Musiikki ja maku – Miksi on tärkeää tietää, mitä soitto-oppilas kuuntelee?

Suurin osa nuorisosta kuuntelee jonkinlaista musiikkia. Miksi musiikki on ylipäätään tärkeää nuorisolle? Entä miksi erikoislukion instrumenttiopettajan on tärkeää tietää, mitä opiskelijat kuuntelevat?

Instrumenttiopettajana minulta kesti neljä vuotta tajuta, ettei minulla ole aavistustakaan, mitä musiikki merkitsee oppilailleni. Mikä sai heidät innostumaan musiikista? Mitä on se musiikki, jota he vapaa-ajallaan kuuntelevat? Opetan teini-ikäisiä nuoria musiikkilukiossa, soitan opiskelijoiden  kanssa päivät pitkät, mutta silti olen aivan pihalla heidän henkilökohtaisesta musiikkimaailmastaan.

Ajattelin omaa nuoruuttani musiikkilukiolaisena ja totesin, että juuri oma näkemykseni ja musiikkimakuni määritti pitkälti omaa paikkaani ja omia intressejäni musiikin parissa. Lukioajoilta tärkeimmäksi muistoiksi soittotunneilta nousevat keskustelut instrumenttiopettajan kanssa hyvistä biiseistä, artisteista ja hienosta soitannosta. Varsinkin, jos innostuminen oli molemminpuolista. Nyt itsekin opettajana ajattelin, että ehkä ajatusmaailmamme musiikista voisi saada hiukan laajempaa kosketuspintaa, jos kävisin opiskelijoiden kanssa syvemmin keskustelua heidän musiikkimaustaan sekä heidän ajatuksistaan musiikista.

Kartoitin ensimmäisen vuosikurssin oppilaitteni musiikillista ajatusmaailmaa järjestämällä aiheesta kahdenkeskisen keskustelun. Ajatuksenani ei välttämättä ollut muuttaa opetusmateriaalejani opiskelijan musiikkimakua vastaavaksi, vaan yksinkertaisesti syventää opiskelijoiden ja itseni välistä suhdetta olemalla aidosti kiinnostunut heidän musiikillisesta maailmastaan. Haluaisin vähintään, jos en puhua, niin ymmärtää heidän omaa musiikillista kieltään.

Musiikilla on merkitystä 

Musiikin kuuntelemisella, musiikkimaulla ja omalla musiikkiharrastuksella tiedetään olevan hyvin voimakas vaikutus nuoreen. Asia ei liene yllätys kenellekään musiikin parissa työskentelevälle, mutta oman kokemukseni mukaan monia opettajia ei kiinnosta se, mikä musiikki todella on oppilaan sydäntä lähellä.

Erilaiset musiikin genret puhuttelevat persoonallisuudeltaan erilaisia ihmisiä. Tutkimuksissa on pystytty löytämään yhtymäkohtia tiettyjen persoonallisuustyyppien musiikkimauille. Lisäksi musiikkimaku voi heijastaa yksilön maailmankuvaa, yhteiskunnallista suuntautuneisuutta ja jopa taloudellista statusta. (Juvonen 2010, 61-62.)

Musiikkimaku alkaa muotoutua lapsena, kun jokin musiikillinen hetki saa aivoissa aikaan siihen liittyvän tunnereaktion tai kokemuksen. Tästä kokemuksesta alkaa jatkuvasti muuttuva prosessi, jota muokkaavat uudet musiikilliset tapahtumat, jotka aiheuttavat positiivisia tai negatiivisia mielleyhtymiä. Varsinainen musiikkimaku kehittyy kuitenkin teini-iässä, vaikka se voikin vielä sen jälkeenkin muuttua tai laajentua. (Anttila, Juvonen 2002, 47-48.)

