairaita.

Valitsin tuolloin ohjelmistooni 1900-1960-lukujen musiikkia: musiikkia, jota kohdeyleisöni oli todennäköisesti kuunnellut lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Yleisöni ei yleensä reagoinut puheeseen, mutta jo pianolla soittamani alkusoiton alkaessa moni lähti hyräilemään mukana tuttua melodiaa. Alkaessani laulamaan mukanani lauloi jo monihenkinen kuoro, kaikki samassa tilassa ja hetkessä, yhdessä. Hurjaa oli kuitenkin se, että moni reagoi puheeseen vielä laulun jälkeen. Parhaita hetkiä olivatkin keskustelut 30–45 minuutin musiikkituokioiden jälkeen, jolloin kiertelin vanhusten joukossa kyselemässä, olivatko he pitäneet musiikkituokiosta, ja herättikö musiikki mahdollisesti muistoja.

Musiikki vaikuttaa aivoissa

Säilömuistissa olevat asiat, muun muassa musiikin taju, tunneviestintä, sosiaaliset taidot, säilyvät yleensä pitkään. Monella Alzheimerin tautia sairastavan läheisellä on kokemuksia siitä, että sairastuneen lapsuuden ja nuoruudenaikaiset laulut muistuvat mieleen vielä keskivaikeassa vaiheessakin, ja saavat sairastuneen paremmalle tuulelle. Monet sairastuneet lähtevätkin mukaan tapailemaan sanoja tai laulamaan musiikkia kuullessaan, vaikka suullinen kommunikointi olisi ollut jo kauan hyvinkin vähäistä (Vainikainen 2016, 36).

On huomattu, että ennestään tuttu musiikki aktivoi terveen ihmisen otsalohkon sisäosaa voimakkaammin kuin tuntematon kappale. Tämä kyseinen aivoalue surkastuu Alzheimerin tautia sairastavilla potilailla muita aivoalueita hitaammin, ja tästä syystä sairastuneet kykenevät tunnistamaan tuttuja musiikkikappaleita vielä myöhäisessä sairauden vaiheessa. (Sihvonen, Leo, Särkämö & Soinila 2014.)

Otsalohkossa ja etuaivokuorella tapahtuu monimutkainen kuullun analysointi. Aivoalueella analysoidaan muun muassa useiden samanaikaisten äänten yhteissointia ja tuttujen sävelmien tunnistamista. Päälaenlohkon etuosissa taas on hermoverkosto, joka edustaa tarkkaavaisuutta ja työmuistia. Tämä alue aktivoituu, kun keskitymme kuuntelemaan melodiaa ja pitämään sen kulkua hetken aikaa mielessämme. (Numminen 2018.)

Punaisen alueen etu- ja yläosissa analysoidaan muun muassa usean samanaikaisen äänen yhteissointia ja tuttujen sävelmien tunnistusta. Samalla alueella sijaitsee myös hermoverkosto, joka säätelee tarkkaavaisuutta ja työmuistia. Musiikin rytmiä käsitellään muun muassa vihreällä alueella. Kun musiikkia soitetaan tai lauletaan itse, lähes koko aivoalue aktivoituu. Tämä selittää musiikin harrastamisen positiivisia vaikutuksia ja kuntoutusmahdollisuuksia.

Musiikin rytmiä käsitellään pikkuaivoissa, tyvitumakkeissa ja liikeaivokuorella päälaenlohkon etuosassa. Lempimusiikki aktivoi syvällä aivokuoren alla sijaitsevan aivojen tunnekeskuksen, jota kutsutaan limbiseksi järjestelmäksi. Se saa aikaan mielihyvän tunteita ja säätelee immuuni- ja hormonijärjestelmää. Musiikki voi saada aikaan myös näkyviä autonomisen hermoston fysiologisia reaktioita kuten kyyneleiden valumisen tai ihonkarvojen pystyyn nousemisen. (Numminen 2018).

On tutkittu, että aivot aktivoituvat laajasti musiikkia kuunneltaessa ja vielä laajemmin, kun henkilö laulaa tai soittaa itse. Laulaminen, soittaminen ja tanssiminen aktivoivat myös liikettä sääteleviä aivoalueita. (Mönkäre, Semi 2014:124-126.) Voidaan siis periaatteessa sanoa, että musiikki aktivoi eri muodoissa lähes koko aivoja. Tämä voi selittää myös musiikin harrastamisen lukuisia positiivisia vaikutuksia ja kuntouttavia mahdollisuuksia. (Särkämö 2011).

Millaisia ovat yleisimmät muistisairaudet?

Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti, jota sairastaa 70% muistisairaista. Tyypillisiä piirteitä Alzheimerin taudissa ovat uusien asioiden oppimisen ja mielessä säilyttämisen heikentyminen. Tuoreet tapahtumat voivat unohtua helposti, mutta vanhemmat asiat pysyvät mielessä kauemmin. (Vainikainen 2016, 32, 36).

Muita yleisiä muistisairauksia ovat Lewyn kappale -tauti, jonka tunnusomaisia oireita ovat etenevät toiminnanohjauksen häiriöt, jotka haittaavat erityisesti sosiaalista toimintakykyä. Keskeisiä ovat päiväaikaiset vireystilan muutokset jopa muutamien tuntien sisällä. Lisäksi taudille tyypillisiä ovat näköharhoihin painottuvat harhat. (Hartikainen 2014, 288).

Aivoverenkiertosairauden muistisairaudessa käsitteellinen ajattelu heikentyy. Työmuisti on huono ja se häiriintyy helposti. Uusien asioiden mieleen painaminen on vaikeaa, mutta opittu säilyy muistissa paremmin kuin esimerkiksi Alzheimerin tautia sairastavalla. (Vainikainen 2016, 37-38).

Tärkeitä kohtaamisia laulun keinoin

Tartuin uudelleen musiikin käyttötarkoitusten tutkimiseen keväällä 2018, jolloin aloin suunnitella opinnäytetyötäni. Muistisairaiden kohtaaminen musiikin kautta kiinnosti yhä, ja tahdoin ymmärtää tarkemmin, mitä neurotasolla tapahtuu, ja mikä mahdollistaa muistisairaan reagoimisen musiikkiin. Tuolloin järjestin musiikkihetkiä kahdessa palveluyksikössä: kesällä 2018 Juuassa hoivakoti Kielossa ja joulun alla 2018 Joensuussa Rantakylän Helmessä. Rantakylän Helmessä minulla oli oma ryhmä muistisairaita, jotka osallistuivat kaksi kertaa viikossa kolmen viikon aikana järjestämiini musiikkihetkiin. Hoivakoti Kielossa minulla ei ollut vakiintunutta ryhmää, vaan asiakkaat vaihtelivat eri kerroilla.

Aloitin jokaisen musiikkihetken molemmissa paikoissa esittelemällä itseni ja kertomalla kerran suunnitelmasta. Tarkoituksena oli laulaa yhdessä tuttuja lauluja ja nauttia musiikista. Ja jos sanoja ei muistaisi, jokainen saisi hyräillä ja vaikka keinua musiikin tahtiin ja nauttia musiikista juuri omalla tavallaan. Rantakylän Helmessä ohjelmistoni sisälsi vuodenajan mukaisesti paljon joululauluja ja lisäksi joitakin vanhoja kappaleita, jotka eivät olleet sidottuja vuodenaikaan. Keskustelimme hoivakodissa lähes jokaisen kappaleen jälkeen kappaleiden herättämistä muistoista. Liikuttavin hetki oli, kun eräs muistisairas, miespuolinen henkilö osoitti suosikkikappaleensa Lapsuudentoverille vaimolleen, joka istui tämän vieressä musiikkihetkessä. Hetki oli molemmille tärkeä, ja varsinkin mies totesi vaimolleen silmät kosteina: ”Kuuntele nyt rakas, kun minä laulan sinulle!”.

Hoivakoti Kielossa asiakkaiden kunto oli yleistäen huonompi kuin Rantakylän Helmessä. Monikaan ei reagoinut musiikkiin samalla tavalla, kuin olen ennen havainnut työharjoitteluissani, mutta erään naisen reaktio on jäänyt mieleeni. Kyseinen asiakas oli poissaoleva ja hän hoki ennen musiikkihetken alkua tunnistamattomia sanoja ja liikutteli käsiään pöydällä levottomasti. Muutama kappale meni ohi, ja kun aloin laulaa Suojelusenkeli-kappaletta, nainen liittyi yhtäkkiä mukaan lauluun. Kappaleen jälkeen koko osasto puhkesi aplodeihin, ja kehui tämän naisen laulua. Vaikka hän lauloi karhealla äänellä ja ”nuotin vierestä”, moni koki juuri hänen osallistumisensa liikuttavana, sillä hän ei yleensä ilmaissut itseään verbaalisesti.

