Yksi tärkeä osa opinto-ohjausta on uraohjaus ja ohjattavan urasuunnittelutaitojen tukeminen. Uraohjaus auttaa ihmisiä ymmärtämään omia tavoitteitaan, mielenkiinnonkohteitaan ja osaamistaan sekä tarkastelemaan niitä koulutuksen ja työelämän näkökulmasta (Career guidance and public policy 2004, 19). Urasuunnittelutaidoilla tarkoitetaan sellaisia taitoja, joiden avulla yksilöt osaavat kerätä ja analysoida itseensä ja koulutukseen sekä ammattiin liittyvää tietoa. Tämän avulla he voivat…

Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukemiseksi on kehitetty erilaisia toimintamalleja erityisesti koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Opintojen siirryttyä aiempaa enemmän verkkoon yhteisöllisyys on vähentynyt ja itseohjautuvuuden vaatimus kasvanut. Etäopiskelu on muuttanut tukipalvelujen saatavuutta ja tarjontaa ja vaikuttanut näin myös opettajan tehtäviin tuen tarpeen tunnistamisen ja tukipalveluihin ohjaamisen osalta. Uudet tehtävät ja huoli opiskelijoiden jaksamisesta vaikuttavat opettajien…

Toimiva monialainen yhteistyö Ohjaamossa edellyttää hyvää sisäistä vuorovaikutusta, onnistunutta yhteistyön organisoitumista sekä työntekijän voimavaroja tukevaa yhteistyön ja osaamisen johtamista. TESSU2-projektin valmennuksissa on tuettu Ohjaamoja toimimaan monialaisina, vertaisoppivina ja yhdessä ohjautuvina tiimeinä, joissa ohjaamohenkilöstö kehittää ja arvioi yhdessä omaa toimintaansa suunnitelmallisesti ja toisilta oppien.

KT Kalle Vihtari perehtyi väitöstutkimuksessaan aikuislukiosta valmistuneiden ylioppilaiden opintopolkuihin ja työuraan. Hän osoitti väitöstutkimuksessaan, että aikuisopiskelu tarjoaa mahdollisuuden uramuutoksiin, mutta aikuisten ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluissa tarvittaisiin nykyistä yksilöllisempää uraohjausta.

Työelämä on muutoksessa ja osaamisvaatimukset kasvavat. Millaista tukea työikäiset tarvitsevat tällaisessa mylleryksessä? Artikkelissa tarkastellaan ohjauksen tarvetta ja merkitystä elämän taitekohdissa.

Ammattikorkeakoulun avoimen väylän ympärillä käydään koulutuspoliittista keskustelua sekä valtakunnallisesti että oppilaitoskohtaisesti. Jamkissa haluttiin selvittää, miten avoimen ammattikorkeakoulun opintojen kautta tutkinto-opiskelijoiksi hakeutuneet opiskelijat ovat suoriutuneet opinnoista.

Jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen, sekä opiskelijan että henkilöstön, velvollisuutena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Tasa-arvolain (1329/2014) tarkoituksena on estää sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää sekä edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Tässä Naiset tasa-arvoisesti uralle -hankkeessa tuotetussa artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulussa ohjaustyötä tekevien näkemyksiä tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta ohjauksesta ja sen kehittämisen tarpeista.

Hyvinvoinnin ja turvallisuuskulttuurin rakentaminen ammatillisissa oppilaitoksissa on aktiivista, moniammatillista yhteistyötä, johon kaikki organisaatiossa työskentelevät osallistuvat. Hyvinvoiva ja turvallinen amis -hankkeessa kehitimme turvallisuuskulttuuria sekä strategisella tasolla että arjen opetus- ja luokkatilanteissa ammatillisessa koulutuksessa.

”Kansainvälisen osaamisen tarve kasvaa jatkuvasti”, sanoo Suomen Euroguidance-keskuksen vastaava asiantuntija Anne Valkeapää. ”Emme sitä arjessa aina välttämättä huomaakaan, kuinka linkittyneinä kansainvälisiin verkostoihin olemme. Jo alkaen syömisestä ja pukeutumisesta elintapamme vaatii suuren määrän kansainvälistä osaamista ja yhteistoimintaa taustalleen”.

Kysymys: Mitä yhteistä on monialaisilla ohjauspalveluilla ja Australian valtavan suureksi kasvaneella jänispopulaatiolla? Vastaus: Kumpikaan ei syntynyt ensimmäisellä yrityksellä.

Ohjaamoissa on otettu rohkeasti haltuun uusia verkko-ohjauksen työkaluja. Huoli nuorten ohjauksen jatkuvuudesta ja saatavuudesta kannusti lisäämään toimintaa verkossa, vaikka samalla tiedostettiin monen nuoren kaipaavan aidosti kasvokkain tapahtuvaa ohjaajien kohtaamista. Artikkelissa tarkastellaan video- ja tekstipohjaista verkko-ohjausta.

Miehet ovat usein naisia vahvemmassa asemassa työelämässä. Korkea koulutustaso ei ole johtanut automaattisesti naisten aseman paranemiseen työelämässä. Tutkimusten mukaan insinöörimiehet saavat naisia useammin vakituisen työpaikan heti valmistuttuaan, ja ura etenee esihenkilötehtäviin vauhdikkaammin. Insinöörialalla sukupuolella on edelleen merkitystä.