Musiikkiteknologia klassisen laulun opetuksessa – työkaluja Internetin ja sovellusten ihmeellisestä maailmasta

Nykypäivänä käytämme teknologiaa kasvavissa määrin jokapäiväisessä elämässämme, ja melkein mitä vain voi tehdä tietokoneella tai älypuhelimella. Nuoriso kulkee melkein joka paikkaan joku laite kourassa, joten miksi ei tuotaisi tätä kiinnostavaa teknologiaa mukaan laulutunneille?

Mitä internetistä löytyy laulua ajatellen? Mitä iPadilla tekee tunnilla? Voiko nuottipinon mukana raahaamisesta päästä eroon? Mitä hyötyä äänittämisestä on? Siinä kysymyksiä, joihin vaihtoehtoja löytyy alla olevasta tekstistä. Artikkelin tarkoituksena on antaa ideoita teknologian hyödyntämiseen laulutuntien pitämisessä ja kotiharjoittelun ohjeistamisessa oppilaalle. Ideoiden toteuttamisessa on käytetty Applen OS X- käyttöjärjestelmää, sekä Applen iPad-tablettia ja iPhonea, mutta vastaavanlaisia keinoja ja sovelluksia on olemassa myös muille alustoille. Osassa ideoista käytetään maksullisia sovelluksia, mutta korvaavia sovelluksia voi löytyä ilmaiseksi ainakin kokeiluversioina.

Internet – Mitä sillä voi tehdä?

Internetistä löytyy kaikkea mahdollista, myös laulunopiskeluun. Youtube tarjoaa valtavan määrän klassista musiikkia kuunneltavaksi ja opiskeltavaksi. Oppilaalla on helppo kotona harjoitellessa etsiä Youtubesta kappale, mitä on harjoittelemassa, ja laulaa sen mukana oppiakseen korvakuulon avulla kappaleen. Tämä auttaa erityisesti silloin, jos oppilaalla ei ole taitoa tai mahdollisuutta opiskella kappaletta itse pianoa soittamalla, sekä hyvä lisä pianon kanssa harjoitteluun, kun välillä voi laulaa toisen laulajan mukana säestyksen kanssa. Youtubesta löytyy myös ammattilaulajien pitämiä masterclass-tunteja, joissa omia oppejaan voi syventää kuuntelemalla opetusta ja harjoittelemalla videon mukana. Muutamat ammattilaulajat ovat tehneet Youtubeen ilmaisia opetusvideoita tietyistä kappaleista tai laulukirjoista, esim. Vaccaj:sta, jossa opettaja saattaa ensin laulaa malliksi, jonka jälkeen hän säestää saman pätkän ja kuuntelijalla on itse mahdollisuus laulaa säestyksen päälle.

Suurin osa Youtube-videoista vaatii englannin kielen taitoa, mutta nykypäivänä nuorten kanssa sen ei pitäisi olla suuri ongelma.

Toinen esimerkki musiikin suoratoistopalvelusta on Spotify, jossa on valtava valikoima artistien äänitettyjä kappaleita. Spotifystä on tarjolla ilmainen versio, jossa kappaleiden välissä saattaa tulla aika-ajoin mainoksia, sekä myös maksullinen premium-versio, josta mainokset on poistettu ja lisäksi joitain ominaisuuksia palveluun lisätty, kuten musiikin toistaminen ilman Internet-yhteyttä.

Musiikin toistopalveluiden, kuten Spotifyn ja Youtuben kanssa tulevat kuitenkin ongelmat tekijänoikeuksista.  Suomen lain, pykälän 21 § (14.10.2005/821) mukaan ”Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä”. ”Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske näytelmä- eikä elokuvateosta. Elokuvateoksen julkisesta esittämisestä tutkimuksen ja korkeakoulutasoisen elokuvaopetuksen yhteydessä säädetään 16 c §:ssä.” (Tekijänoikeuslaki 2005.)  Näin ollen Spotifyä saa käyttää opetuksessa ilman erillistä lupaa (Toikkanen 2011). Youtube on asia erikseen, sillä lakimme kieltää elokuvateosten esittämisen opetustilanteessa. Youtube lasketaan elokuvateokseksi, sillä se sisältää videoita. Näin ollen Youtubea ei saa käyttää opetustilanteessa, ellei videon käyttölupa ole Creative Commons-lisenssi. Tämä näkyy videon alla olevasta lisätietoja-kentästä, kuten tässä videossa. Lisätietoja Creative Commons-lisenssistä löytyy täältä. Kuitenkin jos toistaa Youtubesta kappaleen näyttämättä siihen kuuluvaa videota, sen saa toistaa samalla tavoin kuten esim. Spotifysta tulevan musiikin, kunhan huolehtii, että toistettavan kappaleen lataaja on laillisesti lisännyt kappaleen Youtubeen, kuten esim. tämän videon .

