Useat modernit urateoriat hyödyntävät narratiiveja ohjauksen menetelmänä. Myös eri medioissa käydyissä keskusteluissa uratarinoiden merkitystä ja vaikutusta ohjauksessa on sekä kritisoitu että kiitelty. Nämä kaikki keskustelut saivat kirjoittajat havahtumaan tarkastelemaan tarinoiden merkitystä uraohjauksessa: Millaisia uratarinoita nuoret elävät? Millaisen tarinan he ovat omaksuneet? Voidaanko näitä tarinoita kirjoittaa uudestaan?
Jatka lukemista
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ohjausalan opetussuunnitelmissa
Sukupuolten välinen segregaatio on yleinen ilmiö (Bettio & Veraschagina 2008, Anker 1998). Segregaatiota ajatellaan yleensä ammattikohtaisesti, mutta sitä tapahtuu myös toimialoittain, yrityskohtaisesti ja yksittäisten työsuhteiden tasolla. Työsuhteissa segregaatio voi ilmentyä esimerkiksi niin, että miehet ja naiset saavat eri pituisia tai palkkaukseltaan eri tasoisia työsopimuksia sukupuolensa perusteella.
Jatka lukemista
Ohjaamo-toimijoiden kuvauksia monialaisen uraohjauksen käytänteistä – miten ja kenen kanssa?
Monialaisesti toteutettu uraohjaus vaatii uraohjausosaamisen lisäksi toimijoiden yhteistä käsitystä uraohjauksesta monialaisena ja moniammatillisena yhteistyönä. Monialaisuus on tällöin eri ammattiryhmiin ja hallinnonaloihin kuuluvien asiantuntijoiden yhdessä työskentelyä siten, että valta, tieto ja osaaminen jaetaan. Tavoitteena on vastavuoroinen ja tasa-arvoon perustuva ymmärryksen ja osaamisen lisääminen. Tarkastelemme nyt Ohjaamo-työntekijöiden ja Ohjaamojen verkostokumppaneiden kuvauksia monialaisen uraohjauksen käytänteistä.
Jatka lukemista
Millaisia käsityksiä Ohjaamojen työntekijöillä on monialaisesta uraohjauksesta?
Ohjaamoissa tehtävä monialainen yhteistyö on tuonut uuden työtavan ja palvelun suomalaiseen ohjausalan kenttään. Eri alojen asiantuntijoiden yhdessä tekemä ohjaustyö tuo mukanaan tarpeen määritellä ohjauksen sisältö ja tavoite yhteisesti. Kuitenkin jo yksinään ohjauksen käsite ja ilmiö on monitahoinen ja vaikeasti määriteltävä. Myös uraohjaus ymmärretään Ohjaamoissa monella eri tavalla.
Jatka lukemista
Työterveyshuollon antia uraohjaukseen
Mitä annettavaa terveyden ja työkyvyn huomioimisella on ohjauksen kentälle ja erityisesti uraohjaukselle? Mitä tekemistä työllistymiskyvyn käsitteellä ja Työkykytalolla voisi olla esimerkiksi ajankohtaisen Life Design -elämänsuunnittelun ohjauksen kanssa? Näitä kysymyksiä pohtii artikkelissaan Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa työskentelevä ja opinto-ohjausta opiskeleva Heli Koivisto.
Jatka lukemista
Millaisia käsityksiä Ohjaamojen työntekijöillä on uraohjauksesta?
Uraohjaus näyttäytyy niin yksilön tarpeista lähtevien kuin yhteiskunnallisten odotusten näyttämönä. Yksilön kannalta uraohjaus voi toimia holistisena elämänsuunnittelun tilana (McLeod 2013). Artikkelissamme analysoimme, millaisia käsityksiä Ohjaamoissa työskentelevillä eri alojen ammattilaisilla on uraohjauksesta ja miten nämä käsitykset määrittävät tehtävää uraohjaustyötä. Keskitymme uraohjaukseen Ohjaamoissa, joka sijoittuu uraohjauksen kentässä yksilön ja yhteiskunnan tilojen välille (ks. esim. Helander 2017). Uraohjauspalveluiden…
Jatka lukemista
Miten opinto- ja uraohjaus asemoituvat Ohjaamoissa?
Yksi ovi, monta palvelua -teemalla Ohjaamot tarjoavat tietoa, tukea ja yksilöllistä ohjausta koulutuksen, työllistymisen ja erilaisissa arkeen liittyvissä asioissa alle 30-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Toimintamalli rakentuu monialaisesti tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea tarjoavasta fyysisestä Ohjaamosta, eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta. Nyt tarkastelemme Ohjaamoja opinto- ja uraohjauksen näkökulmasta yhdistäen teoreettista katsausta ja kehittämistyön kokemuksia.
Jatka lukemista
Miten vastata itseohjautuvuuden haasteisiin?
Marraskuussa 2018 Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, joka herätti laajan keskustelun peruskoulun uudesta opetussuunnitelmasta ja erityisesti sen painottamasta oppilaiden itseohjautuvuudesta. Artikkelissa psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen kommentoi ennakkoon Helsingin yliopistossa julkaistavaa tutkimusta, jossa selvitettiin 15-vuotiaiden heikentyneitä oppimistuloksia. Tutkimuksessa havaittiin, että digitalisaatio ja ilmiöoppiminen luovat eriarvoisuutta oppilaiden välille, sillä ne perustuvat oppilaan omaan aktiiviseen tiedonetsintään. Keltikangas-Järvinen esitti haastattelussa, että…
Jatka lukemista