Sähköinen arviointimatriisi popjazzlaulunopetuksessa

Astuessaan työelämään, nuori laulun opettaja voi törmätä uusiin käytänteisiin, joita hän ei ole aiemmin tiennyt olevan edes olemassa.  Omasta musiikkiopistoajasta on aikaa ja tekniikka sekä työtavat ovat menneet eteenpäin. Tällainen asia voi olla esimerkiksi rytmimusiikin osastolla joissain musiikkiopistoissa käytössä oleva sähköinen päiväkirja- eli arviointimatriisi. Alun mahdollisen shokkivaiheen jälkeen voi viedä jonkin aikaa ennen kuin on päässyt sinuiksi sen kanssa. Matriisi, SEESAM AUKENE!

Popjazzlaulun opetuksen historia on Suomessa vielä lyhyt. Silti musiikkioppilaitosten rytmimusiikin opiskelijoiden osuus on jo merkittävän suuri.  Popjazzlaulun suosio on myös korkealla ja opetukselta odotetaan yhä enemmän. Koulukunta eroja alkaa olla ja ajan hermolla olevan opettajan tulee tietää uusista metodeista ja uusista sovelluksista kännykälle, tietokoneelle tai muulle laitteelle. Omaksuttavaa on paljon!

Mistä matriisi rakentuu

Pop & Jazz Konservatorio lähti kehittämään uudenlaista instrumenttikohtaista arviointimallia ja lopulta otti kokonaisuudessaan sen käyttöön vuoden 2012 alusta. Eri instrumenteille luotiin siis omat arviointipäiväkirjat perustason ja opistotason opetukseen. Matriisi avautuu kaikilla tietokoneen taulukkolaskentaohjelmilla . Se perustuu jatkuvan arvioinnin periaatteeseen, jolloin oppilaan edistymistä seurataan viikoittain. Jokaiselle oppilaalle tehdään oma henkilökohtainen tiedosto, joka toimii myös tuntiseurannan päiväkirjana.

Laulun instrumenttikohtainen arviointimatriisi, jota myös arviointipäiväkirjaksi kutsutaan, koostuu seitsemästä välilehdestä. Ensimmäinen sivu on tuntiseurantaa varten. Tunnilla käsitellyt kappaleet ja aihepiirit merkitään myös. Toinen välilehti on arvioitavia asioita varten. Siihen on eritelty laulunopiskelun osa-alueita, joihin opettaja laittaa suoritusmerkinnät opiskelun edetessä. Jokainen osa-alue sisältää erinäisen määrän eriteltyjä aihealueita. Esimerkiksi laulutekniikan kohdalla on 25 eri osaamisaluetta, kuten lauluasento ja vibraton nopeuden säätely.

Taulukko etenee tasojen mukaisesti alkaen perustasosta (tasot 1-10 ) opistotasoon (11-14). Mitä enemmän oppilas saa merkintöjä näistä osaamis-alueista, sitä paremman numeron hän saa matriisista. Arviointiasteikko on 1-5.

Kolmella välilehdellä on tulostettavat asiakirjat matineoita ja tasojen päättökonsertteja varten. Viimeisellä välilehdellä on eritelty tasoittain, kuinka monesta ”palikasta” arvosana eli numeraalinen arvosana kertyy.

Voit tutustua instrumenttikohtaisiin matriiseihin Popjazzkonservatorion sivuilta: http://www.popjazz.fi/perusopetuksen-materiaalit/

Herää kysymys, miten tätä käytetään?

Kun aloitin popjazzlaulun sivutoimisena tuntiopettajana Ylivieskan seudun musiikkiopistossa, jo pelkästään työelämään astuminen tällä uudella alalla oli uusi haaste. Lisähaastetta seurasi, kun minulle annettiin käyttöön tämä sähköinen arviointimatriisi. Se oli iso pala sulatettavaksi. Itselleni tyypilliseen tapaan, yritin heti ymmärtää koko käytössä olevan systeemin ja muistaa kaikki taulukoissa olevat opetettavat osa-alueet. Kysymyksiä herätti juuri se, että mistä tiedän, milloin jokin osa-alue voidaan merkitä suoritetuksi. Vaikka sarakkeessa on jonkinlaiset käyttöohjeet, tulkinnan varaa jää silti. Olisin kaivannut perehdyttämistä ja keskustelua opettajakollegoiden kanssa, mutta eihän sitä halua vaivata kiireisiä ihmisiä. Ehkä taustalla oli myös pelko siitä, että näyttäisi hölmöltä tai epäpätevältä. Asiaa ei parantanut se asia, että edeltävä opettaja samassa työtehtävässä vaikutti, että hänellä taulukon käyttö oli napakasti hallinnassa. En kyllä tiedä, mistä sellainen vaikutelma minulle syntyi.

