Omaa rytmitajua kehittämään

Jokaista muusikkoa on varmasti, jossakin vaiheessa soittouraa, kehotettu harjoittelemaan metronomin kanssa. Valitettavasti kylmän konemaisesti kilkattava metronomi harvoin herättää monenkaan soittohalua. Mitä jos metronomi olisikin ”maailman paras lehmänkellon soittaja”? Tai itseämme paremman rytmikäsityksen omaava ”tough love” -koulukunnan opettaja?

Jos halutaan soittaa hyvin, mitä tahansa instrumenttia tai tyyliä, metronomin käyttö on erittäin tärkeää. Tässä artikkelissa kuvaamme, miten kuka tahansa soittaja, voi laittaa oman rytmitajun ja ”time-käsityksen” koetukselle ja käyttää metronomia luovasti harjoittelun tukena. Time kuvaa soittajan sisäistä kelloa, kykyä tuottaa rytmejä ja manipuloida kappaleen peruspulssia.

Miksi metronomi on niin tärkeä?

Ajoitus (time) on iso juttu. Troy Stetina (2007) kysyy verkkosivuillaan osuvasti: Mistä voit tietää, että temposi ovat tasaisessa timessa, jos et tiedä mitä oikea ”tasainen time” on?” Ja vapaampien tempojen tapauksessa, kuinka voit hidastaa tai nopeuttaa tasaisesti, jollet ole ensin kehittänyt itsellesi vankkaa pohjaa tasaisen timen soittamisesta? Muusikkous on kontrollin kehittämistä musiikin kaikilla osa-alueilla. On aivan yhtä väärin soittaa oikea nuotti väärään aikaan, kuin väärä nuotti oikeaan aikaan. (Stetina 2007.)

Sveitsiläinen rumpalivirtuoosi Jojo Mayer sanoi kerran, että ”jos haluat soittaa nopeasti, täytyy myös kuulla nopeasti. Ja jos haluat soittaa tarkkaa rytmiikkaa, täytyy myös kuulla rytmit tarkasti” (Greb 2012). Mutta kehittääkö neljäsosanuotteja soittava metronomi kykyämme kuulla rytmejä tarkasti? Ehkä tiettyyn pisteeseen asti. Tarvitsemme lisäksi opastajan, joka kertoo meille, miten neljäsosa jakautuu tarkasti kahdeksasosiin ja edelleen kuudestoistaosiin. Metronomi osaa kertoa myös tähän vastauksen, jos osaamme kysyä sitä oikein.

Metronomin kanssa harjoitellessa on hyvä liikuttaa rytmissä jotain kehon osaa. Laskea ääneen, että hahmottaa pulssin ja tahtilajin ja tietää missä tahdin ensimmäinen isku on, silloinkin kun rytmiikka on kimuranttia! Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi on soittajan syytä kiinnittää huomiota siihen, että soitto on aina rentoa ja mukavaa, ja että käytetty tekniikka palvelee tarkoitustaan. (Kageyama, 2017.)

Mikro-time ja makro-time

Kykyä soittaa ja kuulla rytmin pienempiä yksityiskohtia kutsua mikro-timeksi ja makro-time puolestaan tarkoittaa rytmitajuamme pidemmillä aikaväleillä. Kun soittajan mikro-time on metronomin avustuksella kehittynyt, soiton laatu parantunut ja kaikki rytmit alkaneet svengata, saattaa soittaja joutuakin tilanteeseen, jossa metronomia ei ole käytössä. Biisin viimeinen kertosäe tulee, keho on täynnä adrenaliinia – kaikki tuntuu hyvältä, mutta sitten kanssasoittaja antaa vihaisen katseen: ”älä kiilaa!”. Voi myös tulla tilanne, jossa paljon metronomin kanssa harjoitellut soittaja tuntee itseluottamuksessaan pienen särön, kun metronomi ei yhtäkkiä olekaan päällä. Tarvitaan siis apukeino ja harjoituksia, jotka auttavat soittajaa kehittämään kykyään ylläpitää tasaista pulssia, ja kasvattamaan itseluottamusta oman rytmiikan tuottamisessa. Metronomista on tähänkin apua.

