Koira-avusteisuus vahvistaa toimijuutta uraohjauksessa
Millaista on koira-avusteinen uraohjaus? Voisiko koiran läsnäolo tuoda ohjausvuorovaikutukseen samankaltaisia myönteisiä elementtejä, joita olen kokenut työskennellessäni viiden vuoden ajan koira-avusteisesti erityisopettajana alakoulussa? Millainen vaikutus koira-avusteisuudella olisi ohjattavan toimijuuteen? Ratkaisukeskeisenä eläinavusteisena valmentajana päätin toteuttaa uraohjausopintojeni kehittämistehtävän viralliseksi Karva-Kaveriksi testatun ja hyväksytyn koirani kanssa. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynsin Sustainable Career Theorya (De Vos, Van der Heijden & Akkermans 2020), josta tässä artikkelissa käytän nimitystä kestävä urateoria.
Toimijuus kestävän urateorian viitekehyksessä
Kestävä urateoria (Sustainable Career Theory) pureutuu nimensä mukaisesti tarkastelemaan yksilön elämänuran kestävyyttä eli jatkuvuutta. Kestävässä urateoriassa yksilön urapolun (epä)jatkuvuutta tarkastellaan kolmen ydinilmentymän (core indicators) kautta, joita ovat terveys (health), onnellisuus (happiness) ja tuottavuus (productivity). Yksilön fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja toimintakykyä (capasity) peilataan nykyhetken lisäksi urapolun eri tilanteisiin eri ajanjaksoina. Onnellisuus ja uratyytyväisyys linkittyvät laajemmin ohjattavan arvoihin, uratavoitteisiin, tarpeisiin ja tasapainoon työn ja henkilökohtaisen elämän sekä ohjattavan kasvun näkökulmista. Tuottavuuteen sisältyy yksilön tämänhetkinen työtilanne, vahva työllistettävyys ja urapotentiaali.
Uraohjauksessa näitä jatkuvuuden ilmentymiä voidaan käsitellä kolmen avainulottuvuuden (key dimensions) avulla: yksilö (person), tilanne (context) ja aika (time). Kestävässä urateoriassa yksilön urapolku nivoutuu hänen työ- ja elämäntilanteeseensa sekä urapolun aikana tapahtuneisiin ja tapahtuviin muutoksiin ja toimivat välineinä hahmottaa urapolun (epä)jatkuvuutta ja ohjattavan toimijuutta kokonaisuutena. (De Vos, Van der Heijden & Akkermans 2020.)
Kun uraohjauksessa halutaan vahvistaa yksilön urapolun jatkuvuutta eli kestävää toimijuutta, on tärkeää tuoda keskusteluun avainulottuvuuksien aika- ja tilannesidonnaisuus: yksilössä, hänen elämässään ja ympäröivän yhteiskunnan rakenteissa tapahtuu odottamattomia ja ennakoitavia muutoksia ajan myötä, jotka heijastuvat ohjattavan toimijuuteen (De Vos ym. 2020). Jos yksilön toimijuus on uhattuna hänen tämänhetkisessä elämäntilanteessaan, sillä on kielteisiä vaikutuksia urapolun kestävyyteen aikaulottuvuuden näkökulmasta. Jos taas yksilön toimijuus on vahvaa, hän kokee työ- ja yksityiselämänsä olevan tasapainossa ja voimavarojensa riittävän myös tulevaisuudessa. Toisin sanoen terveys, onnellisuus ja tuottavuus toteutuvat myönteisessä elämänurakontekstissa pidemmälläkin aikavälillä.
Kestävässä urateoriassa tuottavuutta eli vahvaa toimijuutta ei nähdä itsestäänselvyytenä, vaan se on vahvasti sidoksissa työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Uraohjauksessa olisikin tärkeää muistaa, että yksilön sisäiset ja ulkoiset prosessit vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisia tulkintoja hän urapolkunsa kululle antaa. (De Vos ym. 2020.) Tällöin voidaan ajatella, että uraohjauksen tuloksellisuutta ei mitata jonkin uravalinnan aikaansaamisena, vaan siinä, miten uraohjaus onnistuu tukemaan asiakasta kohti inhimillisesti kestäviä elämänuravalintoja ja toimijuutta.
Koira-avusteisuus asiakkaan toimijuuden vahvistajana
Silittele kerrankin koiraa – ja saat siitä elinikäisen tehtävän.