Nyt olen käyttänyt matriisia jo kaksi vuotta ja pohdin yhä sen käytön hyviä ja huonoja puolia. Olemme myös kollegojen kanssa työpaikalla kokoontuneet keskustelemaan siitä ja myös arvioinnin yhteisistä linjauksista. Tämän kaiken ympärillä on tietysti vielä laajempi valtakunnallinen keskustelu ja kehitys menossa, jossa opetuksen toteutustapoja ja opetussuunnitelmia uudistetaan. Myös oppilasarviointi on kovasti kehityksen kourissa ja musiikkioppilaitoksissa ollaan siirtymässä yksilöllistä oppimista tukevaan sekä kannustavaan arviointiin.

Taiteen perusopetuksen perusteiden ja tutkimusten valokeilassa

Kun miettii kuinka arviointimatriisi istuu käytännön työhön musiikkiopiston opetuksessa, on tarpeen peilata sitä Opetushallituksen taiteen perusopetuksen perusteisiin. Musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelmien perusteissa (2002) on annettu tavoitteeksi hyvän musiikkisuhteen luominen ja oppilaan kokonaisvaltainen kehittyminen ihmisenä ja muusikkona. Tämä onkin hyvä pitää mielessä opetustyössä ja käyttäessä sähköistä päiväkirjamatriisia.  Matriisin sisältöä ei tulisi ohjata opetusta kaavamaisesti, vaan oppilaan osaamat asia merkitään yksilöllisen etenemisen mukaan konstruktivistisen oppimiskäsityksen hengessä. Lähtökohtainen ajatus tulee olla, että jokainen oppilas osaa jo monia asioita ja oppii oman kokemusmaailmansa pohjalta yksilöllisellä tavalla.

Hienoa matriisissa on, että opintokokonaisuudelle on auki kirjoitettu tasot, joita oppilas voi suorittaa askel askeleelta pitkin lukuvuotta. Kehitystä on myös se, ettei koko opiskelun menestys ole todistettava vain kerran parissa vuodessa tehdyssä tutkinnossa.

Puntaroin arviointimatriisia Keurulaisen (2013) artikkelin pohjalta, jossa hän tutkii arvioinnin pelisääntöjä. Keurulaisen (emt.) mukaan Black ja Wiliamin (2012a, 17-19) esittelevät keinoja, jolla arviointi käännetään välineeksi oppia. Esimerkkinä on, että oppilaat kartoittavat suurimmat oppimisen haasteensa ja voivat sen pohjalta toivoa, mihin asioihin heidän kokeensa keskittyy. Tämän on todettu edistävän asioiden hahmottamista ja oppimista. Tästä heräsi itselleni ajatuksia matriisin käyttöön omassa opetuksessani. Voisin herätellä oppilasta miettimään, missä asioissa hän haluaa kehittyä. Sen pohjalta voisimme etsiä matriisista sitä aihetta koskevat osa-alueet  ja tehdä tavoitteet oppimiselle. Minä opettajana ohjaisin sitten oppilasta harjoitteisiin ja lauluihin,  joissa asian treenaaminen ja oppiminen siten on mahdollista.

Pedagogisessa kentässä käydään keskustelua numeerisen arvioinnin tarpeellisuudesta. Tulisiko antaa numeroarvostelua vai pelkästään sanallista palautetta vaiko molempia. Numeroiden antamisesta näyttää olevan vaikea luopua, koska ne ovat perinteisesti kuuluneet ”oikeaan” arviointiin (Keurulainen 2013, 37-60).  Matriisissa annetaan kuitenkin oppilaalle numeroarvosana.

Oppimisen ja tasosuoritusten arviointi

Maamme musiikkioppilaitosten oppilasarviointi on ollut muutoksen prosessissa jo pitkään. 1960-luvulta asti arviointi on ollut hyvin suorituskeskeistä ja menestys on täytynyt kyetä osoittamaan kurssitutkinnoissa ja vuositutkinnoissa (Lavaste 2009, 92-105). Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistus käynnistyi 2000-luvulla. Tämä uudistus on alkanut tuoda kehitystä myös oppilasarviointiin ja arviointikäytänteisiin. Nykyään musiikkioppilaitosten arviointitavat vaihtelevat. Rytmimusiikin osastossa arvioinnin linjaukset tuntuvat hakevan vielä enemmän uomaansa. Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän perusteissa, luvussa 5 on laadittu linjaus arvioinnille: ” Arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa” (Opetushallitus 2002).  Tähän linjaukseen nähden arviointimatriisi on aika hyvä arviointimenetelmä, koska siinä on nähtävillä tavoitteet opiskelulle instrumenttikohtaisesti. Myöskin oppilas voi nähdä jo suorittamansa osa-alueet, edellyttäen että opettaja muistaa tulostaa hänelle seurantavälilehden.