Nuottien etsimistä helpottaa IMSLP eli International Music Score Library Project, johon on koottu PDF-tiedostoina lähes sadantuhannen klassisen musiikin kappaleen nuotit, jotka ovat tekijänoikeudellisesti vapaassa käytössä. Sieltä voi eri hakutermeillä hakea esim. tietyn säveltäjän teoksia tai vain hakea tiettyä teosta teoksen nimellä. Nuotit voi ladata omalle tietokoneelle tai iPadille, tai niitä voi katsoa suoraan internetselaimesta. Tällä tavoin koko ohjelmisto kulkee kätevästi mukana esim. iPadilla, eikä joku sivu jostain nuotista olekaan kotona, kun se pitäisi olla tunnilla mukana.

Kappaleiden suomentamisessa auttaa Sibelius-Akatemian kehittämä ja ylläpitämä LAURA-tietokanta, johon on koottu klassisia laulutekstejä ja niiden suomennoksia. Lauran tekijänoikeudellisia tekstejä saa käyttää yksityiskäyttöön, sekä opetus- ja tutkimustarkoituksissa, käyttö käsiohjelmissa voi vaatia luvan suomentajalta. Laurasta kappaleen suomennos löytyy hakemalla kappaleen nimellä.

Nuotit tietokoneella vai paperilla?

Tietokone voi tuntua liian työläältä kantaa joka päivä mukana opettaessa, mutta näppärä käyttäjä saattaa hyötyä tietokoneen tuomista mahdollisuuksista tunnin aikana. Kuinka paljon helpompaa on muutamalla napin painalluksella transponoida nuotteja oppilaalle sopivaan sävellajiin, kuin etsiä kissojen ja koirien kanssa sopivaa nuottia kirjastoista, joissa ”muistaakseni pitäisi olla tästä nuotista toisessa sävellajissa oleva versio”.  Tätä transponointia varten kuitenkin ensin tarvitaan ohjelma, sekä ohjelmaan nuotti kyseisestä kappaleesta, mutta mielestäni tietokoneella oleva nuottitietokanta on jokaiselle opettajalle hyödyllinen.

Avidin Sibelius on nuotinnusohjelma, jota opettajan käyttäessä tunnilla on monet mahdollisuudet. Sibeliukseen pystyy skannerilla skannaamaan nuotteja ja tekemään niistä ohjelman omaa tiedostomuotoa käyttävän version, jonka jälkeen nuottia pystyy muokkaamaan tietokoneella samalla tavoin, kuin olisi ohjelmaan nuotin itse kirjoittanut. Skannaaminen nopeuttaa nuottien tietokoneelle saamista joissain tapauksissa, aina skannattu nuotti ei tule ohjelmaan oikean näköisenä, ja sitä joutuu korjailemaan, mutta silloin aina vaihtoehtona on kirjoittaa itse koko kappale ohjelmaan. Sibeliuksella pystyy kätevästi muokkaamaan kappaleen sävellajia ja esim. lähettämään uudessa sävellajissa olevan version oppilaalle, tai vaihtoehtoisesti tulostamaan sen. Jos oppilaalla on itsellä myös Sibelius-ohjelma käytössään, hän pystyy kuuntelemaan nuotin soivaa versiota ohjelmasta ja laulamaan siihen päälle. Myös hidastaminen ja nopeuttaminen onnistuu ohjelmasta. Jos oppilaalla ei ole Sibeliusta, voi opettaja omasta Sibeliuksestaan ottaa nuotista soivan tiedoston ja lähettää sen oppilaalle, jolloin oppilas voi kuunnella soivaa versiota kappaleesta ja harjoitella sen kanssa. Kappaleiden laittaminen Sibeliukseen vie aikaa, etenkin jos kappaleita on monta, mutta mielestäni lopputulos korvaa kaiken vaivan, ja oppilas saa omalle korkeudelleen parhaiten sopivaa laulettavaa. Myös harjoitusten nuotintaminen on ohjelmalla mahdollista ja kaikkien tiedostojen jakaminen oppilaille onnistuu esim. sähköpostin tai AirDropin kautta. Lisätietoja Avid Sibeliuksesta ja  AirDropista löytyy Avidin kotisivuilta, sekä Applen sivuilta.

iPad ­– Mahdollisuus vai häiriötekijä tunnilla?

