Äänen terveyden ylläpito ja äänenhuolto osaksi laulajan arkea

Oma ääni on monelle ihmiselle kaikkein tärkein työväline. Ammattilaulajilla äänenkäyttö on niin vaativaa, että äänenhuollon tulisi kuulua luontevana osana arkeen jo opiskeluvaiheessa. Kuitenkaan aihetta ei mielestäni pidetä tarpeeksi esillä ammattiopinnoissakaan, vaan informaatio on oman kokemukseni mukaan ollut pitkälti laulunopettajan neuvojen ja oman tiedonhaun varassa. Toki jokaisella äänenhuollon tarvekin on yksilöllinen, sillä toisten ääni-instrumentti reagoi herkemmin rasitukseen ja toisten kestää käyttöä sekä vaikeita olosuhteita paremmin. Esimerkiksi miesten fysiikka ja siten myös äänen kestävyys on keskimäärin parempi kuin naisten.

Laulajien lisäksi myös kaikkien puhetyöläisten, kuten esimerkiksi opettajien ja luennoitsijoiden, olisi hyvä tuntea apukeinoja äänenhuoltamiseen työkykynsä ylläpitämiseksi. Nykyään olosuhteet, esimerkiksi jo pelkästään huono sisäilma, voivat tuoda suuria haasteita äänenkäytölle, ja vaikka toisaalta apukeinojakin on enemmän tarjolla, ei niitä yleensä osata hyödyntää tiedonpuutteen takia.

Myös laulutunneille saapuvat oppilaat pitävät usein yhtenä tärkeimpänä motivaationaan parempaa ja terveempää äänenkäyttöä, ja voi olla, että laulunopettaja on siten oppilaan tärkein informaation lähde yleisen äänenkäytön ja myös äänen huoltamisen suhteen. Tästä syystä kaikkien äänenkäyttöä opettavien olisi hyvä perehtyä terveellisen äänenkäytön vaaratekijöihin (Koistinen 2003, 120) sekä erilaisiin hoitokeinoihin.

Terveellisen äänenkäytön perusta

Äänen rasittumisen ja ongelmien ehkäisemiseksi on ensisijaisen tärkeää hallita terveellisen äänenkäytön perusteet. Koistinen (2003, 120) toteaa kirjassaan terveellisestä äänenkäytöstä: ”Instrumentin kokonaisvaltainen hoitaminen, terveellinen ruokavalio, niin fyysisen kuin psyykkisenkin peruskunnon ja terveyden ylläpito, riittävä lepo ja uni sekä positiivinen elämänasenne ovat oikea tie kohti tervettä, hoitavaa ja äänihäiriöitä ehkäisevää äänenkäyttöä.”

Yksinkertaistettuna siis äänesi toimii ja voi hyvin, kun voit itse kaikin puolin hyvin. Siksi itsensä ja oman kehonsa parempi tunteminen on ensimmäinen perustekijä terveessä äänenkäytössä. Tasapainoista kehonhallintaa pystyy harjoittamaan esimerkiksi Alexander -tekniikan ja Feldenkrais – menetelmän avulla. Alexander-tekniikassa pyritään palauttamaan meissä tasapainoisen itsemme käyttäminen, joka meillä on pieninä lapsina ollut. Feldenkrais-menetelmä taas on kehon hahmottamiseen painottuva oppimismenetelmä, jossa liikkeen avulla tutkitaan omaa toimintaa. (Eerola 2013b.)

Tietenkin  kaikenlainen liikkuminen on hyväksi keholle ja auttaa nimenomaan kehontuntemuksessa, mutta äänenkäytön kannalta kehon lihaksista tarvitaan sekä voimaa että herkkyyttä. Niinpä ei ole suositeltavaa harrastaa voimakkaita ponnisteluja vaativia lajeja, joissa lihasten voimaa treenatessa lihasten herkkyys ja kehon tasapaino äänentuoton kannalta häviää. Myös urheilusuorituksen aikana tapahtuvaan hengitykseen ja sen rytmiin on perehdyttävä. (Rautavirta 2013.) Esimerkiksi kuntosalilla liikesarjoja tehtäessä on aina muistettava aloittaa uloshengitys ennen uuden ponnistavan liikkeen aloitusta. Tällöin ei vahingossakaan pidätä hengitystä liikkeen aikana, joka aiheuttaa haitallista painetta kurkunpäähän ja äänihuulille.

