Minä laulan, sinä laulat – vertaisoppiminen korkeakoulutasoisessa pop/jazz-laulunopiskelussa
Miltä ryhmäopetus tuntuu opiskelijan näkökulmasta? Voisiko sitä käyttää opetusmetodina perinteisen yksilöopetuksen tueksi?
Korkeakoulutasoisessa laulunopiskelussa itsenäisen opiskelun osuus on suuri, sillä itsenäisen opiskelun tuntimäärä on kontaktiopetukseen opettajan kanssa verrattuna moninkertainen. Tässä artikkelissa pohdimme, voisiko ryhmälauluopetus ja vertaisoppiminen tuoda uusia näkökulmia ja työkanavia laulunopiskelijan kehitykseen.
Olemme tulevia pop/jazz-laulunopettajia, ja koemme tärkeäksi ymmärtää ryhmäopetuksen hyödyt ja haasteet lauluoppilaan näkökulmasta. Koska olemme itsekin vielä opiskelijoita, päätimme luoda tilanteen, jossa voimme omakohtaisesti havainnoida ryhmäopetuksen ja vertaisarvioinnin hyötyjä. Tavoitteena oli kokeilla, miltä ryhmäopetus ja vertaisoppiminen tuntuvat laulunoppilaan näkökulmasta.
Tutkimuksia ryhmälaulutuntien hyödyistä
Vertaisoppimista ja ryhmäopetusta laulunopiskelussa on tutkittu melko paljon, mutta koimme valitsemamme näkökulman olevan kuitenkin melko uusi. Pasi Hanhisalo tutki opinnäytetyössään Ääntelyä yhdessä – ryhmäopetuksen kehittäminen pop/jazz-laulun sivuinstrumenttiopetuksessa (2017) sivuinstrumenttilaulajien kokemuksia ryhmälaulutuntien hyödyistä.
Marika Kivisen (2016) YAMK-opinnäytetyö Kohti kokonaisvaltaista laulunopetusta – Vapauttava laulupedagogiikka ryhmäopetuksen lähtökohtana käsitteli erilaisia laulunopettajan toimintatapoja, joiden avulla ryhmälaulutuntien oppilaat saisivat kokonaisvaltaisen hyödyn laulutunneista.
Tapani Kaartinen (2005) nosti väitöskirjassaan Itsesäätelyvalmiudet musiikin opiskelussa vertaisoppimisen yhdeksi keskeiseksi osa-alueeksi musiikin ammattiopiskelijoiden opiskelumenestyksessä.
Vertaisoppiminen
Vertaisoppimisella tarkoitetaan yhteisöllistä työskentelytapaa, jossa oppilaat oppivat yhdessä toistensa kanssa. Tähän kuuluu olennaisesti vuorovaikutus, keskustelu sekä aktiivinen osallistuminen. Vertaisoppimisen hyötyinä on nähty muun muassa keskittymiskyvyn, motivaation ja itseluottamuksen parantuminen, kriittisen ajattelukyvyn kehittyminen, syväoppiminen sekä positiivisempi oppimisilmapiiri. (Laitamo 2016, 13–14.)
Uskomme, että vertaisoppimisen on mahdollista toteutua opiskelijoiden kesken optimaalisella tavalla, mikäli opettaja pystyy luomaan opiskelijoille turvallisen opiskeluilmapiirin, joka on otollinen toisten kuuntelemiseen ja kunnioittamiseen.
Turvallisen opiskeluilmapiirin tärkeys laulunopiskelijalle
Laulu on instrumenttina hyvin henkilökohtainen. Vertaisoppiminen laulunopetuksessa saattaa luoda opiskelijoille sosiaalisia paineita. Opetustilanne voi johtaa siihen, että opiskelija vertaa itseään kanssaopiskelijoihin, kun toivottu tilanne olisi oppia ja saada uusia näkökulmia vertailun sijasta. Kuten edellä on mainittu, turvallinen opiskeluilmapiiri vähentää suorituspaineita ja kilpailuhenkisyyttä.
On hyvä huomioida, että kokeilumme toteutettiin ammattikorkeakoulussa, ja meillä on jo monen vuoden kokemus musiikin opiskelusta. Tämän kokemuksen koimme auttavan siihen, että kykenemme keskittämään
ajatuksemme oman oppimisemme kannalta oleellisiin asioihin sen sijaan, että vertailisimme epäkehittävällä tavalla itseämme toisiimme.
