Ojennettu jalan vienti vaiko battement tendu? – Ranskankielisten balettitermien oppimisen tärkeys

Perinteisesti klassisen baletin opetuksessa lajin ranskankielisen termistön merkitys on keskeinen. Lasten ja nuorten opetuksessa termistön opetteleminen yhdessä itse tekniikan ja tanssin kanssa on tärkeä osa opetusta. Baletin traditio on suuressa roolissa taidon opettelussa ja termistö on osa tätä historiallista jatkumoa.

Opetan aikuisia balettiharrastajia ja tästä nousi kiinnostus, että kokevatko aikuiset harrastajat baletin ranskankielisten termien käytön opetuksessa tärkeäksi ja näkevätkö he termistön oppimisesta olevan hyötyä heille itselleen. Tein kyselyn aiheesta baletin aikuisharrastajille ja tässä artikkelissa käyn läpi sekä omia, kirjallisuuden että kyselyn näkökulmia aiheeseen.

Terminologian käytöstä tanssinopetuksessa

Kirjassa Ballet pedagogy (2010) Rory Foster käsittelee baletin opettamisen jokapäiväistä haastetta: tietyn askeleen esittämistä niin, että oppilas ymmärtää miten liike tehdään ja miten korjata mahdolliset virheet. Liikkeen tai askeleen voi esittää joko fyysisen näytön kautta tai suullisen selityksen avulla. Suullinen selitys voi sisältää alan termien käyttöä tai kuvailevampaa ilmaisua. Kyky ilmaista liikkeet ja korjaukset eri tavoin, käyttäen erilaisia fyysisiä viittauskohtia, metaforia sekä liikkeen visuaalistamista, kehittyy vuosien opetustyön saatossa ja on opettajan tärkein työkalu. (Foster 2010, 102.)

Henna Lukkari kirjoittaa balettisanastoa käsittelevässä opinnäytetyössään ”Ei vain sanoja” (2008), että baletinopetuksessa tulisi ottaa huomioon erilaiset oppimistyylit. Tanssinopetus pohjimmiltaan perustuu visuaaliseen näyttöön, joka hyödyttää visuaalista oppijaa. Sanallinen ohjeistus ja termistö ovat taasen tukena auditiivisen oppijan kohdalla. (Lukkari 2008, 8-9.)

Toki tanssinopettamisessa on vaikeaa erottaa sanallinen ohjeistus ja liikkeen näyttö täysin toisistaa, sillä ne eivät ole irrallisia vaan toisiaan tukevia elementtejä.

Tietyn ammattitermistön käyttö on merkittävää erityistekniikoissa, esimerkiksi modernin tanssin Hawkins-tekniikassa käytetään omia termejä baletin tapaan (Legg 2011, 136,140). Usein tietyille termeille on vaikea löytää myös suomenkielistä vastinetta tai se voi tuntua hassulta ja keinotekoiselta (esimerkiksi jazztanssin fan kick – viuhkapotku).

John White (2009) ilmaisee kirjassaan Advanced Principles in Teaching Classical Ballet, että hyvän opettajan tulisi omata täsmällinen tanssisanasto, jotta varsinkin edistyneemmille oppilaille ei aikaa tarvitse käyttää liikkeiden näyttämiseen. Kuitenkin White pitää tarpeettomana balettijargonin viljelemistä tunneilla niin, että jokaikinen liike, suunta ja asento ilmaistaan balettitermistöllä. Sen sijaan White pitää järkevämpänä tapana puhua esimerkiksi suunnat oman kielen mukaisesti; esimerkiksi ”glissade taaksepäin” ”glissade en arrière” sijaan. (White 2009, 27.)

Aina opettajat eivät myöskään tiedä tai muista oikeita termejä liikkeille. Opettajan tulisi kuitenkin aina säilyttää johdonmukaisuus termien käytössä. Eri maissa, koulukunnissa ja tyyleissä saatetaan käyttää liikkeistä eri termejä ja merkitykset voivat vaihdella. Gretchen Warren (1989) ehdottaakin kirjassa Classical Ballet Technique, että opettajan tulisi käyttää aina itse samaa termiä ja mielellään selittää mahdollisten muiden vaihtoehtojen olemassaolo, jolloin toisten opettajien tunneilla ei erilaiset termit yllätä (Warren 1989, 73).

 

Termistön hyödyt aikuisten baletin opettamisessa – opettajan näkökulma

Aikuisten baletin opettamisen yhteydessä on kuitenkin aiheellista miettiä, miten paljon ranskankielistä termistöä on järkevää käyttää. Termistön käyttö voi viedä keskittymistä pois itse liikkeistä ja niiden selkeästä sanallistamisesta.

Ranskankielisen termistön käytöllä on kuitenkin mielestäni runsaasti etuja. Termistön tuntemus sitouttaa lajiin ja lisää lajituntemusta. Yhtälailla kuin lapset ja nuoret, aikuiset harrastajat siirtyvät lähemmäksi klassisen baletin traditiota termien avulla.

Ranskankielistä termistöä käytetään balettitunneilla yleisesti niin Suomessa kuin ympäri maailmaa, joten termistön tuntemus mahdollistaa osallistumisen eri opettajien tunneille ja helpottaa tunneilla pärjäämistä. Esimerkiksi osallistuessa balettitunnille ulkomailla, puhutulla kielellä ei tuolloin ole niin suurta merkitystä, sillä termistö on suhteellisen samankaltainen eri maissa.