Kehonhallinnan ja -tuntemuksen avulla mahdollistamme terveen äänenkäytön toisen tärkeän osatekijän, joka on syvähengityksen hallitseminen. Syvähengitys kuuluu olennaisesti laulamiseen, mutta ei pidä unohtaa sen merkitystä puhetyöläiselle. Myös puhuessa on hyvä käyttää kehon koko kapasiteettia äänentuotossa, silloin riskit äänen rasittumiselle ovat huomattavasti pienemmät. Laulunopiskelussa opetellaan oleellisesti syvähengitystä erilaisten harjoitusten avulla, mutta sitä voi harjoittaa myös erilaisten liikuntamuotojen, esimerkiksi Pilateksen, joogan, hengitykseen perustuvan syvävenyttelyn ym., avulla. On kuitenkin huomioitava, että Pilateksen ja joogan kanssa tehtävässä syvähengityksessä pyritään pitämään vatsaa litteänä eli tiukkana, joka on ristiriidassa laulusyvähengityksen kanssa, jossa on luonnollista antaa hengitystuntemuksen levitä alaselkään- ja vatsaan asti.

Terveellisen äänenkäytön kannalta tärkeää on myös pitää limakalvot hyvässä kunnossa, sillä äänielimistössämme on paljon herkkiä limakalvoja, joiden kunto vaikuttaa suoraan äänen laatuun ja toimintaan. Limakalvot pysyvät kosteina ja vahvoina oikean vitamiini- ja nestetasapainon avulla, ja silloin myös mm. hengitystieinfektioiden riski on pienempi. Jo pelkästään kuiva ilma tai liika puhuminen kuivattavat helposti limakalvoja ja ääni voi tuntua tuolloin käheältä eikä toimi niin sujuvasti. Usein tällaisessa tilanteessa aletaan puristaa ääntä tiiviimmäksi tai rykimään kurkkua, joka tekee vain tilanteen vielä vaikeammaksi. Veden juominen puheen ja laulamisen lomassa auttaa pitämään limakalvot kosteina, jolloin äänikin jaksaa pidempään käheytymättä.

Levon ja rentoutumisen merkitys äänen terveen toiminnan kannalta on myös hyvin tärkeää muistaa. Liiallinen käyttö yksinkertaisesti rasittaa äänihuulia ja äänen syntyyn käytettäviä lihaksia, joten  on hyvä oppia tunnistamaan omat rajansa äänenkäytössä. Kullakin ne rajat ovat yksilölliset: ammattilaulajan ääni-instrumentti on koulutettu ja kehitetty kestämään ”kovempaa käyttöä” kuin puhetyöläisen. Äänen kestävyyttä, vahvuutta ja joustavuutta harjoitetaan laulunopiskelussa säännöllisesti erilaisilla ääniharjoituksilla, joiden tekeminen olisi toimivan puheen kannaltakin oikein hyödyllistä. Ääniharjoitusten lisäksi päivittäisiin rutiineihin etenkin laulajilla tulisi kuulua  venyttely ja hengitysharjoitukset.

Milloin on syytä huolestua äänen hyvinvoinnista?

Hyvää, tervettä ääntä on helppo kuunnella ja tuottaa, ääni toimii kuin itsestään ja soi kauniisti ja vapaasti. Äänihäiriöstä voidaan puhua, kun ääni ei riitä laadultaan eikä kestävyydeltään käyttötarpeeseen (Refluksi, kurkku ja ääni 2013). Häiriöinen ääni voi kuitenkin oireilla hyvin monella tapaa: se voi olla käheä, karkea, matala, kireä, tukkoinen, se voi katkeilla tai olla kokonaan poissa tai äänentuottotapa voi olla häiritsevän puristeinen. Myös äänialan eli ambituksen kapeneminen (etenkin laulajalla) voi olla merkki äänihäiriöstä.

Äänihäiriö voi esiintyä tilapäisesti tai olla pysyvä ja samalla huomattavasti vakavampi. Usein esimerkiksi liikarasituksen tai sairauden yhteydessä esiintyvä käheys ja väliaikainen toimimattomuus häviää riittävän levon jälkeen. Tällainen tilapäinen ja satunnainen äänihäiriö on useimmiten vaaraton eikä ole syytä huolestua suuresti. Jos äänihäiriö pitkittyy, on syytä käydä foniatrin luona tarkistuttamassa tilanne. Rankan hengitystieinfektion jälkeen voi kestää useitakin viikkoja, ennen kuin ääni taas toimii normaalisti.

Kuitenkin jos ääni jatkuvasti väsyy ja käheytyy selvästi puhumisen tai laulamisen aikana, on kyseessä todennäköisesti väärä äänentuottotapa tai hengitystekniikka. Tällöin on hyvä saada apua ääniasiantuntijalta, esimerkiksi puheterapeutilta ja laulajien kohdalla hyvältä laulunopettajalta, jotta terveellinen äänenkäyttötapa löytyy. Pahimmassa tapauksessa, jos ongelmat äänen kanssa pitkittyvät ja asianmukainen hoito puuttuu, voi äänihuuliin kehittyä kyhmy, joka voidaan hoitaa vain riskialttiin leikkauksen avulla.

