Tanssinopettajan uskottavuutta etsimässä – useita tanssilajeja opettamassa

Kuulemme usein puhuttavan baletinopettajista, hip-hop-opettajista ja ”nykäriopettajista”. Vallalla tuntuu olevan ajatus, että tanssinopettaja ei voisi osata montaa tanssilajia. Stereotypioiden ja ennakkoluulojen syntyminen on helppoa ja niistä on vaikea päästä eroon. Onko usean tanssilajin opettaja siis yhtä uskottava jokaisessa opettamassaan lajissa? Minkä tanssinopettajat mieltävät uskottavuuden avaintekijöiksi? Tätä lähdimme tutkimaan tutkivan opettajuuden opintojaksolla päättöharjoittelumme ja opetustyömme ohessa ja haastattelimme kolmea pitkän uran tehnyttä tanssinopettajaa.

Mielenkiintomme aihetta kohtaan lähti liikkeelle omakohtaisista pohdinnoista. Virva opiskelee tällä hetkellä kahta pääainetta, jazztanssia ja klassista balettia. Hän on lisäksi opettanut lastentanssia, voimistelijoita ja nykytanssia. Virva on kiinnostunut tasapuolisesti kaikista kolmesta koulutuksessamme opiskeltavasta taidetanssilajista. Lauran treeni- ja opiskeluhistoria painottuu lähinnä jazztanssiin. Tämän lisäksi hänellä monipuolisesti kokemusta klassisesta baletista, katutanssilajeista, showtanssista ja nykytanssista, joita kaikkia hän on myös opettanut. Laura on opettanut myös lastentanssia, dancemixiä ja ryhmäliikuntatunteja. Aihe on meille ajankohtainen, sillä pohdimme olemmeko riittävän uskottavia jokaisessa opettamassamme tanssilajissa.

Kolme tanssinopettajaa jakaa näkemyksiään

Haastattelimme artikkeliamme varten kolmea tanssinopettajaa aiheesta. Heillä kaikilla on kokemusta usean lajin opettamisesta. Tanssinopettaja A:n vahvin laji on klassinen baletti ja sen lisäksi hän opettaa lastentanssia, luovaa tanssia, jazztanssia, street tanssia sekä dancemixiä. Tanssinopettaja B:n vahvin laji on myös klassinen baletti, jota hän pääsääntöisesti opettaa sekä sen lisäksi produktioiden yhteydessä muitakin lajeja koreografin roolissa. Häneltä löytyy kokemusta myös jazztanssin, nykytanssin ja lastentanssin opettamisesta. Tanssinopettaja C mieltää itsensä nykytanssijaksi ja opettaa sen ohessa jazztanssia, hip-hoppia, kehonhuoltoa, voimistelijoiden peruskuntovalmennusta sekä vetää selkäyhdistyksen tanssikerhoa. Häneltä löytyy kokemusta myös lastentanssin ja showtanssin opettamisesta.

Tanssilajikohtaiset olettamukset historian kautta

Tanssin historia määrittää tanssilajin kulttuuria tänä päivänä. Klassinen baletti on syntynyt Ranskassa 1500-luvun lopussa (Minden 2005, 14). Hierarkian olemassa olo on osa lajin kulttuuria. Baletin opetus on perinteisesti ollut ja on edelleen hyvin opettajalähtöistä. Oppilaan ei esimerkiksi tule keskeyttää opettajaa (Minden 2005, 10). Foster kuvailee kirjassaan Ballet Pedagogy, kuinka baletinopettajalta odotetaan määrätietoista otetta opetukseen. Opettajan tulisi pystyä ottamaan ryhmä haltuunsa siitä hetkestä, jona hän astuu ensi kertaa ryhmän eteen. Oppilaiden tulee kyetä luottamaan opettajan ammattitaitoon ja opetukseen. (Foster 2010, 97) Baletin opettajan tulee siis niin sanotusti lunastaa paikkansa “mestarina”.