Kokeilu vertaisoppimisesta pop/jazz-laulutunnilla
Toteutimme kokeilun kolmena ryhmäopetustuntina, ja yhden tunnin kesto oli 75 minuuttia. Kirjasimme jokainen ylös ajatuksiamme ja tuntemuksiamme jokaisen ryhmätunnin jälkeen. Avuksi laadimme kysymyslomakkeen, johon vastasimme heti tunnin jälkeen. Kun kaikki tunnit oli pidetty, arvioimme niiden pohjalta ryhmätuntien hyödyllisyyden ja kokosimme muistiinpanojemme pohjalta esiin nousseita teemoja.
Käytimme kokeilussamme tiedonkeruumenetelmänä osallistuvaa havainnointia, jossa Tuomen ja Sarajärven (2009) mukaan tutkijalla on aktiivinen rooli tutkittavana olevassa vuorovaikutustilanteessa. Havainnointi on haastattelun ohella yleisesti käytössä oleva laadullisen tutkimuksen menetelmä. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 81–82.)
Valitsimme kyseisen tiedonkeruumenetelmän, sillä sitä kautta pystyimme tarkastelemaan ryhmälaulutunneilla saamiamme henkilökohtaisia ja yhteisiä kokemuksia.
Ryhmätunnit hyödyllinen lisä laulunopetukseen
Suurimpina teemoina kokeilussa nousivat esiin ryhmähenki ja pedagogiikka. Ryhmätunneissa oli niin etunsa kuin haasteensakin. Kokonaisuudessaan koimme ryhmätuntien olevan erinomainen lisä yksityislaulutunteihin.
“Tällainen opetus hyvällä pedagogiikalla voi edesauttaa sitä, että laulajat oppisivat arvostamaan keskeneräisyyttä.”
Ryhmätunnit avarsivat kokemustamme siitä, että me kaikki olemme keskeneräisiä ja kamppailemme omien haasteidemme kanssa. Kaikkien ihmisten äänentuotossa pätevät samat lainalaisuudet, ja laulajina pyrimme hallitsemaan ääntämme niin hyvin kuin pystymme. Paine kehittää itseään mahdollisimman monipuolisesti on suuri.
Usein näemme kanssaopiskelijoiltamme vain valmiita tuotoksia, jolloin pimentoon jää muiden laulajien harjoitteluprosessi. Tämä luo helposti riittämättömyyden tunnetta. Musiikki on itsessään jo kilpailuasemaa luova ala ja erityisesti laulajat ovat hyvin itsekriittisiä. Laulajan instrumentti on hänen oma kehonsa, minkä vuoksi laulaminen on usein henkilökohtainen ja herkkä asia.
Kokeilun perusteella koimme, että ryhmälaulutunnit voisivat vähentää laulajien keskinäistä kilpailua ja muihin vertailemista. Muiden oppimisprosesseja seuraamalla voi oppia arvostamaan myös omaa ääntään ja antamaan itselleen armoa omien kehityskohteiden kanssa.
Ryhmälaulutuntien pedagoginen anti
Huomasimme kokeilumme aikana, että ryhmäopetuksella on suuri pedagoginen anti. Ryhmätunnin aikana opettaja opetti yhtä laulajaa kerrallaan. Lauluvuoro vaihtui useamman kerran tunnin aikana ja välillä lauloimme vuorotellen koko kappaleen, välillä taas työstimme lyhyempää kohtaa kappaleesta. Kun yksi lauloi, muut seurasivat hänen ja opettajan työskentelyä.
Opettajamme osallisti kuunteluvuorossa olevat opiskelijat sanallistamaan omia havaintojaan tapahtuneesta opetuksesta. Pääsimme käyttämään omaa pedagogista osaamistamme sen lisäksi, että saimme laulunopetusta. Koska meillä jokaisella on erityyppiset äänet, tämä opetustapa antoi hyviä työkaluja opettamaan erilaisia laulajia ja oppijoita.
Instrumenttididaktiikassa keskitytään perusäänenkäyttöön liittyviin asioihin, ja opetus kohdistuu perustason opiskelijoihin. Ryhmätunnit antoivat hyvän lisän tämän päälle ja pääsimme pohtimaan pidemmällä olevien laulajien tekniikkaopetusta.
