Nuotinluvun opettamisesta aloittelevalle pianistille

Hyvin moni opettaja tai opettajaksi opiskeleva joutuu joskus pohtimaan, onko tärkeää osata lukea hyvin nuottitekstiä ja miten nuotinlukua voi opettaa vasta-alkajalle. Mitä ylipäätään vaaditaan hyvään nuotinlukutaitoon? Oppilaan motivaatio nuottien oppimiseen voi olla vähissä, sillä onhan mukavampaa päästä suoraan soittamaan. Erityisesti vaaditaan opettajalta luovuutta silloin, kun oppilaalla on syystä tai toisesta vaikeuksia oppia lukemaan nuottitekstiä.

Nuotinluvun periaatteita

Manninen esittää tutkielmassaan ajatuksen, että lapsen valmius symbolien oppimiseen määrittelee valmiuden oppia soittamaan nuoteista. Hän lisää muiksi vaikuttaviksi tekijöiksi mm. kuuntelun kehittämisen ja materiaalin loogisen etenemisen yksinkertaisesta monimutkaisempaan ja toteaa lisäksi, että nuotinlukutaitoa harjoittavan materiaalin tulisi olla mahdollisimman selkeää ja johdonmukaista. (Manninen 1991, 15-24.) Manninen pitää ihanteellisena tilannetta, jossa lasten musiikillisia taitoja harjoitettaisiin leikkikouluiässä leikin ja liikkeen avulla jo ennen soitonopiskelun aloittamista. Hän pohjaa ajatuksensa eräiden amerikkalaisten pedagogien näkemykseen, jonka mukaan nuoteista soittamisen opiskelussa pitäisi opettaa ns. suorat symbolit (esim. voimistuen) ennen epäsuoria (rytmin merkitsemistavat) sekä rytmin ja notaation periaatteet ennen yksityiskohtia. (Mt. 88.) Mielestäni Manninen tarkoittaa sitä, että leikkikouluissa opeteltaisiin musiikin peruselementtejä liikkuen ja leikkien, jotta varsinaisen musiikin opiskelun alkaessa lapsilla olisi jo paljon musiikillisia taitoja.

’Prima vista’ tulee italian kielestä ja tarkoittaa ensi näkemältä. Musiikissa sillä tarkoitetaan soittamista tai laulamista suoraan nuoteista etukäteen harjoittelematta (Otavan musiikkitieto 1997, 328). Perustason soittotutkintoihin kuuluu hyvin usein prima vista -tehtävä ja esimerkiksi musiikin teorian tunneilla harjoitellaan melodian laulamista ja rytmin lukemista prima vista.

Mielestäni prima vista -soittotehtävän toteuttamiseen liittyy sekä nuottitekstin sisäistäminen ilman soittamista että rytmissä pysyminen ja oikeiden sävelien soittaminen. Koen, että kappaleen musiikillisen rakenteen (mm. fraasit ja muoto) ymmärtäminen ennen soittamista helpottaa tehtävän toteutusta, sillä usein kappaleen sisällä toistuu samoja teemoja ja melko kaavamaisia kadensseja. Kahden rivin lukeminen yhtä aikaa tuo pianonsoittoon lisää vaikeuksia verrattuna muihin soittimiin, sillä esimerkiksi puhallin- ja jousisoittajien tarvitsee lukea vain yhtä riviä kerrallaan. Hyvän ja huonon prima vista -soiton tarkka määrittely on vaikeaa, ja usein soittosuorituksen ansiokkuus riippuu tilanteestakin. Mielestäni hyvät prima vista -soittajat pystyvät kaiken edellä mainitun lisäksi tekemään voimakkuudenvaihteluita ja ottamaan oikeissa paikoissa musiikillisia vapauksia. Näin pelkkä soittosuoritus muuttuu vivahteikkaaksi musiikiksi, mitä on ilo kuunnella. Jotta pystyisi siihen prima vista -soittotilanteessa, on nuotinlukutaidon oltava kunnossa.