Moderni tanssi sai alkunsa 1800-luvun lopulla. Se oli vastaliikkeenä klassiselle baletille ja viktoriaaniselle yhteiskunnalle. Modernin tanssin sukupuu on balettia monimuotoisempi. Lajin perinteisiin kuuluu se, että ensin oppilas oppii opettajaltaan, jonka jälkeen oppilas alkaa kapinoida opettajaansa vastaan. Tämän jälkeen oppilas aloittaa oman liikekielen, tekniikan ja koreografisen tyylin tutkimisen ja luomisen. Tällä tavalla nykytanssi on muotoutunut hyvin monipuoliseksi lajiksi. (Minden 2005, 151) Voimme siis olettaa, että nykytanssin opettajalta odotetaan persoonallista otetta opetukseen.

Jazztanssin luonne on energinen: “Jazz dance is energy in motion, vital and vibrant”. Sen elementteihin kuuluu olennaisesti myös hauskuus ja luovuus. (Kraines ja Pryor 2005, 1, 29). Jazztanssille ominaista on musiikin rytmin ilmentäminen keholla. Mielestämme jazztanssiin liittyy persoonallisuus ja jatkuva uuden etsiminen. Jazztanssin opettajalta voidaan siis olettaa energisyyttä ja persoonallisuutta.

Mistä tanssinopettajan uskottavuus rakentuu?

Haastateltavien tanssinopettajien vahvin tanssilaji on muotoutunut heille harrastuneisuuden, opiskelujen ja oman kiinnostuksen kautta. Yksi tanssinopettajan uskottavuuden avaintekijöistä on kiinnostus opetettavaa tanssilajia kohtaan. Tietotaito ja lajikohtaiset didaktiset opit ovat myös tärkeitä uskottavuuden kannalta. Opettajan tulee kyetä perustelemaan opetusmateriaalinsa. Tämä ei onnistu ilman perusteellista tietopohjaa opetettavasta lajista.

Haastatteluista käy ilmi, että tanssinopettajan uskottavuuteen vaikuttavat opettajan kiinnostus opettamastaan lajista, kiinnostus oppilaan kehittymisestä ja sen seurauksena kyky innostaa oppilaita. Kun opettaja on kiinnostunut oppilaan kehittymisestä, oppilas alkaa myös itse kiinnostua omasta oppimisestaan. Tanssinopettaja A puhuu myös siitä, kuinka jokainen oppilas tulee ottaa huomioon. Jos joku oppilaista jää huomioimatta, tulee asialle tehdä jotain. Tanssinopettaja B puhuu tasapuolisuuden ja vastavuoroisuuden puolesta. Hän mainitsee myös sen, että opettajalle oppilaiden tulee yhtä arvokkaita.

Haastateltavat kokevat, että opettajan tulee kyetä jonkin asteiseen fyysiseen näyttöön. Tanssinopettaja B mainitsi nykytanssin haastavaksi lajiksi opettaa, jos opettajan oma fyysinen tila ei salli näyttöä. Liikemateriaali on kiemuraista ja persoonallista, joten sitä on hankala sanallistaa eikä sille välttämättä löydy omaa terminologiaansa. Baletissa heikentyneen fyysisen kunnon voi kompensoida helpommin esimerkiksi näyttämällä jalan liikkeen kädellä ja baletin terminologialla. Tanssinopettaja B esitti kysymyksen, kuinka nykytanssia voi opettaa fyysisten ominaisuuksien heikentyessä. Olisikin mielenkiintoista päästä haastattelemaan aiheesta jotakuta ikääntyneempää nykytanssinopettajaa kyseisestä aiheesta.

Tanssinopettaja C mainitsi, kuinka hänellä oli alkuun epävarma olo opettaessaan itselleen hieman vierasta lajia, tässä tapauksessa hip-hoppia. Hän koki myös olevansa epäammattimainen kyseissä lajissa. Hän kuitenkin kertoi varmuuden opettamiseen tulleen tekemisen kautta. Opettamalla hän on päässyt lajiin enemmän sisälle. Nyt hänen kokemuksensa lajin opettamisesta ovat positiiviset. Tulkitsemme asiaa siis niin, että lajikohtainen opetuskokemus on yksi uskottavuuden osatekijöistä.