“Omaan laulamiseen saa eniten totta kai yksityistunnilta, mutta ryhmätunnista saa vielä enemmän pedagogin työhön.”
Hyötyjä ja haasteita
Ryhmätuntien kautta saimme määrällisesti lisää laulutunteja. Käytimme kokeiluun jokaiselta yhden 75 minuutin yksityistunnin, jolloin saimme jokainen kaksi 75 minuutin tuntia ylimääräistä opetusta. Vaikka ryhmätunnit eivät täysin vastaa laulutekniikan osalta intensiivisyydeltään yksityistunteja, kuuluu laulunopiskeluun paljon muutakin kuin vain tekniikan hiomista. Ryhmätunnit ovat oiva tilaisuus esimerkiksi kartuttaa ohjelmistoa tai hioa stemmalaulutaitoja.
Ryhmätunnit tarjosivat hyvän tilaisuuden harjoitella esiintymistä, sillä tuntien päätteeksi lauloimme toisillemme käsittelyssä olleen kappaleen. Oli hyödyllistä esittää keskeneräistä materiaalia muillekin kuin omalle opettajalle, sillä pienelle yleisölle, ja erityisesti muille laulajille esiintyminen, on useimmiten todella jännittävää.
Ryhmätunnit sisälsivät myös haasteita. Keskittyminen herpaantui helpommin kuin yksityistunneilla, koska opetus keskittyi useampaan ihmiseen vuorotellen. Tunnilla alkoi helposti toteuttaa tiedostamattaan muiden saamia ohjeita, ja vaati paljon keskittymistä palauttaa mieleen itselle kohdistetut ohjeet.
Aluksi tunnit saattoivat aiheuttaa turhautumisen ja epävarmuuden tunteita, mutta mitä enemmän ryhmätunteja pidettiin, sitä paremmaksi ryhmähenki muuttui ja turvallisuuden tunne kasvoi. Oman äänen hankaluuksien tiedostaminen oli pinnalla erityisesti ensimmäisellä tunnilla, mutta sen pystyi kääntämään hyödyksi kokeilun edetessä.
Vertaisoppiminen tukee monipuolisesti laulunopiskelua
“Miksi ihmeessä kukaan menisi laulutunnille tekemään asioita, joita jo osaa?”
Tuntien toteutus vaatii opettajalta monipuolista pedagogista osaamista sekä valmistautumista, eikä vertailu saa olla arvottavaa. Opiskelijoiden asenteen on oltava myös vastaanottavaa. Kannustaminen ja positiivinen asenne ovat ryhmätuntien onnistumiselle välttämättömiä.
Koimme, että kokeilusta oli hyötyä meille sekä laulajina että tulevina pedagogeina. Aina ei muista iloita omista saavutuksistaan, sillä huomio kiinnittyy usein vain omiin virheisiin. Vertaisoppiminen on hyvä keino kääntää ajattelutapa pois virhekeskeisyydestä, ja sen sijaan keskittyä omiin kehityskohtiin arvostaen myös omia vahvuuksiaan. Se motivoi omaa harjoittelua ja opiskelijalla on mahdollisuus oivaltaa muilta näkökulmia, joita ei ole osannut aiemmin ajatella.
Kirjoittajat: Roosa-Maria Leppänen, Solja Saira & Marianne Susi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2019
Lähteet
Hanhisalo, P. 2017. Ääntelyä yhdessä – ryhmäopetuksen kehittäminen pop/jazz-laulun sivuinstrumenttiopetuksessa. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, musiikin tutkinto-ohjelma. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/127856/Hanhisalo_Pasi.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kaartinen, T. 2005. Itsesäätelyvalmiudet musiikin opiskelussa. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67563/951-44-6487-7.pdf?sequence=1
Kivinen, M. 2016. Kohti kokonaisvaltaista laulunopetusta – vapauttava laulupedagogiikka ryhmäopetuksen lähtökohtana. Opinnäytetyö, ylempi AMK. Metropolia Ammattikorkeakoulu, musiikin tutkinto-ohjelma. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/120302/Kivinen_Marika.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Laitamo, A. 2016. Vertaisoppiminen musiikin ammattiopiskelijoiden kesken: Tapaustutkimus MUVO-klubista. Maisteritutkielma. Jyväskylä yliopisto, musiikkikasvatus. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/49667/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201605092445.pdf
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.