Vuori määrittelee lisensiaatin työssään joitakin hyviä ja huonoja prima vista -soittajia erottavia piirteitä. Hän toteaa, että hyvälle soittajalle on huonoon verrattuna ominaista edetä pidemmissä jaksoissa ja olla visuaalisesti edempänä soitettavasta kohdasta. Pidemmissä jaksoissa etenemisellä hän tarkoittaa soitossa ilmenevää jatkuvuutta ja visuaalisella edellä olemisella etenemistä tekstissä. Hän myös toteaa, että hyvä prima vista -soittaja soittaa vivahteikkaasti ja tekee ainoastaan vähän virheitä. Prima vista -soittoon liittyy hänen mukaansa oleellisesti yksittäisten nuottien yhdistäminen kuvioiksi ja kuvioiden yhdistäminen johonkin musiikilliseen merkitykseen, kuten ääneen tai käden liikkeeseen. (Vuori 1991, 16-19.) Esimerkiksi sekvensseissä (lyhyen musiikillisen kuvion siirtäminen eri säveltasoille [Otavan musiikkitieto 1997, 384]) hyvä prima vista -soittaja katsoo kuvion periaatteen, jolloin seurattavaksi jäävät enää vaihtuvat nuotit. Näin ollen hänelle jää runsaasti aikaa valmistautua jo etukäteen sekvenssin jälkeisiin tapahtumiin. Nuottiesimerkissä sekvenssi alkaa ensimmäisen tahdin puolivälistä ja päättyy kolmannen tahdin lopussa.

J.S.Bach: Preludi nro 15 G,( BWV 860) tahdit 16-19

Uuden kappaleen harjoittelu

Angervo on kerännyt Pianopolku-sivustolle vinkkejä prima vistan harjoitteluun. Hän kehottaa aloittamaan uuden kappaleen harjoittelun katsomalla ensin nuottiavaimet, etumerkinnät ja tahtilajin. Seuraavaksi voi tehdä yleissilmäyksen kappaleeseen ja etsiä kaikki poikkeamat (esim. erikoiset rytmit ja tilapäiset etumerkit), minkä jälkeen voi jakaa kappaleen sopivan mittaisiin osiin ja ensin lukea, sitten taputtaa tai tititoida rytmikuviot. Kun rytmi on hallussa, sanotaan sävelet ensin nimeltä, sitten lauletaan ne (esim. duu-duu), minkä jälkeen ne lauletaan oikeilla nimillä oikeassa rytmissä. Seuraavaksi soitetaan kappale kädet erikseen, lopulta soitetaan kädet yhdessä.

Koska soittotutkinnon prima vista -osuudessa pitää pystyä soittamaan jo ensimmäisellä soittokerralla kädet yhdessä, ei kaikkia Angervon työvaiheita pysty käymään läpi näin perusteellisesti. Hänen esittämänsä työvaiheet auttavatkin oppilasta harjoittelemaan kotona tarkoituksenmukaisesti, mistä on hyötyä myös prima vista -taidon oppimiselle. Hänen listaamansa ensimmäiset työvaiheet pystyy kuitenkin tekemään ennen prima vista -soiton aloittamista. Neuvon omia oppilaitani myös lukemaan rytmin ja melodian hiljaa mielessä, ennen kuin he aloittavat soittamisen. Jotkut oppilaat pystyvät kuulemaan mielessään myös harmoniat, mikä voi auttaa musiikin ymmärtämisessä. Sointurakenteen ja kappaleen eri tunnelmien hahmottamista prima vista -soiton yhteydessä voisikin mielestäni harjoitella pidemmälle edistyneiden oppilaiden kanssa.

Miten tukea nuotinluvun kehittymistä?

Vanhempien tuki on ensiarvoisen tärkeää lapsen musiikkiharrastuksen ylläpitämisessä. Nuottien opettelu voi olla lapsesta tylsää tai vaikeaa, joten vanhempien pitää kannustaa ja auttaa lasta oppimaan. Jos lapsen kanssa harjoitellaan nuotteja vain soittotunnilla kerran viikossa, ehtii hän unohtaa melkein kaiken viikon aikana. Ja seuraavalla soittotunnilla käydään taas samat vanhat asiat läpi. Ihanteellista olisi, jos soittotunnilla opittuja asioita kerrattaisiin vähän aikaa joka päivä. Myös lapsen innostus pysyy paremmin yllä, jos soittotunneilla pääsee soittamaan uusia kappaleita ja opettelemaan uusia asioita.

