Tulkinnan opiskelu laulunopetuksessa

Olen havainnut lauluoppilaideni joukossa ilmiön, jonka kanssa olen laulajana itsekin paininut pitkään: suorituskeskeisyys. Laulaessa keskitytään siihen, että jokainen sävel on oikea, puhdas ja rytmissä, mutta kappaleen tarina ja sen tulkitseminen jätetään vähemmälle huomiolle. Artikkelin tarkoitus on osoittaa, miksi tulkinnan merkitys on suuri laulunopetuksessa. Alle olen avannut tulkinnan edistämiseen hyväksi havaittuja harjoituksia, joita olen itse hyödyntänyt opetuksessani.

Kappaleen kuunteleminen

Harjoituksen ideana on ensin kuunnella kappale läpi ennen sen pidemmälle työstämistä. Tämän jälkeen mietitään oppilaan kanssa, mitä tuntemuksia kappale välitti: iloa, surua, vihaa, pelokkuutta vai kenties hellyyttä?

On tärkeää muistaa, että musiikin esittämä tunne voidaan tietoisesti tunnistaa, vaikka emme kokisi samaa tunnetta. On siis eri asia todeta kappaleen olevan surullinen kuin kokea itsensä surumieliseksi kyseisen musiikin vaikutuksesta. Tunnistaminen ja kokeminen voidaan kuitenkin monesti käsitellä samalla tavoin koska useimmiten kokemuksemme noudattelee tunnistamiamme tunteita (Eerola & Saarikallio 2010, 260).

Tekstin analyysi

On hyvä pohtia yhdessä oppilaan kanssa, mistä kappaleen sanoitukset kertovat. Onko kyseessä rakkaustarina? Puhutaanko tekstissä hyvästeistä? Kenelle kappale osoitetaan? Samalla voidaan miettiä tekstin suhdetta melodiaan ja harmoniaan. Kulkevatko ne tunnelmaltaan käsi kädessä vai onko niiden välillä ristiriita?

Kappaleen sanoituksien yhdessä analysoiminen on erityisen tärkeää silloin, kun sanat eivät ole omalla äidinkielellämme. Sanoitukset on hyvä kääntää suomeksi fraasi kerrallaan, jos teksti on esimerkiksi englanniksi (Sadolin, 2009, 240).

Oma tarina kappaleelle

Ollessamme tietoisia kappaleen tarinasta ja siitä, minkälaista tunnetta haluamme kappaleella välittää, on aika miettiä miten saavutamme itse tarvittavan tunnetilan. Joskus halutusta tunnetilasta saa helposti kiinni. Tarina saattaa osua jollain tavalla omakohtaisesti laulajaan.

Toisinaan laulun sanoitukset tuntuvat liian henkilökohtaisilta laulettavaksi. Esimerkiksi tapauksessa, jossa laulaja on juuri menettänyt jonkun läheisen ja hänen täytyy laulaa kappaletta, joka kertoo kuolemasta. Tällaisissa tapauksissa on hyvä miettiä kappaleelle jonkilainen sijaistarina. Sellainen, jolla saa tulkinnan uskottavan kuuloiseksi, mutta ei kuitenkaan kosketa merkitykseltään liian läheltä.

Oppilaan ei ole pakko jakaa omaa tarinaa ja merkityksiä kappaletta kohtaan opettajalle.  Pääasia on, että hän saa itse tulkinnasta kiinni. Jos oppilas ei itsenäisesti saavuta kappaleelle tarvittavaa tunnetilaa, on opettajan hyvä tukea ja antaa välineitä. Alle olen listannut Catherine Sadolinin ohjeista itse pidemmälle kehitettyjä kysymyksiä tarinan tueksi (Sadolin, 2009, 240):

• Mitä osaa esität tarinassa?> Oletko tarinan päähenkilö vai pelkkä kertoja?
• Minkä ikäinen päähenkilö on? Miltä hän näyttää? Miten hän pukeutuu?
• Mihin paikkaan tarina sijoittuu? Mitä näät ympärilläsi? Mitä haistat?
• Mitä on tapahtunut ennen laulua ja mitä tapahtuu laulun jälkeen?
• Kenelle kappaletta lauletaan vai laulaako laulaja vain itselleen?

 Tekstin lukeminen ääneen

Monella laulajalla huomio kiinnittyy laulaessa pitkälti äänenkäyttöön, kun taas tarinan kuljetus unohtuu. Tämän harjoituksen tarkoitus on saada ajatus sanoituksiin lukemalla ne ensin ääneen. Miten puhuisit laulettavat sanat?