Ääneen haitallisesti vaikuttavat tekijät

Monet erilaiset tekijät voivat vaikuttaa ääneen haitallisesti, mutta vaikutukset ovat monesti hyvinkin yksilöllisiä. Siksi on hyvä tutkia itse eri tekijöiden vaikutusta omaan ääni-instrumenttiin ja keskustella aiheesta myös ääniasiantuntijoiden kanssa. Seuraavassa käsittelen kuitenkin lyhyesti joitakin yleisiä tekijöitä, jotka voivat haitata tervettä äänenkäyttöä:

Fysiologiset ongelmat, kuten lihasjännitykset ja stressi sekä mahdolliset purentaongelmat voivat vaikeuttaa tasapainoista kehon ja ääntöelimistön toimintaa ja siten myös äänen käyttöä. Erilaisista rentoutumiskeinoista tai hieronnasta voi löytää apua näihin, tosin vaikeissa purentaongelmissa on hyvä kääntyä suoraan hammaslääkärin puoleen.

Luonnollisesti erilaiset sairaudet ja  hormonitoiminta vaikuttavat kehon hyvinvointiin ja sitä kautta myös äänenkäyttöön. Erityisesti suoraan äänielimistöön vaikuttavat sairaudet, kuten allergiat, astma, hengitystiesairaudet, ovat tietenkin äänellekin kriittisiä. Allergioihin ja astmaan on olemassa lääkkeitä (kuten antihistamiinit ja kortisonit), jotka kyllä auttavat sairauden hoidossa, mutta samalla kuivattavat limakalvoja, joten riittävä vedenjuonti on syytä muistaa. Hengitystiesairauksien, kuten flunssan tai kurkunpääntulehduksen, aikana on äänityöläisten muistettava levätä riittävän pitkään ennen työhön paluuta. Aina lääkärit eivät osaa ottaa huomioon työssä vaadittavaa äänenkäytön määrää sairausloman pituutta määrätessään, joten siitä kannattaa itse muistuttaa. Varsinkin laulajien kohdalla sairausloman minimipituus hengitystieinfektion aikana on mielellään viikko. Varsinkin monet laulajat tuntuvat kärsivän refluksitaudin oireista. Refluksitaudissa mahan hapot pääsevät nousemaan ylös ruokatorvea pitkin ärsyttäen nielun ja kurkun herkkiä limakalvoja. Refluksin välttämiseksi voi käyttää lääkkeenä happosalpaajia, mutta vielä parempi on selvittää, mitkä ruoka-aineet tai juomat oireita erityisesti aiheuttavat. Näitä aineita välttämällä sekä pureskelemalla ruoan huolellisesti ja hitaasti voi saada refluksioireet kuriin ilman lääkkeitä. Hormonitoiminta vaikuttaa äänenkäyttöön enemmän naisilla, ja etenkin jos kärsii kuukautisten aikana voimakkaista alavatsakivuista, ne voivat estää normaalia syvähengitystä ja ääni tuntuu siksi käheämmältä ja vähemmän kiinteältä. Tällöin on tärkeää välttää paineen lisäämistä kiinteämmän äänen.

Tiettyjen lääkkeidenkin kanssa saa äänenkäytön suhteen olla tarkkaavainen, kuten jo aiemmin mainitsin esimerkin kuivattavista allergialääkkeistä.  Äänenkäyttäjien ja etenkin laulajien on hyvä välttää mm. aspiriinia, joka voi aiheuttaa verenpurkaumia äänihuulissa ja myös yleisesti esiintymisjännitykseen käytettäviä beetasalpaajia, jotka ohentavat limakalvoja (Eerola 2013a).

Ennen äänenkäyttötilanteita ja laulamista on syytä välttää myös haitallisia ruokia, juomia ja nautintoaineita. Tällaisia ovat esimerkiksi mausteinen ruoka, sitrushedelmät, hapokkaat juomat, kahvi ja suklaa, jotka voivat aiheuttaa limakalvoärsytystä ja refluksioireita eli närästystä. Maitotuotteet taas voivat aiheuttaa ylimääräistä limaneritystä. Alkoholia, tupakkaa ja muita päihteitä tulee välttää jo yleisen terveyden takia ja niin myös äänen terveyden kannalta. Alkoholilla ja kofeiinilla on limakalvoja kuivattava vaikutus, lisäksi alkoholin runsas käyttö aiheuttaa jopa limakalvomuutoksia. Tupakansavu taas aiheuttaa limakalvojen punoitusta, lievää turvotusta ja tulehdusta, ja on syytä muistaa, että vaikutukset tulevat myös passiivisesta tupakoinnista, vaikka itse ei tupakoisikaan. (Eerola 2013a.)