iPad on kätevä työkalu monessa asiassa, myös laulutunnilla. Nuotit on helppo säilyttää sen muistissa, ja oikeat nuotit on aina varmasti mukana tunnilla. Erilaisilla ohjelmilla voi säilöä nuotteja eri tiedostomuodoissa, joten jokaiselle ja jokaiseen tarkoitukseen löytyy keinonsa. Esimerkiksi Avid Scorch- niminen ohjelma on tarkoitettu nuottien lukemiseen niin PDF-tiedostoina, kuin myös Sibelius-tiedostoina. Jos kappale on Sibelius-tiedostona, voi Scorchilla transponoida kappaletta, sekä myös toistaa soivaa kappaletta normaalin nuottien lukemisen lisäksi. Monet orkesterit kuten Borromeo String Quartet ja kapellimestari Jeffrey Kahane  hyödyntävät myös tablettitietokoneita juuri nuotinluvussa, kun ei tarvitse isoa pinkkaa raahata mukana, vaan kaikki nuotit ovat oikeassa järjestyksessä, eivätkä lähde ilmanvaihdon mukana lentämään konserttitilanteessakaan (Wakin 2011). Myöskin eräs sellisti luki nuotteja iPadilta konserttitilanteessa hotelliaulassa, ja toisti myös käyttämänsä taustanauhat samalta laitteelta.

Jos lauluoppilas on nuori, voi iPadin käyttö olla mahdollinen häiriötekijä, jos tablettiin tulee kaikki viestit ja sovellusilmoitukset, jolloin oppilaan mielenkiinto voi herpaantua tärkeimmästä eli laulamisen opettelusta kavereille viesteihin vastaamiseen. Kuitenkin suurin osa oppilaista todennäköisesti haluaa olla tunnilla juuri oppimassa laulua ja he ymmärtävät omien laitteidensa käytön mahdollisuudet oppimisessa ja ”teknologiasukupolvena” tykkäävät käyttää eri laitteita papereiden ja kynien sijasta.

Jos oppilaalla ei ole pianoa kotona tai mahdollisuutta harjoitella pianon kanssa, on hyvä keino tähän iPadiin saatavat kosketinsoitinsovellukset, joissa näyttöä painelemalla soittaa säveliä. Esimerkkeinä toimivista kosketinsoitinsovelluksista on uudempien iPadien mukana tuleva GarageBand, jossa on paljon muitakin toimintoja kuin eri soitinten soittaminen, sekä Music Studio, jossa on laajempi valikoima erilaisia kosketinsoitinääniä. Näillä kummallakin sovelluksella voi myös itse äänittää omaa soittoa, jos haluaa ensin itse tehdä taustan kappaleelle ja laulaa siihen päälle.

Tällainen multimediaoppiminen sopii oppilaille, jotka kykenevät itsenäiseen opiskeluun ja ovat motivoituneita opiskelijoita, siis sellaisille oppilaille, jotka menestyvät todennäköisesti myös oppikirjojen tai luokkaopetuksen parissa. Mutta koska käytetään teknologiaa, se voi motivoida opiskelijaa aivan uudella tavalla, kuten esim.  kun voi harjoitella vaikka sinfoniaorkesterin säestyksellä, mihin ei kovin normaalisti ole mahdollisuutta. Juuri tätä orkesterin tai säestyksen kanssa kotiharjoittelua voi käyttää myös esiintymisjännityksen vähentämiseen simuloidussa tilanteessa, ja esim. yleisön aplodit voivat kuulua mukana harjoitellessa. (Sihvonen 2006)

iPadille on olemassa myös paljon laulunopiskelua tukevia sovelluksia, jotka opettavat eri tavoin musiikin teoriaa, osa enemmän teoreettisemmin, ja osa hyvin pelimäisesti. Niistä löytyy sopivia harjoittelumateriaaleja aina lapsista aikuisiin asti.

Äänittäminen – Ai klassista musiikkiako?

Äänittämiseen ei klassisen musiikin puolella törmää kovin usein, pop/jazz- puolella useamminkin. Äänittäminen mielletään enemmän juuri kevyen musiikin asiaksi, mutta miksi sen pitäisi olla vain niin. Äänittämisen ansiosta laulaja voi seurata omaa kehittymistään ja kuunnella omaa lauluaan sillä tavoin, kun se kuuntelijan korvaan kuulostaa. Se on äärimmäisen kehittävää ja jättää mukavia muistoja joihin voi myöhemmin palata ja vaikka kuunnella omaa kehittymistään.

Äänittämistä on monenlaista, voi äänittää omaa tuntiaan vaikka puhelimellaan, tai voi äänittää studiossa ammattilaisen kanssa studiotasoista materiaalia tai äänittää vaikka omia konserttejaan. Puhelimen tai tabletin sisäisellä mikrofonilla riittää hyvin siihen, että kuulee omaa äänenväriänsä, ja joitakin teknisiä asioita. Tarkempaa laatua halutessaan voi esim. opettaja hankkia erikseen laitteisiin kytkettävän mikrofonin, jonka avulla äänenlaatu on parempi ja oppilaat saavat suuremman hyödyn äänittämisestä. Äänitettä voi kuunnella kotona muistin virkistykseksi ja esim. yhdessä opettajan kanssa tunnilla, jolloin opettaja voi kertoa äänitteeltä kuuluvia asioita ja oppilas voi kuulla ja havaita asiat aivan eri tavalla. Tällaisia äänityssovelluksia löytyy jokaiselle puhelimelle aivan sanelimesta Applen äänityssovellus GarageBandiin.

