Nuoren osallisuus on olennainen osa Ohjaamojen yleisesti määriteltyä toimintaperiaatetta ja Ohjaamo näyttäytyykin nuorten yksilölliset tarpeet huomioon ottavana palveluna. Toteutuuko osallisuus kuitenkaan jokaisen nuoren kohdalla ja mitä se tarkkaan ottaen merkitsee? Tarkastelemme artikkelissamme Ohjaamojen autenttisia asiakastilanteita ja esittelemme, miten nuorten osallisuutta Ohjaamojen lyhytkestoisissa neuvonta- ja ohjaustilanteissa voidaan arvioida.
Jatka lukemista
Palvelukuiluista yhdelle luukulle – haaste nuorten monialaisten palveluiden johtamiselle
Tällä hetkellä Suomessa ollaan kehittämässä erilaisia monialaisia palveluita vastaamaan asiakkaiden monimutkaistuneisiin palvelutarpeisiin. Tärkeää on myös taata palveluiden helppo saatavuus ja asiakaslähtöiset toimintatavat. Missä määrin nuorten asiakkaiden ja työntekijöiden osallisuus toteutuvat palveluita kehitettäessä sekä kuinka kehitystyötä johdetaan?
Jatka lukemista
Yhteisöllisyyden tukeminen ja vertaisuuden merkityksen huomioiminen Ohjaamojen toiminnassa
Useat viimeaikaiset nuorisotutkimukset osoittavat, että koulukiusaaminen ja yksinäisyyden kokemukset ovat yksi merkittävä vaaratekijä yhteiskunnan ulkopuolelle tai reuna-alueelle joutumiselle. Osittain tällaista kehitystä ehkäisemään on maahamme perustettu Ohjaamoja, matalan kynnyksen ohjaus-, neuvonta- ja kohtaamispaikkoja alle 30-vuotiaille nuorille. Monella paikkakunnalla Ohjaamot hakevat vielä toimintatapojaan. Vaikka Ohjaamossa toiminnan ydintehtäväksi näyttäisi muodostuvan jokaisen nuoren henkilökohtainen ohjaus ja tuki, olisi hyvä…
Jatka lukemista
Urabaari avasi tiskin nuorille
Hallituksen kärkihanke Nuorisotakuu siivitti viime vuonna päättyneen Urabaari -kehittämisverkoston uuden yhteisen hankkeen pariin vuosiksi 2013–2016. Verkosto elää ja luo uusia toimintatapoja jatkuvasti, mutta yhteinen tahtotila, laadukkaiden ohjauspalveluiden tarjoaminen, pysyy.
Jatka lukemista
Kohti marginaalia vai valtavirtaa?
Koulutuksellisessa marginaalissa elävien nuorten elämänraiteita Peruskoulua seuraavat jatko-opinnot eivät ole itsestäänselvyys kaikille nuorille: vuosittain tuhansia nuoria jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutuspaikkaa. Kevään 2013 yhteisvalinnassa ilman opiskelupaikkaa jäi noin 5000 nuorta, mikä vastaa lähes kymmentä prosenttia kaikista tänä vuonna peruskoulunsa päättäneistä nuorista. Näistä nuorista 1 200 ei edes hakenut mihinkään peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Toinen merkittävä ongelma on…
Jatka lukemista
”Mie vain toivoisin, et ne pysähtyis kuunteleen mua ja kohtelis mua niin ku ihmistä.” (nuori 24v)
Hanna Leino, Leena Hintikka ja Hanna Rossi Etsivä työ on työtä kaikkien 15–29 -vuotiaiden hyväksi. Etsivän työn tavoitteena on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. OKM myöntää tukea etsivää nuorisotyötä tekevien työparien palkkaamiseen. Vuonna 2012 valtionavulla tuettua etsivää työtä teki yli 340 henkilöä 279 kunnassa…
Jatka lukemista
Koulutuksella kohti työelämää – EU:n koulutusalan kehittämisprosessit ja ohjauksen näkökulma
EU-jäsenmaat ovat asettaneet tavoitteeksi saavuttaa 75 %:n työllisyystason kaikkien 20–64-vuotiaiden kansalaisten osalta vuoteen 2020 mennessä. Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi EU-alueella nopeaa talouskasvua, jotta uusien työpaikkojen luominen olisi mahdollista ja jotta ammattitaitoiselle työvoimalle sitä kautta syntyisi lisää kysyntää. EU:n työllisyystavoite on valitettavasti melkoisen ylimitoitettu vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa, jossa nuorisotyöttömyys[1] on räjähtänyt kriittisiin mittasuhteisiin, yritykset kamppailevat toimintansa…
Jatka lukemista