Rumpujensoiton opetus Suomessa
”11-vuotias Jarkko aloitti Vehkaniemen musiikkiopistossa rumputunnit. Tunnit olivat alusta asti kivoja, ja opittavaa oli paljon. Opettajan neuvosta ja vanhempien avustuksella Jarkolle hankittiin komppeja täynnä oleva mustakantinen kirja. Syyslukukausi opeteltiin ahkerasti uusia komppeja ja fillejä. Kevätlukukaudella opettaja antoi tehtäväksi opetella ensimmäiset rudimentit: 5-stroke roll ja paradiddle. Opettajan ohje oli, että rudimentit ovat hyödyllisiä rumpaleille.”
Herättääkö Jarkon alkutaival muistoja omista ensimmäisistä tunneista?
Suomalaisen rytmimusiikin rumpuopetuksen juuret ovat klassisten lyömäsoitinten opetuksessa. Perinteiden vaaliminen opetuksessa on kunnioitettavaa. Opettajan haastavin tehtävä työssään on pitää itsensä ajan tasalla sekä musiikillisesti että arjessa. Rytmimusiikin rumpuopetus on alkanut pikkuhiljaa ottaa suurempia askelia eteenpäin, irtaantumaan opetusperinteestään ja luomaan omaa opetuskulttuuriaan.
Nuotit opetuksen perustana
”Paradiddle ja double stroke roll -harjoitukset jatkuivat. Jarkkoa kuitenkin kiinnosti päästä jo soittamaan bändissä. Opettaja ehdotti puhallinorkesteria, joka oli musiikkiopiston ainut yhtye, jossa rumpalia tarvittiin. Kappaleet olivat haastavia, koska Jarkko ei osannut lukea nuotteja tarpeeksi hyvin. Intohimoisesti Jarkko kuitenkin harjoitteli yksin ja opettajan ohjauksessa.”
Nuotinnos on musiikillista tekstiä, jossa ilmoitetaan melodia, rytmit, rakenteet ja teoksen eri osat. Jazzmusiikin standardeissa nämä seikat ovat selkeästi havaittavissa ja kiteytettynä noin sivun pituiseksi. Liiallinen informaatio vähentää ilmaisun vapautta ja luovuutta. Tätä ei rytmimusiikin rumpujenopetuksessakaan pitäisi unohtaa. Asia tulee esittää selkeästi ja tiiviisti.
Fraseeraus on tärkeä elementti rytmimusiikissa ja myös rumpujenopetuksessa. On haastavaa nuotintaa täydellisesti, miten afrikkalaiset rytmit tai rumpupatternit soitetaan oikein fraseerattuna. Oppiminen tapahtuu tässä tapauksessa korvakuulolla. Oppikirjoissa on pyritty välillä kuvailemaan nuottien välistä suhdetta oikein, mm. Stanton Mooren Groove Alchemyssa (Moore 2010).
”Uusi lukukausi ja uudet kujeet. Jarkko oli kesän aikana harjoitellut ahkerasti kesän aikana. Rumputunnit kuitenkin jatkuivat nuottipohjaisina ja vaikeusastetta nostettiin pikku hiljaa; olihan Jarkon nuotinluku parantunut huomattavasti. Vaikeatkin lattarikompit Jarkko osasi lukea nuoteista. ’Kenen kanssa minä näitä sitten soittaisin? Missä kappaleissa tällaista komppia voisi käyttää?’ mietiskeli oppilas”.
Musiikinopettamisessa nuotit vaikuttavat helpolta lähtökohdalta: opetettava aihe on esitetty selkeästi, mutta oppijalle paperilla saattaa hyppiä outoja palloja ja sakaroita. Vähitellen asiat selkiytyvät niin kuin opettelisi vierasta kieltä oppikirjan avulla. Kaikki meistä ovat joutuneet tilanteeseen, missä keskustelu käydään esimerkiksi englanniksi. Mutta jos englantia on vain opiskeltu kirjekurssityyliin kirjasta ja puhuminen on jäänyt lähes täysin, on puhuminen haastavaa. Sama pätee musiikkiin: jos oppiminen on jäänyt nuottiasteelle eikä oppilas ole saanut konkreettista esimerkkiä aiheen käyttötarkoituksesta, jäävät oppilaan taidot vajavaisiksi. On hyvä soveltaa opetettava aihe ns. työkäyttöön, koska soittaminen on vain ja ainoastaan käytäntöä.
Innostava opettaminen
”Syksyllä naapurikunnassa järjestettiin torstaista sunnuntaihin kestävä musiikkileiri, jonne Jarkko innostuneesti ilmoittautui. Ensimmäistä kertaa hän pääsi ohjattuun bänditoimintaan. Omaksi ilokseen Jarkko huomasi hallitsevansa kappaleissa vaadittavat kompit hyvin vaikkakin yhteissoitto tuntui tökkivän. Mutta mistä tämä johtui? Bändikaverit olivat mukavia poikia ja osasivat soittaa hyvin.”
