Opiskelija ja opettaja tai ohjaaja istuvat tietokoneen äärellä ja hymyilevät.

Hyvinvoiva korkeakoulu – OHKE-hankkeen toimenpiteitä opettajatutorien työn ja osaamisen tueksi

Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukemiseksi on kehitetty erilaisia toimintamalleja erityisesti koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Opintojen siirryttyä aiempaa enemmän verkkoon yhteisöllisyys on vähentynyt ja itseohjautuvuuden vaatimus kasvanut. Etäopiskelu on muuttanut tukipalvelujen saatavuutta ja tarjontaa ja vaikuttanut näin myös opettajan tehtäviin tuen tarpeen tunnistamisen ja tukipalveluihin ohjaamisen osalta. Uudet tehtävät ja huoli opiskelijoiden jaksamisesta vaikuttavat opettajien hyvinvointiin ja jaksamiseen. Opiskelijahyvinvoinnin yhteiskehittäminen (OHKE) -hankkeessa on yhtenä toimenpiteenä keskitytty ammattikorkeakoulun opetus- ja ohjaushenkilöstön työn tukemiseen ja ohjausosaamisen vahvistamiseen.

Hyvinvoivat opettajat – hyvinvoivat opiskelijat

Opiskelijahyvinvointi on heikentynyt pandemian aikana ja siihen on osoitettu erilaisia toimia hanketoiminnan ja rahoitusten avulla. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa (KOTT) todettiin, että joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii masennuksen ja ahdistuksen oireista. Etäopiskelun vähentäessä yhteisöllisyyttä joka kolmas opiskeleva mies ja joka neljäs opiskeleva nainen ei tuntenut kuuluvansa yhteenkään opiskeluun liittyvään ryhmään. (Parikka ym. 2021.) Hyvinvointia vahvistavina tekijöinä toimivat muun muassa resilienssi, fyysinen terveydentila ja emotionaalinen tuki opintojen aikana. Liun ym. mukaan sosiaalisella eristäytymisellä on suurin vaikutus psyykkisen hyvinvointiin. (Liu ym. 2021.) Opiskelijan hyvinvointi vaikuttaa opintoihin kiinnittymiseen ja tällä on havaittu olevan yhteys elämässä onnistumiseen, yleiseen hyvinvointiin ja uralla etenemiseen (Upadyaya & Salmela-Aro 2021).

Opettajien hyvinvoinnilla on yhteys myös opiskelijoiden hyvinvointiin. Perusopetuksessa tehdyn tutkimuksen mukaan uupuneiden opettajien luokassa on enemmän kyynisyyteen taipuvaisia oppilaita (Tikkanen ym. 2021). Pandemian aikana tehty tutkimus opettajien ja rehtorien työhyvinvoinnista osoittaa, että opettajat kokivat uupumusta enemmän nyt kuin aiempina vuosina sekä rehtorit kokivat vähemmän innostusta kuin aiempina vuosina (Salmela-Aro, Upadyaya & Hietajärvi 2020). Etäopetukseen siirtyminen kasvatti opettajien työmäärää. Opiskelijoiden tuki ja opinnoissa etenemisen seuranta vaikutti opettajan työhön ja muutti opetuksen painopistettä. Verkossa tapahtuva opetus ja ohjaus haastoi samalla myös opiskelijat, ja KOTT-tutkimuksessa havaittiin, että lähes puolet opiskelijoista kokee työmäärän opintojen suhteen lisääntyneen (Parikka ym. 2021).

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opettajatutor toimii opiskelijan lähiohjaajana. Jokaisella aloittavalla opiskelijaryhmällä on oma opettajatutor. Opiskelija laatii ja päivittää yhdessä opettajatutorin kanssa ura- ja opiskelusuunnitelmaa. Suunnitelmia tarkastellaan vuosittain HOPS-keskusteluissa ja muissa tapaamisissa opettajatutorin kanssa. Opettajatutorin tehtäviin kuuluu opintojaksojen valintaan, urasuunnitteluun ja alan valintaan sekä jaksamiseen ja oppimiseen liittyvät kysymykset. Myös erilaisiin henkilökohtaisiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi jännittämiseen tai sosiaalisiin tilanteisiin liittyviin pohdintoihin saa tukea opettajatutorilta. Opettajatutorina toimiminen edellyttää ohjausosaamista ja ohjauksellista otetta. Yksi tapa varmistaa laadukas ohjaus ja perehdytys opettajatutorin tehtävään on opettajatutorin osaamismerkin kehittäminen. Osaamismerkin osa-alueita ovat: kohtaamisosaaminen, verkosto-osaaminen, verkko-ohjausosaaminen, uraohjausosaaminen, tiedonhallinta- ja järjestelmäosaaminen sekä kansainvälisyyteen ja yrittäjyyteen ohjaaminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa osaamismerkki suoritetaan Moodle-oppimisympäristössä itsenäisesti opiskellen.