Varusteiden merkitys tanssinopettajan uskottavuudessa

Varusteet ilmentävät tanssilajien kulttuuria. Olemme tottuneet esimerkiksi balettitunneille pukeutumaan luokkapukuun, trikoisiin, tossuihin ja hiukset laitetaan nutturalle jo sen vahvojen perinteiden puolesta. Joillakin tanssikouluilla on määritelty omat tanssivarusteet jokaiselle tanssilajille erikseen. Katutanssilajit ovat myös tehneet omat pukeutumisperinteensä ja luoneet tiettyä katu-uskottavuutta rentoihin vaatteisiin ja tennareihin pukeutumisella, mikä tulee New Yorkin kaduilta. Muissakin tanssilajeissa on omat tanssivaruste-etikettinsä.

Tanssinopettaja antaa varusteillaan esimerkin oppilaille. Opettajan tulisi puvustuksellaan ilmentää tanssilajin kulttuuria. Oppilaat saattavat kyseenalaistaa pukeutumisetiketin sekä tanssinopettajan pukeutumisen, jos se poikkeaa siitä mitä oppilailta vaaditaan. Tästä voimme tulkita, että varusteet ovat iso osa tanssinopettajan uskottavuutta. Onhan muissakin ammattiryhmissä omat pukeutumissääntönsä, eikä tanssinopettaja tee siinä poikkeusta.

Milloin uskottavuus horjuu?

Haastatellut tanssinopettajat ovat joutuneet urallaan tilanteisiin, joissa he ovat joutuneet opettamaan lajia, jota he eivät ole kokeneet omakseen. Tällaisia tanssilajeja ovat olleet oman repertuaariansa ja mukavuusalueensa ulkopuolelle jäävät tanssilajit. Pidempään samaa tanssilajia opettaessa voi syntyä henkinen kynnys hypätä toisen lajin opettajaksi. Tanssinopettaja B muistelee opetustilannetta koreografian harjoituksissa, jossa oli pieni jazzahtava osio. Oppilaat kommentoivat demonstroinnin jälkeen: ”Olipa hassua nähdä sinun liikkuvan tuolla tavalla.” Oppilaat mieltävät tanssinopettaja B:n klassisen baletin opettajaksi, ikään kuin ei ymmärtäisi muista tanssilajeista mitään. Tähän vaikuttaa se millaisen mielikuvan oppilaat ovat opettajasta aikaisemmin saaneet. Ihmisten lokerointi on yleistä ja saatu leima pysyy pitkään.

Haastateltavien mukaan tanssinopettajan uskottavuutta heikentää täysi osaamattomuus ja tietämättömyys tanssilajista. Iän myötä fyysinen toimintakyky heikkenee, jolloin tanssinopettaja kohtaa haasteita harjoitteiden demonstroinnissa. Tämä ei välttämättä tee tanssinopettajasta epäuskottavaa. Tanssinopettaja B:n mukaan vähenevät fyysiset taidot korvaantuvat didaktisella tiedolla.

Vaihtoehtoja uskottavuuden säilyttämiseksi

Tanssinopettajat saattavat jokainen joutua urallaan opettamaan itselleen vierasta tanssilajia. Mielestämme tanssinopettajan tulee miettiä, mitä on valmis ottamaan tanssikoulun tarjoamista opetuksista. Tällöin opetus palvelee myös oppilaiden hyvää oppimista.

Tanssinopettaja C kertoo, että teettää harjoitteet opetettavaan tanssilajiin oman tyylinsä mukaisesti. Tällöin on helpompi seistä oman materiaalinsa takana ja perustella oppilaille, miksi tehdään niin kuin tehdään. Tanssinopettaja A mainitsee, että katutanssilajeja opettaessa on tärkeää pysyä mukana muodissa ja seurata tämän päivän trendejä. Katutanssilajeissa tulee muistaa, että oman tyylin löytäminen tanssiin on lajin perusta.