Nuoret kuluttavat musiikkia kovalla kädellä ja musiikilla on suuri rooli nuoren elämässä. Musiikki koskettaa nuoren tunteita ja se auttaa jäsentämään nuoruuden välillä voimakkaitakin tunnekuohuja. (Saarikallio 2009, 222.) Kasvatustieteen professori Antti Juvonen viittaa kulttuurintutkija Pierre Bourdieuhin, jonka mukaan musiikkimaku on niin tärkeä osa ihmisen persoonallisuutta, että sen arvostelu loukkaa ihmisen syvimpiä tuntemuksia. Tämä taas voi olla yksilön kokemuksen mukaan rinnastettavissa henkilön oman persoonan arvosteluun. (Juvonen 2010, 61.) Lempiartisti, lempikappale, tai oma musiikkiharrastus tuo nuorelle turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta, vaikka ympäröivässä maailmassa tapahtuukin jatkuvia mullistuksia (Saarikallio 2009, 222-223).

Nuorten musiikin kuunteleminen liittyy vahvasti nuoren identiteetin rakentumiseen, sekä tunteiden säätelyyn. On esitetty, että musiikilla on merkitystä sosialisaatiokehityksessä viidellä eri osa-alueella:

– viihdykkeenä

– voimakkaiden kokemusten tarjoajana

– selviytymiskäyttäytymisessä

– identiteetin muodostamisessa

– nuorisokulttuuriin indentifioitumisessa

(Saarikallio 2009, 222-223.)

Musiikin opetustilanteessa opettajan ja oppilaan väliset erimielisyydet musiikkimausta aiheuttavat  ristiriitatilanteita. Nämä tilanteet ovat kuitenkin olennaisia tilanteita oppilaan musiikillisen maailmankuvan muovautumisprosessin kannalta. Tämän prosessin myötä oppilas tutustuu uusiin tyyleihin ja hänen musiikillinen näkemyksensä laajentuu opetussuhteen jatkuessa. Opettajan valitsemalla materiaalilla saattaa siis olla suuri merkitys oppilaan kehityksen kannalta; opettajan pitäisi haastaa oppilasta uudenlaisella musiikilla, mutta toisaalta tiedostaa myös oppilaan musiikkimaku ja valita materiaalia myös tämän maun perusteella. (Anttila, Juvonen 2002, 49.)

Uskon, että opettajan tieto nuoren musiikkimaailmasta voi syventää opettajan ja opiskelijan välistä pedagogista suhdetta ja siksi on tärkeää kysyä asiasta opiskelijoilta itseltään.

Ovet auki kaikenlaiselle musiikille 

Keskustelin seitsemän ensimmäisen vuosikurssin instrumenttiopiskelijan kanssa musiikkimausta ja musiikin merkityksestä heidän elämässään. Kyselin opiskelijoilta heidän musiikillisista mieltymyksistään sekä musiikin kuuntelutottumuksista. Esitin myös kysymyksiä musiikin merkityksestä ja vaikutuksesta nuoren maailmaan. Selvittelin myös musiikin kuuntelemisen vaikutusta soittoharrastuksen aloittamiseen sekä omaan soittamiseen. Keskustelutilanne sujui yllättävän luontevasti ja opiskelijat vastailivat laajempiinkin kysymyksiin avoimesti.

Oli erittäin positiivista todeta, että opiskelijat suhtautuivat eri musiikin genreihin jopa hämmentävän avoimesti. Jokaisen haastateltavan musiikkimaku oli omaa oletustani laajempi ja suhtautuminen uudenlaiseen musiikkiin oli varsin avomielinen. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että opiskelijat kuuntelevat musiikkia päivittäin melko paljon. Arviot vaihtelivat noin yhdestä tunnista 8-12 tuntiin. Vaikka yleisin musiikin lähde on internet, yllätyksekseni moni mainitsi kuitenkin mieluummin kuuntelevansa musiikkia levyltä.

Jokainen haastateltava mainitsi musiikin kuuntelemisen olevan kovin tärkeää ja että ajatus olla kuuntelematta on mahdoton. Musiikki merkitsi haastateltaville isoa osaa elämästä, koska kuuntelun lisäksi jokainen opiskelee musiikkia erikoislukiossa. Yllätyksekseni sitä vastoin johonkin ryhmään kuuluminen musiikkityylin kautta tuntui olevan jokaiselle haastateltavalle vieras asia. Eräs haastateltava totesi, että aikaisemmin yläasteikäisenä musiikilla oli merkitystä myös kaveriporukassa, mutta että lukiossa tämä kaikki on menettänyt merkityksensä; jokainen kuuntelee sitä musiikkia, mistä pitää, eikä ketään lokeroida sen takia mihinkään ryhmään. Yrittäessäni tiedustella, onko heidän lukiossaan joitain tiettyjä artisteja tai genrejä, joista ikään kuin ”täytyisi” pitää, jokainen vastasi kieltävästi.

