Kohti näyttöön perustuvaa ohjausta: mutua vai tutkimusperustaisuutta

Perustuuko ohjausta koskeva päätöksenteko ja ohjausammattilaisen työkäytäntö omiin mieltymyksiin ja mutu-tuntumaan vai onko taustalla koetellumpaa ja kestävämpää tutkimustietoa? Miten voi perustella ohjauksen organisointitapaa, resurssivaateita tai omaa ohjausorientaatioitaan? Mitä on näyttöön perustuva päätöksenteko ja ammattikäytäntö? Tietoa on – hajanaista ja monenlaista Suomalaiseen ohjausjärjestelmään kohdistuu runsaasti yhteiskunnallisia, koulutuspoliittisia ja yksilön tarpeista juontuvia odotuksia. Ura-, ammatinvalinnan ja opinto-ohjauksen…

Jatka lukemista

Ohjauksen poluilta opin vesille

Nykypäivä haastaa meidät kaikki oppimaan oppimasta päästyämme. Työelämään mukaan pääseminen ja siellä pysyminen kutsuu meitä alati koulutuksen vesille – kautta ohjauksen polkujen. Ovatko ohjauksen polut mutkikkaita tai kivikkoisia entä koulutuksen vedet karikkoisia tai myrskyisiä? Entä mistä etenkin matalasti koulutettu aikuinen saa voimavarat opiskeluun? Mikä motivoi häntä jaksamaan ja jatkamaan oppimisympäristöjen sekä pedagogiikan muututtua kouluajoistansa? Edellä…

Jatka lukemista

Aikuisten ohjaustarpeiden arviointi ja ohjauksen palvelumuodot

Ohjaustarpeiden arviointi on väline, jolla saadaan parannettua ohjauksen kohdentumista, saavutettavuutta ja laatua. Ohjauksen hyvä kohdentuminen tarkoittaa yksilötasolla, että henkilö saa kysymyksiinsä vastaavia palveluja. Kuitenkin ohjauksen järjestämistä tulee tarkastella laajemmin kuin pelkästään yksilön näkökulmasta. Organisaatiotasolla ohjauksen oikea kohdentuminen tarkoittaa, että tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen suunnittelu ja toteuttaminen vastaavat toimintaympäristössä vallitsevaa kysyntää. Silloin palvelut ovat tarvelähtöisiä. Tarvelähtöisyys…

Jatka lukemista