Termeistä on hyötyä myös silloin, kun lisätietoa baletista ja liikkeistä haluaa etsiä kirjoista tai internetistä. Varsinkin internet on nykyisin täynnä videoita ja tietoa balettiliikkeistä ja niitä tukevista harjoitteista. Myös musiikin eri liikkeisiin löytää helpoiten etsimällä juuri liikkeen ranskankielisellä nimellä.

Opetuksen sisällön kannalta termistön käyttöä puoltaa termien liikettä kuvaava laatu, sillä useisiin termeihin sisältyy liikelaatua kuvaava ominaisuus. Ranskankielisillä termeillä on myös helpompi sanoa ohjeet ytimekkäämmin kuin suomeksi (vrt. ojennettu jalan vienti, tendu tai battement tendu).

Aikuisbalettiharrastajien oma näkökulma

Näiden ajatusten pohjalta tein kolmelle aikuisbalettiharrastajaryhmälle kyselyn termien merkityksestä baletin harrastamisessa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää aikuisoppilaiden suhtautumista termistöön. Onko termistön oppiminen ja kuuleminen aikuisoppilaille tärkeää ja koetaanko termistöstä olevan hyötyä oppimisessa.

Kysely toteutettiin lyhyillä kyselylomakkeilla ja siihen vastasi tanssituntien yhteydessä 31 eri ikäistä baletin aikuisharrastajaa. Vastaajien baletin harrastustausta vaihteli muutaman viikon harrastaneista yli 10 vuoden harrastuskokemuksen omaaviin. Vastaajista 48% oli harrastanut balettia korkeintaan puoli vuotta, 16% oli harrastanut 1-3 vuotta, 13% 5-8 vuotta ja 23% 10 vuotta tai yli.

Vastaajista 27 (87%) koki termistön oppimisen tärkeäksi. Neljä vastaajaa ei nähnyt termistön oppimisen olevan itselle tärkeää. Näistä neljästä kaikki olivat harrastaneet balettia alle puoli vuotta.

Kyselyssä kysyttiin avokysymyksellä ”Mitä hyötyä sinulle on ranskankielisten balettitermien oppimisesta?”. Tähän kysymykseen tuli vastauksena yhteensä 53 nimettyä hyötyä. Eniten vastauksista löytyi seuraavia hyötynäkökulmia: Tunnistaa liikkeet (9 vastausta), muistaa paremmin sarjat/liikkeet (8 vastausta), lajituntemuksen lisääminen ja historian oppiminen (8 vastausta) ja mahdollistaa eri opettajien tunneilla käymisen (7 vastausta). Kuten eräs vastaaja kiteytti: ”Termit ovat yleismaailmalliset ja mahdollistavat opetukseen osallistumisen missä vain.”

Lisäksi hyötyinä mainittiin mahdollisuus löytää kirjallista ja videomateriaalia (6), tanssimisen mielekkyys (5) sekä kielten opiskelu (5). Mainintoja saivat myös liikkeiden näytön nopeutuminen termien kautta, termien kuvaava luonne, yleissivistys sekä samojen termien esiintyminen myös muissa tanssilajeissa. ”On hauskaa että oppii ranskalaiset termit, jotenkin kuuluu balettiin. Eleganttia.”

Erilaisten hyötynäkökulmien kohdalla ei näkynyt eroa pidempään harrastaneiden ja vasta harrastuksen alkutaipaleella olevien oppilaiden välillä. Myös ne vastaajat, jotka eivät kokeneet ranskankielisten balettitermien oppimista itselleen tärkeäksi, olivat maininneet termistön oppimiselle kuitenkin hyötynäkökulmia tai kuten eräs vastaaja sanoi: ”Ei hyötyä, mutta huvia”.

Lopuksi – Työkaluja termistön hallintaan

Aikuisbaletin harrastajat selkeästi kokevat termit tärkeänä osana balettiharrastusta. Mielenkiintoista olisikin seuraavaksi miettiä, miten termistön saisi tuotua lähemmäs harrastajaa. Opettajana voisi enemmän kiinnittää huomiota termien kääntämiseen ja selittämiseen tunneilla. Toki tässäkin on aina haasteena, että osa oppilaista haluaa vähemmän puhetta ja enemmän tekemistä. Erilaiset sanastot ovat aloittelijoille, ja myös jo kokeneemmillekin balettiharrastajille, hyvä apuväline. Itse kannustan oppilaita esimerkiksi youtube-videoiden pariin ja niiden avulla myös termistö tulee tutummaksi.

Kirjoittaja: Tanja Patronen 2018, Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

Foster, R. 2010. Ballet Pedagogy. Florida: University Press of Florida.

Legg, J. 2011. Introduction to Modern Dance Techniques. New Jersey: Princeton Book Company Publishers.

Lukkari, H. 2008. ”Ei vain sanoja”, Balettisanasto opetuksen avuksi. Pedagoginen opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Makkonen, A. 1996. Länsimaisen taidetanssin historiaa. Helsinki: Teatterikorkeakoulu avoin yliopisto-opetus.

Warren, G. W. 1989. Classical Ballet Technique. Gainesville. Florida: University Press of Florida.

White, J. 2009. Advanced Principles in Teaching Classical Ballet. Gainesville. Florida: University Press of Florida.

Jätä kommentti