Taustatyö, tylsää mutta tarpeellista.

Jokainen nuotti musiikissa tapahtuu tiettyyn aikaan suhteessa peruspulssiin. Haluamme kehittää sisäistä rytmitajuamme, saada rytmin ja timen selkäytimeen asti. Kun rytmi on ´taskussa´ (engl. In the pocket) tulee rytmi kuin luonnostaan, esimerkiksi pään nyökyttelyssä, vartalon liikkeessä tai jalalla polkiessa. Hyvä time on ihmisessä sisällä, se on tasainen hyvän tuntuinen pulssi, joka tuntuu selkäytimessä. Se on se kipinä, alulle panija, joka saa tanssimaan. Tavoite on välittää tämä hyvä tanssittava pulssi soittimella kuulijalle. Älä istu täysin paikallasi, kun soitat metronomin kanssa. Laita hommaan oma groovesi, kuunnellen ja korjaten aina, jos meinaat tippua kyydistä tai kiilata. (Kageyama, 2017)

Saammeko esitellä: soittajan time-työkalu

Kuten aiemmin mainitsimme, tarvitsemme harjoituksia, jotka kehittävät kykyämme tuottaa millin tarkkaa ja hyvää rytmiikkaa. Meidän täytyy myös oppia olemaan kiihdyttämättä ja hidastamatta pulssia, ja kantamaan vastuuta kappaleen temposta. Eri tyyppiset harjoitukset kehittävät rytmitajuamme ja timeämme pidemmillä aikaväleillä ja pienemmissä yksityiskohdissa. Eli tarvitsemme mikro- ja makrotason harjoituksia.

Tätä työkalua voi käyttää kaikissa musikaalisissa tilanteissa. Voi harjoitella yhtä biisin osaa, riffiä, komppia tai filliä. Tai harjoitella kokonaisia kappaleita. Alla on kooste parhaista harjoituksista, joita meille on tullut vastaan soittajauramme aikana.

Mikro-time

Harjoitus 1 – metronomi 1/4-nuotilla

Vanha tuttu tapa käyttää metronomia. Tämä harjoitus on hyödyllinen, kun opeteltava asia on uusi. Kun soitto alkaa tuntua rennolta ja luontevalta, siirry heti seuraavaan harjoitukseen.

Harjoitus 2 – metronomi 1/8-nuotin takapotkulla

Metronomi soittaa samaa kuin harjoituksessa 1, mutta nyt se hypäytetään päässä niin, että se kuuluu 1/8- takapotkuilla. Rytmi on tuttu ja metronomin ”siirtäminen” on kohtuullisen helppoa. Soittaja joutuu kuitenkin nyt itse kuvittelemaan peruspulssin, jonka kanssa metronomi soittaa takapotkuja. Timen ajattelu on huomattavasti aktiivisempaa, eikä vain kuunnella ja seurata mitä metronomi tekee.

Näin saat metronomin ”hyppäämään”: Laita metronomi päälle. Soita tai taputa mukana 1/4-nuotteja. Soita jalalla, tai muulla matalammalla äänellä painottomat 1/8-nuotit. Ajattele esim. humppaa, ja mieti painolliset iskut jalalle tai matalammalle äänelle. Nyt metronomin pitäisi hypätä päässäsi kuulumaan 1/8-takapotkuilla.

Harjoitus 3 – Metronomi 1/16-nuotin takapotkuilla

Mikro-osion lopullinen tavoite on pystyä soittamaan haluamansa asia niin, että metronomi laitetaan soittamaan valitussa tempossa 1/8-nuotteja, ja sitten se hypäytetään päässä niin, että se kuuluu 1/16 takapotkuilla. Tämä pakottaa soittajan mieltämään 1/4-nuotin entistäkin tarkemmin.

Näin saat metronomin hyppäämään 1/16 takapotkuille: Laita metronomi soittamaan 1/8 nuotteja. Taputa mukana. Soita jalalla yksi isku johonkin väliin. Ajattele ylläolevaan synkooppi-rytmiä ja mieti painollinen isku jalalle. Nyt metronomi hyppää soittamaan 1/16 takapotkuja. Varoitus! Tämä on erittäin haasteellista, jos kokeilet tätä ensimmäistä kertaa, joten aloita hyvin hitaasta temposta (esim. 60 bpm).