Kysyttäessä musiikin kuuntelemisen ja harrastamisen vaikutuksesta mielipiteisiin sain myös yllättäviä vastauksia. Suurin osa haastateltavista oli sitä mieltä, että musiikilla ei ole ainakaan kovin suurta vaikutusta haastateltavan mielipiteisiin maailman menosta. Jotkut tosin totesivat joidenkin omien mielipiteiden saavan vahvistusta sanoituksista. Eräs haastateltava taas totesi musiikin kuuntelemisen kasvattaneen häntä ihmisenä. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että musiikki harrastuksena on vaikuttanut positiivisesti heidän itsetuntoonsa. Musiikkiin on turvallista ja helppoa tukeutua vaikeina hetkinä.

Osalla haastateltavista musiikin kuuntelu on vaikuttanut soittoharrastuksen aloittamiseen. Osa taas kertoi, että harrastus alkoi jostain muusta vaikuttimesta, kuten vanhempien päätöksestä hyvin nuorella iällä. Voisi todeta, että ne haastateltavat, joilla on pääsoittimenaan jokin klassinen instrumentti, ovat aloittaneet soittamisen jostain muusta syystä, kun taas kevyen musiikin soittajat musiikin kuuntelemisen innoittamana.

Avoin asenne musiikkiin 

Olin jokseenkin yllättynyt haastattelun tuloksista. Oli etukäteen arvattavissa, että haastattelemani musiikkia harrastavat erikoislukion oppilaat poikkeavat jokseenkin ”tavallisesta” nuorisosta musiikin kuunteluun liittyvissä kysymyksissä. En kuitenkaan arvannut, että oppilaillani olisi ollut niin voimakas ja avoin suhtautuminen kaikkeen musiikkiin.

Haastattelun tulokset antavat positiivisen kuvan lukion hyvästä ja avoimesta musiikillisesta ilmapiiristä, joka antaa nuorelle mahdollisuuden olla omanlaisensa persoona. Avomielinen suhtautuminen erilaisiin musiikin genreihin on mielestäni ollut aina hyvinkin tärkeää musiikillisen kehittymisen kannalta. On  hienoa, että oppilaitteni musiikillinen identiteetti on varsin kypsä jo lukioiässä, eikä erilaisten musiikkityylien ennakko-odotukset liittyen pukeutumiseen, tyyliin, tai mielipiteisiin vaikuta heidän kykyynsä nauttia koko musiikin spektristä. Myös kyky kuunnella musiikkia vain musiikin takia kielii mielestäni terveen itsetunnon kehittymisestä; ei tarvita toista sanomaan, mikä on oikein, ja mikä väärin.

Keskustelujen jälkeen olen kokenut, että opiskelijoiden musiikkimaun kartoittaminen on ollut hyvinkin tärkeää oppilastuntemuksen kannalta. Voin toimia opettajana entistä uskaliaammin erilaisten genrejen parissa, koska ennakko-odotukseni opiskelijoiden kapeasta musiikkimausta romuttuivat täysin. Keskustelujen jälkeen uskallan luottaa enemmän opiskelijan nuoreen ja avoimeen asenteeseen. Jos opettaja ja opiskelija pitävät ovet avoinna erilaisille musiikkityyleille ja ajatuksille, ehkä tulevaisuudessa vältymme eri genrejen välisistä taisteluista ja voimme keskittyä olennaiseen: musiikkiin.

Kirjoittaja:

Juha-Matti Rautiainen, Centria ammattikorkeakoulu

LÄHTEET

 Anttila M., Juvonen A. 2002. Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta. Joensuu: Joensuu University Press.

Juvonen A. 2010. Musiikkimaku heijastaa identiteettiä ja elämäntapaa. Ydin-lehti 3, 60-62.

Saarikallio S. 2009. Musiikki ja nuoren psykososiaalinen kehitys. Louhivuori J., Paananen P. & Väkevä L. Musiikkikasvatus – Näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen, 221-231. Vaasa: Ykkös-offset.