Jarkko soitti Vehkaniemen musiikkiopiston puhallinorkesterissa. Hänellä ei ollut muuta bändikokemusta, koska hänen kaverinsa eivät harrastaneet musiikkia.
Nykyaikaisessa rytmimusiikin rumpujenopetuksessa tärkeintä on antaa oppilaalle mahdollisuus yhtyesoittoon. Yhtyesoiton avulla reagointi- ja kommunikointitaidot toisten soittajien kanssa kehittyvät, rumputuntien aiheet sovelletaan käytäntöön ja luovuus paranee. Rumpalin tärkeimmät taidot ovat bändin yhteen sitominen ja bändinjohtaminen.
Fraseerauksen lisäksi bändin sisäiset roolit sekä niihin liittyvät taidot ja tehtävät unohdetaan usein tuntisuunnitelmista. Opettaja tekee suuren palveluksen oppilailleen kertomaalla heille, mikä on kunkin bändinjäsenen rooli, kenen kanssa rumpali luo jämäkän pohjan kappaleeseen, miksi rumpalin tulee laskea selkeästi biisit käyntiin jne.
”Syyslukukauden aikana rumputunneille opettaja oli tuonut sähköbasson ja vahvistimen. Välillä tunneilla oli useampi rumpali kerrallaan. Tunnin aiheet olivat tuttuja, mutta Jarkko tunsi ymmärtävänsä asian erilailla kuin ennen. Hän alkoi ymmärtämään, että musiikissa soittajat kommunikoivat keskenään soittimillaan.”
Yksityistunneille kannattaa pyrkiä kehittämään soittotilanteita, joissa ainakin kaksi soittajaa pääsee soittamaan ja reagoimaan toistensa soittoon. ”- oppimisen ihannetilanne, on sellainen, että oppilas tuntee itsensä musiikintekijäksi, muusikoksi-” (Ahonen 2004). Opettaja voi soittaa bassolla tiettyä linjaa, jonka päälle oppilas saa kehittää mielestään sopivan kompin. Harjoitusta kannattaa tehdä toisinpäinkin. Tällaisista opetustilanteista on niin improvisointiin kuin työelämään hyötyä, ovathan basisti ja rumpali bändin kivijalka.
Ryhmätunneilla oppimista tapahtuu vertaistuen avulla. Pari rumpalia, olivat he samassa tai eri vaiheessa soitossaan, oppivat varmasti toisiltaan paljon uusia taitoja. Ryhmätunnit valmentavat myös oppilasta itse esiintymistilanteeseen, koska tutun opettajan lisäksi paikalla voi olla kuuntelemassa yksi tai useampi oppilas, ”koeyleisö”. Ryhmätunnit madaltavat kynnystä treenikopin ja esiintymislavan välillä. Esiintymiskammo voi pahimmillaan estää virtuoosin menestymisen.
Monipuolinen opettaminen
”Eräänä päivänä soitellessaan kotonaan Jarkko innostui äänittämään omaa soittoaan uudella kännykällään. Äänenlaatu oli heikko, mutta siitä huolimatta Jarkko oli mielissään. Hän ei ollut koskaan ennen kuullut, miltä hänen soittonsa kuulostaa. Seuraavalla rumputunnilla hän esitteli taltiointinsa opettajalleen. Jarkko huomasi nauhoittamisesta olevan hyötyä kehittymisessä.”
Musiikkioppilaitoksien opetussuunnitelmissa vaaditaan nuotinlukutaitoa. Nuottilukihäiriö voi hankaloittaa soittajan kehittymistä, jos opetuksessa ei oteta huomioon erikoistarpeita. Musiikin luonnollinen kokeminen (steinermetodi) helpottaa oppimista: tunnilla käsiteltävä 1/16-komppi harjoitellaan esim. Michael Jacksonin Rock With Me kappaleen kanssa.
Harjoitusten kehollistaminen on hyvä työkalu oppimisen sisäistämiseen. Body percussion avulla tai ihan muuten eritavalla käytynä aihe ei tunnukaan niin haasteelliselta, esim. tanssikoreografia. ”Tanssiminen on olennainen osa Kolumbian Tyynenmeren rannikon marimbamusiikkia.” (Moisala & Antikainen 1995.) Meillä Suomessakin on tanssikulttuuria, jota voi yhtä hyvin integroida soitonopetukseen.
Tuntien äänittäminen on nykyään helppoa, koska jokainen kantaa mukaan jotain äänityslaitetta: kännykkä, tietokone, taskunauhuri. Vertailemalla nauhoituksia omasta soitosta ja levyversiota oppija löytää uusia puolia soitostaan. Kuuntelun jälkeen oppija osaa keskittyä tarkemmin harjoitusta vaativiin seikkoihin.
Opetuksen tulevaisuus
Oletko miettinyt, miten saisit oppitunneistasi monipuolisemman. Tuntuuko, että tietokoneiden tai Youtuben käyttö rumputunneilla olisi tapa ”päästä helpommalla”? Onko oppikirjojen jauhaminen se oikea vaihtoehto, koska sinunkin opettajasi on aina tehnyt niin. Onko peleistä vain haittaa ihmisen kehitykselle niin kuin on paljon kirjoitettu? Opetusmaailmassa kaikki uudet ja käänteentekevät asiat on usein otettu vastaan hyvin varauksellisesti.
