Rytmiikkaopetuksella groovea tanssiin
”Groove” on sanana juurtunut ammattimuusikoiden arkikieleen, mutta miten groove voisi näkyä liikkeessä ja miten tanssijat voisivat sitä kehittää. Olisiko musiikinopiskelusta tutusta rytmiikkaopetuksesta hyötyä?
Järjestin tammikuussa 2016 Nuorisoseura Motoran noin lukioikäisille kansantanssijoille rytmiikkatyöpajan, jossa asiaa lähestyttiin sekä liikkeen että musiikinteorian kautta. Ryhmä koostui noin 12 tanssijasta ja useat heistä ovat harrastaneet kansantanssia jopa yli 10 vuotta. Pitkä yhteinen taival näkyy ryhmässä vallitsevassa hyvässä hengessä. Motoran Kipakat.
Olen opinnoissani loppusuoralla oleva musiikkipedagogiopiskelija ja aikaisemmalta ammatiltani tanssija. Olen itsekin tanssinut Motorassa ja toimin Motorassa muusikkona ja musiikkipedagogina. Lisäksi olen työskennellyt sekä tanssijana että muusikkona myös erilaisissa musikaali-, tanssiteatteri- ja improvisaatioproduktioissa.
Grooven lyhyt oppimäärä
Musiikissa ja yhtyekontekstissa groovella tarkoitetaan rytmistä tarkkuutta ja kollektiivin samanlaisen rytmikäsityksen tärkeyttä. Groove on samankaltaista musiikin kokonaispulssin ympärille asettumista. Groove ei kuitenkaan tarkoita muusikoiden välistä konemaista synkronointia, vaan grooven syntyminen edellyttää pieniä, tietoisia rytmisiä eroavaisuuksia yhtyeen jäsenten välillä. (Berliner 1994, Pesonen 2009, 10 mukaan.)
Samaa ajatusta groovesta voidaan hyödyntää myös tanssissa. Tällöin kollektiivin jäsenten instrumenttina on oma keho. Tanssijana ajattelen usein enemmänkin liikkeen rytmiä kuin muotoja. Kansantanssiin kuuluu olennaisena osana erilaiset polku- päristys- ja läpsysarjat, joissa rytminen tarkkuus on erityisen tärkeää. Koska kansantanssia säestetään yleensä joko säestäjän tai yhtyeen voimin, tällöin voidaan puhua yhteismusisoinnista tanssijoiden ja soittajien välillä.
Groovea voi harjoitella erilaisten rytmiikkaharjoitteiden avulla. Rytmistä tarkkuutta voi harjoitella esimerkiksi metronomin avulla. Työpajassa käytimme kehorytmiikkaharjoitteita apuna rytmien hahmottamisessa.
Kehorytmiikka tai body percussion on menetelmä, jossa koko kehoa käytetään rytmisoittimena. Kehorytmiharjoitukset kehittävät rytmitajua, motoriikka ja musiikin kokonaisvaltaista kehollista kokemista. (Aarnio N.d..)
Rytmiikkaharjoitteiden ensisijaisena tavoitteena oli opastaa tanssijoita kuulemaan ja hahmottamaan säestysmusiikin rytmisiä ilmiöitä ja käyttämään niitä hyödyksi tanssiessa. Kokemuksieni myötä olen huomannut, että tanssin ja musiikin groovatessa, esityksestä tulee yhtenäisempi ja kokonaisuudesta vaikuttavampi.
Rytmiikkatyöpajan rakenne
Kokonaisuudessaan työpaja kesti 2,5 tuntia. Jaoin työpajan kolmeen osaan, joista ensimmäinen ja viimeinen muistuttivat tanssituntia ja niiden keskellä pidin musiikinteoriaa käsittelevän tunnin. Jokainen osio oli 45 minuutin mittainen, ja niiden välillä pidimme tauot.
Tanssituntien liikemateriaali pohjautui nykytanssiin ja musiikki oli kansanmusiikkipainotteista. Tunnin rakennetta suunnitellessa käytin apunani tanssijan ammattitaitoani ja edu.fi -sivuston ohjeita opettajille. Edu.fi –sivuston (Ohjeita opettajalle 2010) tanssitunnin rakenne-esimerkissä tunti aloitettiin virittäytymisellä, mitä seurasi tunnin teemoihin syventyminen ja tunnin lopetus. Aloitimme tunnin istumalla keskilattialla piirissä, missä kerroin hieman tuntien sisällöistä ja illan kulusta. Näin oppilaat saivat käsityksen siitä, mitä tunneilla tullaan tekemään ja mikä työpajan tavoite on.
Alkupiirin jälkeen siirryimme työpajan tanssilliseen osioon. Koska kansantanssissa liikkuminen tapahtuu pääosin pystyasennossa ylätasossa, vein tanssitehtävissä tanssijat turvallisesti pois mukavuusalueelta. Aloitimme tanssimisen liikkumalla alatasolla salin poikki, mistä nousimme asteittain ylätasolle. Sarjojen jälkeen lisäsimme luovan liikkumisen osuutta osion loppua kohti. Oppilaat saivat liikkua salin poikki haluamallaan tavalla ensin ryhmänä ja myöhemmin parin kanssa. Liikuin itse ensin salin poikki näyttäen esimerkkiä ja jäin toiseen päähän seuraamaan oppilaiden liikkumista.