Franklin P. Jones
Ihminen on toimijana psykofyysinen kokonaisuus. Se, miten asetumme tilaan, hetkeen tai dialogiin, kertoo kehonkielen kautta ajatuksistamme ja tunteistamme. Emme ole uraohjauksessakaan vain aivoina paikalla, vaan uraohjaajan ja ohjattavan dialogi rakentuu kummankin psykofyysisen toimijuuden kautta. Koira-avusteisuus tuo uraohjausdialogin kehollisen elementin näkyväksi vahvistaen sitä ja lisäten turvallisuudentunnetta, sillä koiran ja ihmisen vuorovaikutuksessa välittyy kosketuksessa ja katsekontaktissa oksitosiinia eli nk. kiintymys- tai turvahormonia, joka laskee molempien verenpainetta ja sydämensykettä sekä lievittää ahdistusoireita. Koira auttaa asettumaan hetkeen laskemalla stressihormonitasoa, mikä näkyy ihmisten kehonkielen rentoutumisena ja rauhoittavan nonverbaalin viestinnän lisääntymisenä. (Latvala-Sillman 2018; Miranda 2016; Uvnäs-Moberg 2007.)
Koira-avusteisen pedagogiikan pioneeri Päivi Latvala-Sillman (2018) toteaa juuri koiralla olevan voimakkain sisäinen halu ja kiinnostus vuorovaikutukseen ihmisen kanssa. Sillä on kyky lukea ihmisen mielenliikkeitä sekä tunnetiloja ja taitoa vastata niihin. Latvala-Sillmanin mukaan joidenkin asiakkaiden on helpompi osoittaa sanansa koiralle, ja hän toteaakin käytännön työssään luottamussuhteen syntyneen nopeammin, mikä on lisännyt syvyyttä ja voimaa ammatilliseen osaamiseen. Koiran välittömyys ja läsnäolo tasavertaistavat ohjausdialogia ja lisäävät turvallisuudentunnetta, jolloin ohjaajan ja ohjattavan välinen luottamus ja vuorovaikutus syvenevät ja ohjattavan toimijuus ja elämänhallintataidot voivat vahvistua. (Latvala-Sillman 2018.) Lisäksi koiran läsnäolo lisää nonverbaalin kielen käyttöä, mikä osaltaan antaa ohjaajalle mahdollisuuden ymmärtää syvemmin asiakasta (Ikäheimo 2013).
Vehviläinen jaottelee teoksessaan Ohjaustyön opas – yhteistyössä kohti toimijuutta (2014) ohjauksen eri orientaatiot kannattelevaan, tutkivaan ja ongelmanratkaisuorientaatioon. Nämä eri orientaatiot vuorottelevat uraohjaajan ja ohjattavan vuorovaikutuksessa, ja molemmat vaikuttavat toimijoina siihen, mikä orientaatio uraohjausprosessia kulloinkin kuljettaa eteenpäin. Uraohjaajan ammattietiikkaan ja -taitoon kuuluu ymmärtää, millainen vaikutus eri orientaatioilla on uraohjausprosessiin ja sen tavoitteiden saavuttamiseen eli tuloksellisuuteen (Vehviläinen 2020).
Koira-avusteinen uraohjaus vahvistaa uraohjausvuorovaikutuksen eri orientaatioiden toteutumista, sillä koiran läsnäolo vaikuttaa rauhoittavasti, ja koira toimii näin ikään kuin kannattelevana siltana ohjaajan ja ohjattavan välissä. Tällöin kielteiset tunteet, kuten ahdistus tai alakuloisuus, lievenevät, jolloin oman elämänuratilanteen avoin tutkiva ja ongelmanratkaisuorientaatio mahdollistuvat. (Latvala-Sillman 2018.)
Suomeen eläinavusteisen työskentelyn tuonut lastenpsykiatri Kaija Ikäheimo toteaa eläinten vaikuttavan ihmiseen usean eri aistin kautta, mutta tavalla, joka ei rasita verbaalista tai kognitiivista puolta, vaan vaikuttaa keskeisimmin tunne-elämään (Ikäheimo 2013). Tunne-elämän tuki vaikuttaa täten suoraan uraohjauksen kannattelevaan orientaatioon. Ikäheimo (2020) on nähnyt omassa työssään kosketuksen hoitavan merkityksen: koira osoittaa hyväksyntää, rauhoittaa ja tuo tilanteeseen kosketuksen elementin, joka siitä muutoin olisi puuttunut. Oletan, että myös uraohjauksessa koiran koskettaminen ja kehonkielellä osoittama hyväksyntä voivat vaikuttaa myönteisesti ohjattavan tunne- ja vireystilaan sekä ohjausdialogiin.