Kun lapsi oppii lukemaan kirjoitettua tekstiä, häntä rohkaistaan lukemaan enemmän, jotta taito kehittyisi. Koulusta tulee läksyksi lukea tarinoita aapisesta ja lapselle lainataan kirjastosta kirjoja ja lehtiä. Mielestäni nuottien lukuun pätee sama: lapselle pitää antaa koko ajan uusia kappaleita soitettavaksi, jotta silmä ja käsi tottuisivat nuottikuvaan ja lukutaito vahvistuisi. Lasta olisi hyvä kannustaa soittamaan kotona myös muutakin kuin omia soittoläksyjä, esimerkiksi lastenlauluja, koulun musiikintunneilla laulettuja kappaleita sekä joululauluja, oikeastaan mitä vaan. Kirjastoista löytyy kasoittain laulukirjoja ja nuotteja, joiden soittaminen edistää nuotinlukua. Itse kahlasin pienenä melkein joka ikisen löytämäni laulukirjan läpi. Vanhempien apua tarvitaan alkuun pääsemisessä: kun äiti tai isä etsii nuottikirjoja, selaa niistä kivoja kappaleita lapselle ja vaikka tulee mukaan laulamaan, niin lapsi voi viihtyä hyvinkin pitkään soittimen ääressä. Pian hän myös alkaa itse etsiä lisää soitettavaa. Myös pidemmälle edistyneitä oppilaita pitäisi rohkaista soittamaan vapaa-ajalla helpompia kappaleita, sillä nuotinlukutaito heikkenee, kun soitetaan jopa kuukausia samoja, isoja teoksia ja hiotaan niiden yksityiskohtia. Mikään ei estä myös soitonopettajaa antamaan silloin tällöin prima vista -tehtävää oppilaan soitettavaksi soittotunnilla.

Oikea soittotekniikka helpottaa nuotinlukua joiltain osin; on helpompi löytää esim. soinnun sävelet, jos käsi menee automaattisesti oikeaan asentoon silmän havaitessa kolmisoinnun. Toisin sanoen: jos käsi hakee septimisoinnun asentoa perusmuotoisen kolmisoinnun kohdalla, oikeiden sävelten löytäminen vaikeutuu varmasti. Myös asteikkojuoksutukset helpottuvat, kun taloudelliset sormijärjestykset ovat tuttuja ja tulevat automaattisesti. Vielä yksi nuotinlukua vaikeuttava tekijä on katseen seilaaminen nuotista käsiin ja takaisin. Silloin tulee ylimääräinen, aikaa vievä mutka, joka vaikeuttaa kulloinkin soitettavan kohdan löytymistä ja saattaa jopa katkaista musiikillisen ajatuksen. Kun oppilas on tottunut soittamaan katse lähes koko ajan nuotissa, ei silmien myöskään prima vista -tehtävässä tarvitse vilkuilla nuotista käteen ja takaisin, vaan voi jopa pystyä vilkaisemaan soitettavasta kohdasta edelle ja valmistautumaan seuraaviin tahteihin.

Kun on prima vistasta kyse, on tärkeää muistaa, ettei virheitä tarvitse pelätä. Oikeiden äänien soittamista tärkeämpää on tehdä musiikkia. Musiikin tekeminen jää varmasti taka-alalle, jos keskittyy liikaa soittamaan pelkästään oikeita säveliä. Soittotunneilla voisikin välillä harjoitella näkemään ja soittamaan nuotista suoraan suuret linjat ja menemään eteenpäin, tulipa miten paljon virheitä tahansa.

Ajatuksia pohdittavaksi

Miksi tämä kaikki sitten on tärkeää? Mielestäni hyvä nuotinlukutaito on tärkeää siksi, että silloin pystyy omaksumaan uusia kappaleita nopeammin ja keskittymään jo alussa enemmän musiikkiin. On myös mielekkäämpää harjoitella, kun tekstin opetteluun ei mene lannistavan pitkään. Pieniä lapsia motivoi paljon, kun saa usein uusia kappaleita soitettavaksi ja huomaa, että osaakin jo vaikka minkälaisia hienoja juttuja. Voisin myös kuvitella, että hyvä prima vista -soittaja pystyy ilman soitintakin selaamaan nuottivihkoa ja kuulemaan kappaleet päässään, mikä on ainakin itselleni hyödyksi ja iloksi. Vielä kirsikkana kakun päällä: hyvällä prima vista -taidolla varustettu opettaja pystyy helposti soittamaan oppilaalle uusia kappaleita etsiessä malliksi, miltä mikäkin kuulostaa, jolloin oppilaan on helppo valita itselleen mieluisin vaihtoehto. Tämäkin voi lisätä oppilaan motivaatiota musiikkiin. Ja sitä kannattaa tukea, konstilla millä hyvänsä!

Kirjoittaja: Minna Vainio 2013, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Angervo, R. Pianopolku. Harjoitteluohjeita. Espoon musiikkiopisto. Viitattu 15.10.2013 www.pianopolku.net.

Manninen, K. 1991. Nuoteista soittamisen opetus suomalaisissa alkeispianokouluissa. Helsinki: Sibelius-Akatemia, Musiikkikasvatus.

Otavan musiikkitieto. 1997. Toim. K. Virtamo. Helsinki: Otava.

Vuori, M. 1991. Prima vista -soitto visuaalisena ongelmana – Lasten nuotinlukutaidon tarkastelua pianonsoiton alkeistasolla. Helsinki: Sibelius-Akatemia, Musiikin tutkimuslaitos.