Äänityöläinen joutuu usein kohtaamaan myös epäsuotuisia olosuhteita. Varsikin Suomen ilmastossa kylmä ja kuiva talvi ja flunssakaudet aiheuttavat haasteita terveyden ylläpitoon, jolloin limakalvojen kunnosta on pidettävä hyvää huolta. Ääni toimii parhaiten hieman kosteassa ilmastossa, mutta nykyään sisätilat ovat yleensä ilmastoituja, jolloin huoneilmakin on usein hyvin kuiva. Myös tilan akustiikka voi olla hyvin huono äänenkäyttöä ajatellen. Tällöin on parasta käyttää äänentoistoa, jos se vain on mahdollista.

Apukeinoja äänenhuoltoon

Terveellisen äänenkäytön perustan edellytyksenä olivat siis hyvä kehontuntemus, syvähengitys, limakalvojen terveys, ääniharjoitukset ja riittävä lepo. On myös paljon arkea helpottavia äänenhuoltokeinoja, joihin on syytä tutustua ilman että on esiintynyt ääniongelmia. Ne auttavat ehkäisemään riskitekijöitä ja parantavat äänen hyvinvointia arjessakin.

Suositeltavia äänen tukihoitoja ovat esimerkiksi Voice Massage ja VoiceWell -hoidot ja LaxVox -harjoitus. Voice Massage ja VoiceWell -hoidoissa hierotaan erityisesti äänenkäyttöön liittyviä lihaksia ja lisäksi on mahdollisuus saada hoitajalta kotona tehtäviä harjoituksia esimerkiksi ryhtiä, hengitystekniikkaa ja äänen lämmittelyä varten. LAX VOX -rentoutusletkuharjoitus  on äänentuottoa korjaava harjoitus, jossa puhutaan tai lauletaan esimerkiksi lyhyitä vokaaliharjoituksia silikoniletkun kautta veteen. Harjoituksessa veden paine auttaa kurkunpäätä laskemaan, estää äänihuulien voimakkaan yhteentörmäyksen (kova aluke) ja saa koko kehon mukaan äänentuottoon. (Sihvo 2006, 94-97.)

Päivittäisiä kotikonsteja limakalvojen ja äänielimistön terveyden ylläpitoon ovat esimerkiksi vesipiippuinhalaattori, höyryhengitys, nenähuuhtelukannu ja suolahoito. Ne auttavat ehkäisemään hengitystiesairauksia ja helpottavat samalla äänentuottoa. Vesipiippuinhalaattorin avulla pystytään kosteuttamaan suoraan äänihuulia ja nielua, jolloin äänen laatu ja toimivuus paranee välittömästi. Nenähuuhtelukannulla kaadetaan suolavettä sieraimista nenäonteloihin, jolloin ontelot puhdistuvat, mikä vähentää esimerkiksi poskiontelotulehduksen ja nuhan riskiä. Höyryhengitys kosteuttaa kauttaaltaan äänielimistön limakalvoja, puhdistaa elimistöä ja avaa tukkoisuuden. Suolahoito auttaa hengityselinvaivoissa, sillä pienet suolakiteet puhdistavat ja huoltavat hengityselimiä (Hengitä helpommin – Suolapiippu 2014). Suolahoitoa saa esimerkiksi käymällä suolahuoneessa tai käyttämällä suolapiippua.

Kirjoittaja: Elisabet Petsalo 2014. Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Eerola, R. 2013a. Ääneen vaikuttavat tekijät ja äänihygienia. Viitattu 11.12.12013.

Eerola, R. 2013b. Toiminnalliset osatekijät lauluinstrumentin hallinnassa. Viitattu 11.12.2013.

Hengitä helpommin – Suolapiippu. 2014. © Delivet Oy Human Health. Viitattu 25.2.2014.

Koistinen, M. 2003. Tunne kehosi – vapauta äänesi (Äänitimpurin käsikirja). Helsinki: SULASOL.

Rautavirta, R. 2013. Itsehoito-ohjeet. Viitattu 11.12.2013. http://www.raijarautavirta.info/index.php/itsehoito-ohjeet

Refluksi, kurkku ja ääni. 2013. Suomen refluksi. Viitattu 12.12.2013. http://www.refluksi.fi/8

Sihvo, M. 2006. Terve ääni – Äänen hoidon ABC. Helsinki: Kirjapaja.