Latvala-Sillman (2018) toteaa, että koiran vaikutus asiakkaan hyvinvointiin ja toimintakykyyn voi ilmetä fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Koiran vaikutus on Latvala-Sillmanin mukaan niin kokonaisvaltainen ilmiö, että on vaikeaa eritellä, mikä sen suomista vaikutuksista on merkittävin. Tämän olen kokenut monituiset kerrat koira-avusteisessa opetustyössä. Se, miten koira rauhoittaa motorisesti levottomia, vahvistaa myönteistä ja turvallista ilmapiiriä, osoittaa vilpitöntä hyväksyntää ja madaltaa merkittävästi ammatillisen statuksen aiheuttamaa etäisyyttä, on ollut itselleni hyvin vaikuttava kokemus.
Ryhmämuotoisen uraohjauksen näkökulmasta on merkittävää, että koira-avusteinen työskentely voi vahvistaa myös sosiaalista toimijuutta ja lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja arvostetuksi tulemisen kokemusta (Latvala-Sillman 2018). Koiran välittömyys lisää ujommankin ryhmän jäsenen sosiaalista rohkeutta, kun tilanteessa on mahdollista katsoa välillä koiraa ja osoittaa sanansa sille. Koiran välitön olemus ja levollinen liikehdintä tuo muuten fyysisesti staattiseen ohjaustilanteeseen toiminnallisuutta ja rentoutta, jotka voivat lievittää sosiaalista jännitystä.
Koira-avusteisuus osana eläinavusteista hyvinvoinnin ja kasvatuksen ammattilaistyötä
Kaikista koiran myönteisistä vaikutuksista huolimatta ei riitä, että uraohjaaja ottaa oman koiransa ohjaustilanteeseen mukaan, vaan koira-avusteisen työskentelyn tulee olla ammatillista ja tavoitteellista. Taina Järvi ja Kaija Ikäheimo (2020) esittelevät uuden eläinavusteisen työskentelyn määritelmän: Eläinavusteinen hyvinvoinnin ja kasvatuksen ammattilaistyö, joka yhdistää eläinavusteisen terapian ja pedagogiikan samaan pääryhmään. Määritelmän mukaan ”eläinavusteinen ammattilaistyö on tavoitteellista toimintaa, jossa eläin on osa hoito-, opetus-, kuntoutus- tai muuta hyvinvointiprosessia. Sen tarkoituksena on edistää ihmisen fyysistä, sosiaalista, emotionaalista sekä kognitiivista hyvinvointia yksilö- tai ryhmätyössä.” Laadukkaan eläinavusteisen hyvinvoinnin ja kasvatuksen ammattilaistyön kriteerit liittyvät täten keskeisesti uraohjaukseen, jota voidaan toteuttaa tämän uuden määritelmän alaisena ammatillisena ja tavoitteellisena toimintana: asiakkaan kanssa sovitaan aikataulusta, tavoitteista ja seurannasta, prosessi dokumentoidaan, arvioidaan ja työstä peritään maksu. Työparina toimivan eläimen on oltava soveltuva ja ohjaajan eläinavusteisen tutkinnon suorittanut oman toimialansa ammattilainen, jolla on taito tulkita koiransa ja asiakkaiden toimintaa edistäen näiden myönteistä keskinäistä vuorovaikutusta. (Ikäheimo & Järvi 2020.)
Koira-avusteinen uraohjaus Turun normaalikoulun opetusharjoittelijoille
Eräät parhaista opettajistani ovat olleet koiria tai hevosia.
Elizabeth Taylor
Nykyisessä työpaikassani Turun normaalikoulun erityisopettajana työhöni kuuluu myös luokan- ja erityisopettajien opetusharjoittelujen ohjausta. Pidin kahdelle luokanopettajaopiskelijalle eli opetusharjoittelijalle koira-avusteisen uraohjauksen. Molemmilla ohjattavista oli valintatilanne käsillä: pätevöityäkö myös aineenopettajaksi. Koska heidän opetusharjoittelunsa teemana oli ammatillinen hyvinvointi, yhdistin sen kestävän urateorian (De Vos ym. 2020) inhimillisesti kestävän työn näkökulmaan toimijuuden teeman kautta.
Koska Immo-koirani oli ensi kertaa uudessa toimintaympäristössä ja uuteen rooliin tutustumassa, päätin toteuttaa koira-avusteisuutta koiralleni tutuin elementein. Ohjaustilanteen aluksi ohjattavat vastasivat kyselyyn, jolla kartoitin heidän senhetkistä vireystilaansa, tapaansa toimia ryhmätilanteissa ja ajatuksia ammatillisesta hyvinvoinnista. Aloitimme uraohjauksen koiran tervehtimisellä, jonka jälkeen luimme yhdessä vuorotellen ääneen Maaret Kallion (2021) blogikirjoituksen Inhimillisesti kestävä työ tuntee rajansa. Samalla lukukoiratyöhön tottunut Immo-lagottoni toimi rapsuteltavana vaihtaen rauhallisesti lukijalta toisen luo.