Teoriatunnilla kävimme läpi kansanmusiikissa yleisiä aika-arvoja ja tahtilajeja. Asiaa lähestyttiin tanssijoille tuttujen tanssilajien kautta. Edellä mainittujen asioiden läpikäyminen mahdollisti rytminlukuharjoitusten ja tahtilajien tunnistustehtävän tekemisen yhdessä . Osa ryhmän jäsenistä ei näet osannut lukea nuotteja eikä ollut kuullut tahtilajeista aikaisemmin. Muun ryhmän tuki ja rauhallinen opetustahti auttoivat heitä omaksumaan opetettavat asiat.
Työpajan viimeisen osion aloitimme kehorytmiharjoituksella, mikä pakotti oppilaat kuuntelemaan tehokkaasti ryhmää, mikä jo itsessään paransi kollektiivin groovea. Jotta pystyin tarkastelemaan oppilaiden liikkumisen kehittymistä, siirryimme kehorytmeistä takaisin tanssitunnilla käyttämiini harjoitteisiin. Tässä vaiheessa jätimme lämmittelyosion väliin ja etenimme suoraan luovan liikkumisen tehtäviin.
Kehorytmeillä rytmi kehoon ja kehosta ulos
Kehorytmiosion tarkoituksena oli siirtää osittain tutut rytmikuviot kehoon ja samalla luoda keholla musiikkia. Tällä tavalla myös pienensimme musiikin ja tanssin välillä olevaa mahdollista kuilua.
Opettelimme ensin koko ryhmän kanssa kolme erilaista yhden tahdin mittaista rytmikuviota (Body Percussion Classroom N.d.). Kun jokainen oli oppinut kaikki kolme rytmiä, jaoin oppilaat kolmeen ryhmään. Jokaiselle ryhmälle tuli näin ollen oma rytmikuvio soitettavaksi yhtä aikaa muiden kanssa. Ryhmien rytmikuvioita kierrätettiin niin, että jokainen pääsi kokeilemaan kaikkien rytmien vaikutusta kokonaisuuteen.
Pidin itse pulssia kasassa ja kehotin oppilaita kuuntelemaan minua tarkasti, ettei tempo päässyt karkaamaan käsistä. Kun ryhmä alkoi löytämään yhteisen pulssinsa, kehotin ryhmän jäseniä kuuntelemaan aktiivisesti toisiaan ja vetäydyin itse sivummalle seuraamaan tilannetta.
Linkki kolmen rytmikuvion kehorytmiikkaharjoitteeseen: http://www.bodypercussionclassroom.com/simple-three-part-rhythm-plus-an-extra.html.
Kiva tunti
Työpajan lopuksi istuimme piiriin ja kävimme yhdessä oppilaiden kanssa läpi oppimaamme. Kyselin samalla oppilailta palautetta ja huomioita.
Poimintoja oppilaiden palautteista ja huomioista:
- Oppilaat olivat enemmän tietoisia musiikista
- Kuuntelivat ja ymmärsivät musiikkia paremmin
- Liikkuivat paremmin ryhmänä
- Mukava tunti
- Kansantanssissa käytettyjen läpsy- ja polkusarjojen ja kehorytmien ero oli minimaalinen
- Liikkuminen tahtilajien mukaan kehittyi
Grooven tiedostamisen tärkeys harrastustoiminnassa
Omien kokemusteni pohjalta olen huomannut, että sekä tanssin että musiikin harrastustoiminnassa hyvää groovea pidetään asiana, mikä löytyy itsestään yhdessä tekemisen kautta. Näin asia jää helposti muiden opeteltavien taitojen varjoon. Kansantanssissa suurin osa liikkeestä tapahtuu ryhmissä, jolloin tanssissa tulisi ottaa samoja asioita huomioon kuin yhteismusisoinnissa. Jo pelkästään grooven tiedostaminen voisi kehittää musiikin, tanssin ja tanssijoiden välistä suhdetta.
Koska kyseinen työpaja oli onnistunut kokeilu, aion jatkaa aiheen parissa sekä musiikin että tanssin saralla. Sain tästä valmiin konseptin, jota voin soveltaa opetustyössäni niin musiikissa kuin tanssissakin.
Kirjoittaja: Niko Pentikäinen 2016, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Aarnio, R. N.d. Kehorytmiikan alkeet. Sibelius-akatemia. Viitattu 18.1.2016. http://etno.net/opintodokumentti/kehorytmiharjoituksia.
Body Percussion Classroom. N.d. Simple three part rhythm. Body Percussion Classroom. Viitattu 18.1.2016. http://www.bodypercussionclassroom.com/simple-three-part-rhythm-plus-an-extra.html.
Opetushallitus. 2010. Ohjeita opettajalle. Opetushallitus. Viitattu 18.1.2016. http://www.edu.fi/perusopetus/liikunta/opetusmateriaalit_eri_lajeista/tanssi/ohjeita_opettajalle.
Pesonen, M. 2009. Svengi ja groove rytmimusiikissa. Rytmiikkaan ja hienorytmiikkaan keskittyvä vertaileva musiikkianalyysi. Pro gradu –tutkielma. Helsingin yliopisto, taiteiden tutkimuksen laitos, musiikkitiede.