Musiikkiteknologian kehityksen avulla rytmimusiikin opettamisesta saadaan monipuolisempaa ja laadukkaampaa. Youtube ja Spotify ovat helpottaneet kirjaimellisesti opettajan taakkaa, koska enää opetukseen ei tarvitse raahata reppukaupalla cd-levyjä tai dvd-levyjä. Garage Bandin valmiilla loopeilla pystyy tekemään hyviä taustaraitoja metronomitreeneistä bändisoittoa varten valmentaviin harjoituksiin. Dropboxin tyyllisten pilvipalvelimien avulla monisteiden lisäksi läksymateriaaliksi sopivat esim. videoclipit, taustanauhat ja tunnilla äänitetyt treeninauhoitukset.
iPadit ja muut tabletit ovat hyödyllisiä apukeinoja monipuolistaa opetusmateriaalia. Oppilaalla ei välttämättä ole omia rumpuja, mutta saattaa omistaa tabletin. Tableteille kehitetään rumpusovelluksia vapaa-ajan käyttöön, mutta vähitellen yritykset ovat suunnitelleet sovelluksia ammattikäyttöön esimerkiksi Drum School (Apple App Store). Sovelluksen avulla oppilas saa kuulokuvan opeteltavasta kompista. Rumpusovellusten lisäksi on kehitetty rytmitreenisovelluksia, jossa oppilas saa esille ääninäytteen ja nuotinnoksen kyseisestä aiheesta. Myllykoski (2006) on luokitellut artikkelissaan sovellusohjelmat neljään luokkaan:
- Käyttö säestystyökaluna
- Henkilökohtaisen harjoittelun apuväline
- Työkalu säveltämiseen sekä opettajalle että oppilaille
- Musiikin elementtien havainnollistaminen oppilaille
Made in Finland
Nykyaikaiseen rytmimusiikin rumpujenopetukseen kuuluu opetusmateriaalin jatkuva kehittäminen, mikä näkyy suomenkielisten oppikirjojen määrän kasvussa. Rumpuopetuksessa on useita vuosia ollut käytössä samat klassikko opukset, muun muassa. Ted Reedin Syncopation ja Gary Chesterin New Breed 1 ja 2.
Vähitellen musiikkikauppojen kirjahyllyyn on putkahdellut Leevi Leppäsen Rokkaavien
Rumpujen lisäksi uusia soitto-oppaita, jotka ovat monipuolistaneet suomalaista opetuskirjallisuutta. Leppäsen Luovat rummut, Teemu Vuorelan Flam Out, Tommi Rautiaisen Groove In ja Juha Tannisen Brazil käsittelevät suomalaiseen opetustyyliin sopivalla otteella eri rummunsoiton osa-alueita.
Suomalainen rytmimusiikin rumpujenopetus on alkanut vähitellen irtaantumaan pitkäaikaisista klassisenmusiikin juuristaan ja rakentaa oma opetuskulttuuriaan. Opetustyössä on hyvä tiedostaa kulttuurihistorialliset seikat, muun muassa mistä rytmimusiikki on lähtöisin ja mistä suomalainen rumpujenopetus on lähtöisin.
Elämme tänä päivänä monikulttuurisessa ja teknologian ympäröimässä maailmassa. Arkielämän mennessä eteenpäin on sen mukana pysyttävä. Rytmimusiikin rumpujenopetuksessa on pidettävä kiinni nykypäivän vauhdista. Kehitysaskelia on otettava ja samalla kunnioitettava, mistä kaikki on lähtöisin.
Kirjoittaja: Valtteri Happonen 2014, Karelia-ammattikorkeakoulu.
Lähteet:
Ahonen, K. 2004. Johdatus musiikin oppimiseen. Helsinki: Finnlectura.
Moisala, P. & Antikainen. P. 1995. Musiikintunteja maailmalta monikulttuurisia kohtaamisia.
Moore, S. 2010. Groove Alchemy. Hudson Music.
Myllykoski, M. 2006. Mediatallenteet ja sovellusohjelmat musiikin lähiopetuksessa. Teoksessa Musiikkikasvatusteknologia. Toim. J. Ojala, M. Salavuo, M. Ruippo, O. Parkkila. Orivesi: Suomen musiikkikasvatusteknologian seura, 187-197.
Leppänen, L. 1990. Rokkaavat Rummut. Helsinki: Selvät Sävelet.
Leppänen, L. 1997. Luovat Rummut – Seuraava sukupolvi. Helsinki:Selvät Sävelet.
Rautiainen, T. 2006. Groove In. Idemco Oy. Riffi-julkaisut.
Tanninen, J. 2011. Brazil – Samba ja Bossanova rumpusetille. Idemco Oy. Riffi-julkaisut.
Vuorela, T. 2011. Flam Out. Idemco Oy. Riffi-julkaisut.