Lukemisen jälkeen jaoin ohjattaville Voimakehä-teorian Resurssireppu-tehtävän (Wennström 2022), johon he kirjasivat tämänhetkisen elämäntilanteensa resursseja ja resurssitarpeitaan. Tehtävän vastauksia pohdimme kestävän urateorian ydinilmentymien (terveys, onnellisuus, tuottavuus) sekä avainulottuvuuksien (yksilö, tilanne, aika) näkökulmista. Mietimme tarkemmin heidän nykytilannettaan urapolun alussa olevina luokanopettajaopiskelijoina ja peilasimme sitä vaihtoehtoiseen tulevaisuuteen joko luokan- tai aineenopettajana draamaharjoituksen avulla. Koska jopa 60 % opettajista kertoi OAJ:n (2021) teettämässä kyselyssä harkitsevansa alanvaihtoa ja vakavasti tai kohtalaisesti uupuneita opettajia on pandemian jälkeen 16 % (Salmela-Aro, Upadyaya, Ronkainen & Hietajärvi 2022), pidin tärkeänä nostaa keskusteluun urajatkuvuuden ja kestävän toimijuuden teeman. Pyysin heitä kumpaakin miettimään tulevaisuuttaan joko luokan- tai aineenopettajana ja pohtimaan, millaisia vaikutuksia esimerkiksi muuttuvalla elämäntilanteella tai työvuosien määrällä voisi olla urajatkuvuuteen ja inhimillisesti kestävään työhön opettajuuden urapolulla.
Ohjauskeskustelun lopuksi pohdimme, mitä urakestävien valintojen tekeminen edellyttää. Nostin keskusteluun riittävän turvallisuuden kokemisen edellytyksenä tehdä hyvinvointia ja inhimillisesti kestävää työtä tukevia valintoja. Kerroin positiivisesta turvallisuudesta, jota onnellisuustutkija Ilona Suojanen (2022) käsittelee tuoreessa teoksessaan Onnellinen turvallisuus: turvallista arkea etsimässä. Turvallisuus on perinteisesti totuttu määrittelemään uhkien puuttumisen näkökulmasta, mutta niiden puuttuminen ei yksistään synnytä ihmisessä turvallisuudentunnetta, vaan siihen tarvitaan Suojasen mukaan turvallisuussignaaleja eli asioita, jotka antavat meille vihjeitä siitä, että jokin tilanne tai joku henkilö on turvallinen. Turvallisuussignaali, vaikkapa ystävällinen käytös tai tuttu tuoksu, vaikuttaa ensisijaisesti tiedostamatta valintojen tekemiseen.
Otin esimerkiksi koiran signaaliherkkänä eläimenä. Koirien vuorovaikutuksessa sekä keskenään että ihmisten kanssa on rauhoittavilla signaaleilla (Rugaas 2017) keskeinen merkitys turvallisuudentunteen ylläpitämisessä. Uraohjaustilanteessa koira tulkitsi eleitämme ja vastasi niihin rauhallisella käytöksellään. Nämä rauhoittavat eleet vaikuttivat varmasti myös meidän ihmisten väliseen vuorovaikutukseen lisäten luottamuksen tunnetta sekä turvallisuussignaalien tunnistamista ja käyttöä.
Ohjaustapaamisen päätteeksi pyysin ohjattavia arvioimaan palautelomakkeelle koira-avusteisuuden merkitystä uraohjaustilanteessa ja antamaan palautetta tapaamisesta. Koko ohjauskeskustelumme ajan koira toimi aktiivisesti ohjattaviin kontaktia ottaen ja rapsuteltavana ollen kuitenkaan häiritsemättä verbaalista vuorovaikutusta. Ohjattavien antaman palautteen mukaan koira-avusteisuus vaikutti kaikkiin kyselyn seitsemään kohtaan joko jonkin verran tai merkittävästi. Molemmat arvioivat koira-avusteisuuden vaikutuksen merkittäväksi ryhmän ja ohjaajan välisen vuorovaikutuksen sekä työskentelyilmapiirin osalta. Nämä tulokset vahvistivat aiempaa kokemustani koira-avusteisesta työskentelystä. Lisäksi toinen ohjattavista arvioi koiran vaikutuksen merkittäväksi myös vireystilan, ryhmän vuorovaikutuksen, aiheen käsittelyn sekä luottamuksen syntymisen osalta.