Lukemisen jälkeen kappale lauletaan uudelleen. Tässä lauletussa versiossa eron entiseen kuulee ja tuntee lähes poikkeuksetta sekä oppilas, että opettaja. Harjoituksen onnistumisen kannalta hyvä merkki on se, jos kuulija jää kuuntelemaan kappaleen sanoja.

Eri tunnelatauksilla laulaminen

Esittäjä voi tulkita musiikin monella eri tavalla. On suorastaan toivottavaa, että esittäjä virittää oman tulkintansa tietyn emotionaalisen sävyn mukaan (Eerola & Saarikallio, 2010, 268). Harjoituksen tarkoituksena on laulaa eri tunnelatauksilla: vihaisesti, pelokkaasti, iloisesti, rohkeasti, surullisesti tai rakastuneesti.

On hyvä harjoitella : pelokkaasta rohkeaan, surullisesta iloiseen… Näitä voi vaihdella keskenään lyhyissäkin pätkissä. Tällä tavalla oppii hahmottamaan omaa tulkintaa. Opettajan merkitys tässä harjoituksessa on suuri. Oppilas rohkaistuu heittäytymään, jos opettaja antaa itse rohkeasti esimerkkiä. Harjoitusta voi tehdä myös vuorotellen oppilaan ja opettajan kesken.

Miten harjoitukset ovat edistäneet tulkinnan oppimista?

Olen aina pitänyt tulkinnan opetusta tärkeänä osana laulunopetusta. Vuoden 2015 lopulla keskityin neljän viikon ajan kolmen oppilaani kanssa viikottaisilla laulutunneilla erityisesti tulkinnan opiskeluun. Havainnoin oppilaitani sekä tuntien aikana, että nauhoittamalla tunnit.

Kyselin myös tuntien aikana oppilaiden omia tuntemuksia. Tulkintaharjoituksien lisäämisen vaikutukset yllättivät minut opettajana. Myönteisiä vaikutuksia näkyi oppilaiden varmemmassa olemuksessa ja laulutekniikassa, mutta myös tuntien ilmapiirissä ja opettaja-oppilas suhteessa. Olen listannut alle omia ja oppilaiden havaintoja.

Havaintoja tunneilta:

•  myönteinen vaikutus tekniikkaan
• parantunut lauluasento
• avoin ja rento olemus
• sävelpuhtauden ylläpitäminen tuntuu helpolta ja rennolta
• laulaminen tuntuu helpolta ja rennolta
• huomaa kuulijana kiinnittävänsä sanoihin ja kappaleen tarinaan enemmän huomiota
• mukavia, aidon ilmapiirin tunteja
• opettaja-oppilas suhde muotoutunut läheisemmäksi

Tilannetaju harjoitusten kanssa

On hyvä muistaa, että ketään ei saa pakottaa tulkintaharjoituksiin (Koistinen, 2008, 115). Opettajan on osattava lukea oppilasta. Milloin on sopiva tilanne kannustaa oppilasta heittäytymään ja milloin ei.

Parhaassa tapauksessa harjoitukset kehittävät mielikuvitusta ja luovuutta ja rohkaisevat näyttämään omaa sisintään (Koistinen, 2008, 115). Näitä taitoja tarvitaan laulettaessa ja tulkittaessa tunnetiloiltaan erilaisia lauluja. Ne auttavat hyväksymään ja voittamaan itsensä myös epäonnistumisten kohdatessa. Artikkelista löytyy vain kourallinen tapoja, joilla tulkintaa voi opiskella: myös esimerkiksi improvisointi, liikkuminen ja ilman nuotteja laulaminen ovat hyviä tapoja keskittyä tulkintaan. Pääasia on, että oppilas löytää oman, luontevan tavan tulkita laulamaansa.

Kirjoittaja: Julia Manninen 2016, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

Eerola, T & Saarikallio, S. 2010. Musiikki ja tunteet. — teoksessa Musiikkipsykologia. Jyväskylä: Atena

Koistinen, M. 2008. Tunne kehosi – vapauta äänesi. Äänitimpurin käsikirja. Helsinki: Sulasol

Sadolin, C. 2009. Kokonaisvaltaisen äänenkäytön tekniikka. Kööpenhamina: Shout Publishing.