Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukemiseksi on kehitetty erilaisia toimintamalleja erityisesti koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Opintojen siirryttyä aiempaa enemmän verkkoon yhteisöllisyys on vähentynyt ja itseohjautuvuuden vaatimus kasvanut. Etäopiskelu on muuttanut tukipalvelujen saatavuutta ja tarjontaa ja vaikuttanut näin myös opettajan tehtäviin tuen tarpeen tunnistamisen ja tukipalveluihin ohjaamisen osalta. Uudet tehtävät ja huoli opiskelijoiden jaksamisesta vaikuttavat opettajien…
Jatka lukemista
Avoimen ammattikorkeakoulun väylältä valmistutaan tutkintoon ripeästi
Ammattikorkeakoulun avoimen väylän ympärillä käydään koulutuspoliittista keskustelua sekä valtakunnallisesti että oppilaitoskohtaisesti. Jamkissa haluttiin selvittää, miten avoimen ammattikorkeakoulun opintojen kautta tutkinto-opiskelijoiksi hakeutuneet opiskelijat ovat suoriutuneet opinnoista.
Jatka lukemistaKeskeyttäminen avoimessa ammattikorkeakoulussa – miksi mieli muuttuu
Avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskellaan AMK-tutkintoihin kuuluvia opintojaksoja yleensä omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Opintoihin voi osallistua kuka tahansa iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Opiskelijat ovatkin taustoiltaan, tavoitteiltaan ja elämäntilanteiltaan hyvin heterogeenisiä. Moni opiskelee avoimessa tavoitteenaan tutkintoon hakeutuminen tai työelämässä tarvittavan osaamisen päivittäminen, mukana on myös harrastuksenaan opiskelevia. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot jäävät kuitenkin monella kesken. Mistä se johtuu?
Jatka lukemistaKorkeasti koulutettu maahanmuuttaja matkalla työelämään
Miksi korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät työllisty koulutustaan vastaaviin tehtäviin Suomessa? Kysymykseen on varmasti monia vastauksia, ja ratkaisujakin on etsitty eri tahoilla. Tässä artikkelissa tarkastelemme kokonaisvaltaisen ohjauksen tarjoamia mahdollisuuksia ja korkeakoulujen roolia maahanmuuttajan urapolulla.
Jatka lukemista
Koulutuksella kohti työelämää – EU:n koulutusalan kehittämisprosessit ja ohjauksen näkökulma
EU-jäsenmaat ovat asettaneet tavoitteeksi saavuttaa 75 %:n työllisyystason kaikkien 20–64-vuotiaiden kansalaisten osalta vuoteen 2020 mennessä. Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi EU-alueella nopeaa talouskasvua, jotta uusien työpaikkojen luominen olisi mahdollista ja jotta ammattitaitoiselle työvoimalle sitä kautta syntyisi lisää kysyntää. EU:n työllisyystavoite on valitettavasti melkoisen ylimitoitettu vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa, jossa nuorisotyöttömyys[1] on räjähtänyt kriittisiin mittasuhteisiin, yritykset kamppailevat toimintansa…
Jatka lukemistaEsittelyssä bibliografia suomalaisesta korkea-asteen opiskelusta, pedagogiikasta ja ohjauksesta 2000-luvulla
Korkea-asteen opiskelun, oppimisen, pedagogiikan ja ohjauksen bibliografian tarkoituksena on tarjota tietoa aiheeseen liittyvästä kotimaisesta tutkimuksesta, opetuksen kehittämistyöstä sekä opinnäytetöistä 2000-luvulla. Aineisto on kerätty keväällä 2009. Lähtökohtana ”moniäänisessä” bibliografiassa on, että kokemuksellinen tieto täydentää korkeakoulupedagogista tutkimusta (Gibbons ym. 1994; Nowotny ym. 2003). Bibliografia liittyy Euroopan sosiaalirahaston Oulun lääninhallituksen (nykyisen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen) kautta rahoittamaan hankkeeseen ”Ohjauksen ja…
Jatka lukemista
Auttaako ohjaus korkeakouluopiskelijoita valmistumaan nopeammin?
Opinnoista työelämään Meneillään olevalla ESR-ohjelmakaudella 2007–2013 on kohdennettu miljoonia euroja hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää korkeakouluopinnoista valmistumista ja työelämään siirtymistä. Nämä kehittämistoimenpiteet on esitetty ja perusteltu toimenpideohjelmissa ”Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin” sekä ”Osaajana työmarkkinoilla”. Ohjelmien perusteluissa esitetään, että on järkiperusteita vaatia valmistumisaikojen lyhentymistä ja nykyistä sujuvampaa siirtymistä työelämään valmistumisen jälkeen. Tärkein syy on…
Jatka lukemista