Makro-time

Ensimmäinen harjoitus lähteä hahmottamaan pitempiä jaksoja ilman metronomia on laittaa metronomi soittamaan pelkästään tahdin ensimmäisen iskun. Koeta siis saada tahdin ykkönen istumaan omaan soittoosi, ja nopeuta tai hidasta tarvittaessa. Metronomi on mukana korjaamassa tempon oikeaksi! Pääasiallisena harjoittelumuotona käytetään ”metronomin tyhjiä tahteja”. On siis syytä hankkia jokin esim. puhelinsovellus, johon tyhjiä tahteja voi ohjelmoida. Ensimmäinen vaihe on pitää metronomia päällä kaksi tahtia, jonka jälkeen on kaksi tahtia taukoa. Tavoite on pysyä timessa niin, että kun metronomi lopulta tulee takaisin päälle, se on samaa mieltä timesta, kuin soittaja. ”Oppiminen tapahtuu sinä aikana kun oma soitto pitää joko hidastaa tai kiihdyttää takaisin kohdilleen silloin kun metronomi tulee takaisin päälle.” (Greb, 2016). Vähitellen metronomin tyhjiä tahteja voi tuoda lisää: 2 päällä – 4 pois. 2 päällä – 8 pois jne.

Kun tulee tilanne, että metronomi on kanssasi eri mieltä, pyri kuulemaan olitko edellä, vai takana. Pyri sitten keskittymään tuntemuksiisi omaa soittoa kohtaan, ja löytämään se mikä aiheuttaa pienen muutoksen tempossa. Kenties rentoutuminen ja hengitykseen keskittyminen auttaa. Ehkä jokin nuotti jossain on ”väärässä” kohdassa ja liikauttaa soiton tempon pois raiteiltaan.

Kun harjoitus alkaa kantaa hedelmää, ja pitkän hiljaisuuden jälkeen metronomi tulee takaisin päälle ja olet soittosi kanssa yhtä mieltä metronomin kanssa. Se on upea tunne! Käytä tätä tunnetta vahvistamaan itseluottamustasi oman time-käsityksen kanssa.

Hyvä renki, huono isäntä

Vaikka nämä harjoitukset takuuvarmasti parantavat omaa kykyäsi tuottaa hyvää rytmiikkaa ja timea, ei metronomin kanssa soittaminen kuitenkaan ole vastaus kaikkeen. ”Musiikkiin kuuluu luonnollisuus ja flow, inhimillinen aspekti. Mieti vaikka vanhaa Stevie Wonderia, Earth Wind and Firea, Count Basieta tai John Coltranea. Hidastuvatko ja kiihtyvätkö tempot? Aivan varmasti, mutta homma groovaa silti!”. (Rafferty, 2008.) Toisaalta jotkut kappaleet eivät missään nimessä saa kiihtyä, ja toiset taas hidastua. Onneksi sinulla on kuitenkin korvat ja tuntemukset! Nauhoita siis soittoasi ja koeta tuntea rytmeille oikea paikka ja luonne. Keskustele asioista bändisi kanssa, ja kokeile erilaisia lähestymistapoja. Nyt sinulla on kuitenkin uusia avaimia käsissäsi, jotka auttavat löytämään sen oikean grooven. Onnea matkaan!

Kirjoittajat: Jyri Ekholm ja Santeri Panula, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu 2017

Lähteet

Greb, B. 2016. The Art and Science of Groove DVD. Hudson Music.

Greb, B. The Language of Drumming DVD. Hudson Music

Kageyama, N. 2017. Metronome Practice Strategy for Musicians Who Hate Metronomes. http://www.bulletproofmusician.com/a-metronome-practice-strategy-for-musicians-who-hate-metronomes/ .Viitattu: 8.4.2017

Rafferty, A. Don´t Use a Metronome 27.2.2008. http://www.adamrafferty.com/2008/02/27/dont-use-a-metronome/

Stetina, T. 2007, How to Use a Metronome to Improve Your Practice. http://www.stetina.com/lessons/metronome.html. Viitattu: 10.4.2017.