Uteliaisuudesta oivalluksiin
Aiemmat kokemukseni koira-avusteisesta koulutyöstä loivat minulle joukon ennakko-oletuksia siitä, millaisia myönteisiä vaikutuksia koiran läsnäololla voisi uraohjauksessa olla. Monet näistä seikoista toteutuivatkin, mutta itselleni suuri oivallus oli todeta sekä omien havaintojeni että ohjattavien antaman palautteen perusteella, miten voimakkaasti koira vaikuttaa uraohjausdialogin kannattelevaan ohjausorientaatioon vahvistaen myönteistä nonverbaalia ohjausvuorovaikutusta, joka antaa tilaa tutkivalle ja ongelmanratkaisuorientaatioille. Koira-avusteisuus tuo ihmisten väliseen vuorovaikutukseen mukanaan tunne-elämäämme voimakkaasti vaikuttavan myönteisen kannattelevan elementin ja ainutlaatuisen siitä tekee se, ettei se kuormita kognitiotamme tai verbaalia vuorovaikutustamme (Ikäheimo 2013).
Myönteinen nonverbaali viestintä lisää myös ihmistenvälistä ymmärrystä, ts. synnyttää turvallisuussignaaleja edistäen uraohjauksessa koettua turvallisuuden tunnetta ja luottamusta (Ikäheimo 2020; Latvala-Sillman 2018; Suojanen 2022). Kun ohjaaja osoittaa kuuntelevansa ohjattavaa tarkkaavaisesti, ja tämä kokee tulevansa kohdatuksi, syntyy dialogissa ystävällistä kosketusta vastaava turvallisuuden ja yhteyden tunne (Uvnäs-Moberg 2007). Koiran koskettaminen ohjaustilanteessa vahvistaa tätä kokemusta ja sen läsnäolon ja koskettamisen aikaansaamat myönteisten tunteiden, turvallisuuden ja yhteyden kokemukset vahvistavat ohjattavan toimijuutta. Koira-avusteisuus tuo ohjaustilanteeseen myönteisen ja ainutlaatuisen kannattelevan lisäelementin tavalla, jota ei millään inhimillisellä keinolla olisi mahdollista aikaansaada.
Kirjoittaja:
Katja Hakala, erityisopettaja, Turun normaalikoulu, ratkaisukeskeinen eläinavusteinen valmentaja.
Kirjoittaja opiskeli uraohjauksen erikoistumiskoulutuksessa Jamkin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
Lähteet:
De Vos, A., Van der Heijden, B. I.J.M & Akkermans, J. 2020. Sustainable careers: Towards a conseptual model. Journal of Vocational Behavior 117 (2020), 1-13.
Dramaattinen muutos: Jo kuusi kymmenestä opettajasta harkitsee alanvaihtoa. 2021. Uutinen 28.9.2021. OAJ. Viitattu 21.12.2022: https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2021/alanvaihtokysely-09-21/.
Ikäheimo, K. (toim.) 2013. Koira-avusteinen lasten ja nuorten yksilöpsykoterapia. Karvaterapiaa – Eläinavusteinen työskentely Suomessa. Helsinki: Yliopistopaino.
Ikäheimo, K. & Järvi, T. 2020. Koira koulutyössä – toimintaa ja teoriaa eläinavusteisuudesta. Books on Demand.
Kallio, M. 2021. Inhimillisesti kestävä työ tuntee rajansa. Blogi-kirjoitus. Maaret Kallio. Viitattu 21.12.2022. https://maaretkallio.com/2021/09/06/inhimillisesti-kestava-tyo-tuntee-rajansa/
Rugaas, Turid 2017: Rauhoittavat signaalit. Sanasilta.
Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., Ronkainen I. & Hietajärvi, L. 2022. Opettajien työn imu ja työuupumus koronapandemian aikana. Kasvatus 53 Nro 5 (2022), 498-512.
Suojanen, I. 2022. Onnellinen turvallisuus – Turvallista arkea etsimässä. Gaudeamus.
Uvnäs Moberg, K. 2007. Rauhoittava kosketus. Oksitosiinin parantava vaikutus kehossa. Edita Publishing Oy.
Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas – yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus.
Vehviläinen, S. 2020. Ohjausvuorovaikutustutkimuksen teemoja – avoin etäluento 6/20. Itä-Suomen yliopisto.
Wennström, S. 2022. Kaikilla vahvuuksilla. Opas laajan vahvuusnäkemyksen käyttöön opetuksessa. PS-Kustannus. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.