Tanssinopettaja B kertoo kokemuksiaan tanssinopetuksestaan, jolloin opetti samalle ryhmälle klassista balettia, jazztanssi ja nykytanssia. Tällöin tanssinopettajan tehtävänä ja haasteena on pyrkiä erottamaan selkeästi tanssilajien ydinaineksen. Voidaan kuvitella, että klassinen baletti vastustaa painovoimaa, nykytanssi antautuu sille ja jazztanssi kulkee näiden välillä korostaen persoonallisuutta. Tämäkin on vain yksi näkökulma.

Oman ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen on meille tärkeää. Historian ja tämän päivän vaikutukset tanssilajikohtaisesti kansallisesti ja kansainvälisesti tukevat ydinaineksen tiedostamista. Haluamme olla lajikehityksessä mukana. Tanssin kentän aktiivinen seuraaminen auttaa pysymään mukana tanssilajien fuusioitumisessa.

Käyttöteoria voimavarana

Hyvä opettaja pohtii, jäsentää ja tiedostaa oman käyttöteoriansa (Stenberg 2011, 27-29). Tanssinopettajan yksi opetuksen työväline on oman käyttöteorian tiedostaminen. Käyttöteoria muodostuu opettajan omista uskomuksista ja käsityksistä oppimisesta, opettamisesta ja opiskelusta. Käyttöteorian pohtiminen ja jäsentäminen on opetuksen viitekehys, joka ohjaa opetusta. (Stenberg 2011, 27-34) Meidän mielestämme käyttöteorian tiedostaminen tuo selkeyttä opetukseen. Se tukee opetusta ja opetus tukee sitä. Käyttöteorian tiedostaminen auttaa opettajaa perustelemaan oppimateriaalin ja näin ollen tuo uskottavuutta.

Haastateltavat kertovat, että käyttöteorian päivittäminen on tärkeää. Uskomukset ja ajatukset muuttuvat vuosien aikana (Stenberg 2011, 27-28). Aika ajoin pitäisi pystyä perustelemaan itselleen miksi tekee niin kuin tekee ja miksi jättää jotakin pois. Ettei vaan tee sitä, koska on aina tehnyt niin. Käyttöteoria tuo selkeyden ja kyvyn erottaa olennaisen ja epäolennaisen toisistaan (Stenberg 2011, 29). Käyttöteoria ei muutu tanssinopettaja B:n opetuksessa eri tanssilajien välillä. Samat arvot, uskomukset ja käsitykset säilyvät tanssilajista toiseen.

Tanssinopettajan tulee olla uskottava. Jokainen tanssilaji on oman historiansa ja kulttuurinsa kautta antaneet mielikuvan itsestään, joka tanssinopettajan tulee tiedostaa. Miksei tanssinopettaja voisi kuitenkin olla monipuolinen monen lajin taituri? Liikummehan joka tapauksessa samalla keholla eri lajeissa.

Kirjoittajat:

Laura Haapaniemi ja Virva Torkko 2014, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Foster, R. 2010. Ballet Pedagogy: The Art of Teaching. USA: University Press of Florida.

Goodman Kraines, M. & Pryor, E. 2005. Jump into jazz: The basics and beyond for the jazz dance student. New York: McGraw-Hill.

Minden, E.G. 2005. The Ballet Companion. New York: Fireside.

Norri, K. 2013. Freelancer. Haastattelu 18.12.2013.

Stenberg, K. 2011. Riittävän hyvä opettaja. Jyväskylä: PS-kustannus.

Ukonaho, K. 2013. Tuntiopettaja. Baletti- ja liikuntakoulu Hannele Soulasmaa. Haastattelu 12.12.2013.

Varjos, V. 2013. Lehtori. Savonia-ammattikorkeakoulu. Haastattelu 18.12.2013.