Musiikkiin liittyvät kognitiiviset kyvyt voivat muistisairauden edetessä säilyä pitempään kuin muisti ja kielelliset toiminnot. Tuttujen laulujen sanat saattavat muistua mieleen, ja täten laulaminen voi onnistua silloinkin, kun puheen tuottaminen on vaikeaa. Yhteislaulu voi mahdollistaa yhteisen toiminnan muiden kanssa, vaikka muistisairaan muuten olisi vaikeaa saada yhteyttä toisiin. Oman elämän, perheen, yhteisön ja jopa kansan historiaan liittyvä musiikki voi auttaa vahvistamaan tunnetta omasta itsestä, ja yhteenkuulumisesta muiden kanssa. (Mönkäre, Semi 2014, 124-126.)

Musiikkiin liittyvät kognitiiviset kyvyt voivat säilyä muita kykyjä (muisti, kielelliset toiminnot) kauemmin muistisairauden edetessä. Tämä mahdollistaa musiikista nauttimisen ja itse musiikin tuottamisen vielä sairauden edettyä pitkälle.

Vielä laulutuokion jälkeen tämä nainen sanoi minulle laulaneensa äsken kauniisti, ja että hänen pitäisi esiintyä minulle jatkossakin. Tämä oli minusta ja hoitajista hieman huvittava lausahdus, mutta ainakin olimme kaikki samassa hetkessä ja puhuimme samasta asiasta, toisin kuin ennen musiikkihetkeä, jolloin asiakas oli ollut aivan muissa maailmoissa. Vanhusten kielellinen työmuisti ja puheen tuottaminen voivat parantua väliaikaisesti musiikin ansiosta (Mammarella ym., 2007), ja tästä ilmiöstä sain tämän henkilön kohdalla aivan konkreettisen todisteen.

Monialaisuus paremman tulevaisuuden mahdollistajana

Koen, että tulevaisuuden täytyy olla monialainen. Väestömme vanhenee jatkuvasti, ja ikärakenteen muuttuessa ikääntymiseen liittyvien sairauksien osuus tulee kasvamaan. Sairauksista suuren osan kattavat muistisairaudet. Jotta voimme ratkaista tulevaisuuden haasteita, tarvitsemme monialaista osaamista. Musiikin terapeuttisia käyttömahdollisuuksia on jo tutkittu muistisairaiden kuntoutukseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, mutta musiikista olisi varmasti apua myös lukuisia muita sairauksia sairastavien potilaiden kuntoutuksessa.

Suosittelen lämpimästi muusikoita ja musiikkipedagogeja tutustumaan sosiaali- ja terveysalojen tarjoamiin työmahdollisuuksiin. Keikat palveluyksikössä tai sairaalaosastolla poikkeavat täysin hää- tai muista juhlakeikoista, mutta kokemuksia, joita näistä tilanteista voi saada, ovat mielestäni arvokkaita.

Samoin tahtoisin rohkaista hoitoalojen ammattilaisia kokeilemaan musiikin käyttämistä arkisissa hoitotoimenpiteissä. Moni ei-ammattilainen varmasti ujostelee laulamista, mutta jokainen meistä osaa kuitenkin laulaa omalla äänellään, ja laulaminen yhdessä potilaan kanssa esimerkiksi aamupesun tai syöttämisen yhteydessä voisi avata uuden yhteyden muistisairaan asiakkaan kanssa.

Kirjoittaja:

Minttu Kallinen 2019, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Hallikainen, M.,Mönkäre, M., Nukari, T., Forder, M. 2014. Muistisairaan kuntouttava hoito. Helsinki: Duodecim.

Mammarella, N., Fairfield, B. & Cornoldi, C. (2007). Does music enhance cognitive performance in healthy older adults? The Vivaldi effect. Aging Clinical and Experimental Research, 19, 394–399.

Numminen, A. 2018. Musiikki, laulu ja muistisairaus. Viitattu 26.12.2018.  http://www.muistiasiantuntijat.fi/memo.php?udpview=read&src=db25114&sid=124&issue=2011-03&lang=fi

Sihvonen, A. J., Leo, V., Särkämö, T.& Soinila S. 2014. Viitattu 26.12.2018. Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/18/duo11845

Särkämö, T. (2011). Music in the recovering brain. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Unigrafia, Helsinki.

Vainikainen, T. 2016. Kumppanina muistisairaus. Helsinki: Kirjapaja.

Kuvat:

Kuva 1. Hild, J. Piano, musical instrument. Viitattu 15.4.2019 https://unsplash.com/photos/f_ok0989Jng

Kuva 2. Balik. Brain lobes colour. Viitattu 15.4.2019. https://cdn.pixabay.com/photo/2018/04/28/23/15/older-adult-3358587_1280.jpg

Kuva 3. FJS3. Older adult guitar. Viitattu 15.4.2019. https://cdn.pixabay.com/photo/2018/04/28/23/15/older-adult-3358587_1280.jpg