Myöskään tarkemman äänenlaadun äänittäminen ei ole rakettitiedettä, ja pienellä opettelulla kuka tahansa oppii perusäänittämisen tietokoneella. Monessa musiikkioppilaitoksessa myös opiskellaan studioteknologiaa, joten apuja äänitykseen todennäköisesti löytyy. Äänittämistä varten tarvitsee tietokoneen, jossa on äänitysohjelma esim. Logic Pro X, ProTools tai musiikkioppilaitoksesta ja niitä voi olla mahdollista lainata. Jos paremman laadun äänityksiä olisi esim. kerran vuodessa jokaisella oppilaalla, antaisi tämä oppilaalle aineksia kehittymiseen, ja myös oppilas voisi näin jakaa opiskelujensa tuloksia kenelle sitten haluaakin. Hyviä vinkkejä äänittämiseen löytyy esim. Tampereen Ammattikorkeakoulun sivuilta.

Minkä tahansa laitteen käyttö opetuksessa vaatii opettajalta tutustumista etukäteen asioihin ja laitteiden käyttöön, jolloin hän osaa neuvoa oppilaalle laitteen tai esim. Sibeliuksen käyttöä kun oppilas apua tarvitsee. Opettaja joutuu myös tarkkaan harkitsemaan kuinka paljon yhteisistä kontaktitunneista käytetään esim. oppilaan teknologiaongelmiin, ettei se pääasia, laulun opettelu, jää opetuksessa teknologian jalkoihin. (Sihvonen 2006)

Olen itse käyttänyt ja tutkinut kaikkia esiteltyjä asioita ja käytän suurinta osaa niistä joka viikko niin oppilaana kuin ohjaajanakin.  Mielestäni on helpompaa kuljettaa mukana laitteita, joissa kaikki tarvittava tieto on hyvin järjestettynä, kuin isoa laukkua, joka on täynnä esim. nuotteja ja papereita. Olen itse opiskellut studioteknologiaa klassisen musiikin lisäksi, mutta äänittämisen opetteleminen ei ole vaikeaa, sillä se että saa äänen nauhalle, jo auttaa oppilasta mielestäni hyvin paljon. Internetistä löytyy nykyään apua melkein jokaiseen ongelmaan, joten apua mietityttäviin asioihin löytyy varmasti.

Teknologian tuominen luokkahuoneeseen voi tarjota uusia ulottuvuuksia opetukseen, kun voi vaikka iPadilta näyttää kuvia oikeista lauluasennoista tai videoida oppilaan laulua esim. maneerien pois karsimiseksi. Mahdollisuuksissa rajana on vain oma kekseliäisyys ja halu opetella uutta, uusia sovelluksia tulee koko ajan, joten ei kun vaan laitteet mukaan ja tunnille!

Kirjoittaja: Niina Lämsä 2016, Centria-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

www.imslp.org. Viitattu 4.11.2015.

http://laura.siba.fi. Viitattu 4.11.2015.

http://www.aanipaa.tamk.fi/aanit_la.htm Viitattu 26.10.2015.

https://techfortheclassicalsinger.wordpress.com/. Viitattu 4.11.2015.

Tekijänoikeuslaki, pykälä 21 § (14.10.2005/821). Viitattu 5.1.2016.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L2P21.

Sihvonen, M. 2006. Jyväskylän yliopisto. Interaktiivinen media musiikin verkko-opetuksessa. Lisensiaatin tutkimus. Viitattu 5.1.2016. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/9830/URN_NBN_fi_jyu-2006615.pdf?sequence=1.

Toikkanen, T. 2011. Opettajan tekijänoikeus. Viitattu 17.5.2016. www.opettajantekinanoikeus.fi/2011/10/spotifyn-kaytto-opetuksessa/

Wakin, D.J. 2011. Digital Downloads Sub for Weighty Scores. The New York Times.  Viitattu 5.1.2016. http://www.nytimes.com/2011/11/24/arts/music/jeffrey-kahane-conducts-new-york-philharmonic-using-ipad.html?_r=0.

Youtube. www.youtube.com.

Spotify. http://www.spotify.com.

http://creativecommons.fi/lisenssit/. Viitattu 18.2.2016.

https://support.apple.com/fi-fi/HT204144 Viitattu 18.2.2016.

http://www.avid.com/US/products/sibelius. Viitattu 18.2.2016.