Keurulaisen (2013, 37-60) artikkelissa tuodaan esiin arvioinnin kehityskulkua normatiivisesta arvioinnista kriteeriperusteiseen arviointiin. Kriteeriperusteisessa arvioinnissa opiskelijan suorituksia ei arvioida suhteessa muihin, vaan kuinka hyvin hänen suorituksensa vastaa ennalta määriteltyjä kriteereitä. Arviointimatriisista voi löytää kriteeriperusteisen arvioinnin piirteitä, mikä on sinällään osoitus arviointikäytänteiden kehittymisestä. Tätä kehitystä tietysti siivittää eteenpäin tutkimustyö kasvatuksen ja pedagogiikan saralla.

On hyvä myös muistaa arviointimatriisin käytössä, ettei kriteeriperustaisessa arviointiympäristössä oppilaalle tule painetta vain edetä tasolta toiselle ja näin oppiminen kapeutuisi vain palvelemaan arviointikriteereitä (Keurulainen 2013, 37-60).

Suullisen palautteen antaminen on merkittävästi painottunut nykyisessä pedagogiikassa musiikkioppilaitoksissamme. Opettajat ja musiikkikasvattajat miettivät yleensäkin numeraalisen arvostelun tarpeellisuutta. Tärkeämpää on prosessi ja jatkuva oppiminen, jossa arviointi on osa oppimista.

Perinteisistä tutkinnoista on siis luovuttu Pop& Jazz konservatoriossa. Ylivieskan seudun musiikkiopistossa on myös sama käytäntö rytmimusiikin oppilaille. Perustason ja opistotason arviointi siis määräytyy yhdessä arviointimatriisin antaman numeron  sekä yhteismusisointiin osallistumisen kanssa musiikkiopiston konserteissa. Konserttiesiintyminen on oppilaalle tasosuoritus, jossa yleisön joukossa on arvioiva lautakunta. Oma opettaja on osa arviointilautakuntaa. Palaute tasosuoritusesiintymisistä annetaan suullisesti palautekeskustelutilanteessa, joka pyritään luomaan ilmapiiriltään mahdollisimman rakentavaksi ja kannustavaksi.

Loppupohdintaa

Uskon, että tämä arviointipäiväkirja tulee yleistymään maamme musiikkiopistoissa. Oppilaitoksiin, joihin se tulee käyttöön, olisi hyvä saada koulutusta ja perehdyttämistä arviointimatriisin laatijoilta. Lisäksi olisi hyvä miettiä yhteisiä linjauksia, kuinka sitä käytetään opetuksessa ja arvioinnissa oppilaitoskohtaisesti.

Matriisi on uudenlainen työkalu popjazzlaulun opettajalle. Siinä on muistilista ja ikään kuin selkäranka laulun opetukseen, josta voi aina nähdä laulutekniset opetettavat asiat. Mutta on hyvä olla tarkkana, ettei sorru behavioristiseen tiedon kaatamiseen oppilaan tajuntaan, jos ottaa vain muistilistalta irrallisia tekniikka-asioita. Opettajalla on vastuu, kuinka hän soveltaa tätä sähköistä työkalua, jotta pedagoginen painopiste pysyy oppilaassa ja hänen kokonaisvaltaisessa kehittymisessään.

Kirjoittaja: Jaana Yrttiaho 2015, Centria ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

Keurulainen, H. 2013. Pelisääntöjä arviointipäätösten tekemistä varten. Julkaistu teoksessa Oppimisen arvioinnin kontekstit ja käytännöt. Toim. A. Räisänen. Raportit ja selvitykset 2013:3. Helsinki: Opetushallitus. 37-60.

Lavaste, A-E. 2009. Tuomarista tukijaksi – oppilasarvioinnin uudistaminen musiikkioppilaitoksessa. Kirjassa MusTaa valkoisella. Kirjoituksia musiikin ja tanssin pedagogiikasta. Toim. Kaija Hannula ja Tuija Rautio. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja – sarja. 92-105.

Pop & Jazz konservatorio 2012. Perusopetuksen materiaalit. www.popjazz.fi/palvelut/materiaalipankki/ Viitattu 3.5.2015.

Taiteen perusopetuksen musiikin arviointimateriaalia. Opetushallituksen ylläpitämä verkkopalvelu. www.edu.fi  Viitattu 3.5.2015.

Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet. 2002. Helsinki: Opetushallitus.