Opiskelijahyvinvoinnin kehittämishankkeen avaamia näkymiä opettajatutorin työhön

Opettajatutor on merkittävässä roolissa opiskelijahyvinvoinnin tukemisessa. Opettajatutor seuraa opiskelijan opintojen etenemistä koko koulutuspolun ajan ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin eri palvelujen ja tukitoimien piiriin. Opiskelijahyvinvoinnin yhteiskehittäminen -hankkeessa on tutkittu ja kehitetty Jyväskylän ja Seinäjoen ammattikorkeakouluissa yhdessä niiden opiskelijakuntien kanssa erilaisia malleja opiskelijahyvinvoinnin tukemiseksi. Hankkeessa selvitettiin opettajatutoreiden osaamista ja jaksamista opiskelijahyvinvoinnin kysymyksissä. Syksyllä 2021 toteutettiin kysely kaikille opettajatutoreille, ja vastauksia saatiin noin neljännekseltä (26 %) kaikista Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajatutoreista.

Kysely toteutettiin kaikilla koulutusaloilla ja siinä kartoitettiin opettajatutorin opiskelijahyvinvointiin liittyvää osaamista ja palvelujen tuntemusta. Merkittävimmiksi opiskelijan yhteydenoton syiksi opettajatutorit mainitsivat opintojakson valintaan ja urasuunnitteluun, opintojen etenemiseen sekä elämäntilanteeseen liittyvät kysymykset ja haasteet. Kyselyssä kartoitettiin myös, miten opettajatutorit tuntevat muita ohjauspalveluita. Ammattikorkeakoulun omista tukipalveluista tunnettiin parhaiten opinto-ohjaajan palvelut. Opintopsykologin ja vertaistutoreiden palvelut olivat myös melko tuttuja. Oppilaitoksen ulkopuolisista palveluista vastaajille tutuimpia olivat opintososiaalisiin etuihin ja terveyteen liittyvät palvelut sekä vapaa-aikaan ja mielen hyvinvointiin liittyvät palvelut.

Keskeisimmiksi työtehtäviksi opettajatutorit nostivat lähiohjaajana toimimisen, tuen opintojen aikatauluttamisessa sekä opiskelijan tukemisen erilaisissa opiskeluun liittyvissä haasteissa.

Vertaisryhmätoiminta opettajatutorin työtä tukemassa

Osana OHKE-hankkeen kehittämistoimia kyselyn pohjalta pilotoitiin vertaisryhmätoimintaa opettajatutoreille Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Koulutusyksikkökohtaisia, kahden tunnin mittaisia tapaamisia oli 3–4. Tapaamisiin osallistui 4–6 opettajatutorina jo työskentelevää tai tehtävässä aloittavaa opettajaa. Ryhmät tapasivat noin 3 viikon välein, ja työskentelyä veivät eteenpäin yksikön opinto-ohjaaja ja opinto-ohjauksen asiantuntija ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

Vertaisryhmätoiminnan kautta tarjottiin paikka kohtaamiselle vertaisten, toisten opettajatutorien, kanssa. Taustalla oli ajatus, että oman työn tarkastelu yhdessä vertaisten kanssa tukee opettajatutorin työtä muuttuvassa koulutuksen kentässä. Vertaisryhmätoiminta saa vaikutteita vertaismentoroinnista, jonka juuret ovat perinteisessä mentoroinnissa. Perinteisessä mentoroinnissa kokeneempi mentori tarjoaa osaamisensa kokemattomamman aktorin kehittymisen tueksi. Vertaismentorointi perustuu tasavertaisuuteen ja ajatukseen, että kaikilla on annettavaa toisilleen. Työskentelyn kivijalkoja ovat tavoitteellisuus, luottamuksellisuus ja sitoutuminen. Sitoutuminen tarkoittaa sekä säännöllistä osallistumista tapaamisiin että aktiivista pyrkimystä edistää työskentelyä omalla panoksella. (ks. esim. Heikkinen, Jokinen, Markkanen & Tynjälä 2012.) Edellä kuvattu oli lähtökohtana myös opettajatutoreiden vertaisryhmätoiminnassa.

Osallistujat määrittivät käsiteltävät teemat, ja tapaamisissa keskusteltiin asioista, joista siinä hetkessä koettiin olevan tärkeää keskustella. Työskentelyn merkitys näyttäytyi kahdenlaisena. Yhtäältä työskentely mahdollisti toisilta oppimisen opettajatutorin tehtävistä, vastuista ja toimintatavoista. Toisaalta vertaisryhmä tarjosi paikan jakaa tutorointiin liittyviä tunteita ja kokemuksia, myös paineita ja haasteita. Yksikkökohtaisia toimintatapoja ja käytänteitä jaettiin vertaisryhmässä useasta näkökulmasta. Keskustelua käytiin opiskelijoille yhteisen Osaajana kehittyminen -opintojakson roolista tutorointia raamittamassa, etenkin ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Kokemuksia jaettiin myös opettajatutorin tehtävistä uuden ryhmän käynnistyessä ja roolista ryhmädynamiikan rakentumisessa. Osallistujilla oli tarvetta keskustella myös siitä, miten tunnistaa opiskelijan tuen tarpeet ja kohdentaa ohjausresurssia tarkoituksenmukaisesti. Tähän liittyen esille nousi pienryhmäohjaus ohjauksen toteuttamismuotona.

Koronapandemia ja sen mukanaan tuomat haasteet olivat läsnä keskusteluissa. Opettajatutorit tunnistivat elämäntilanteita, jotka haastavat opiskelijoiden jaksamista ja kokemusta yhteisöön kuulumisesta. Etäopiskelun ja -opetuksen vaatimukset opiskelijan itseohjautuvuudelle tunnistettiin myös. Lähiopetukseen paluun yhteydessä esitettiin huoli opiskelijoista, jotka eivät ole palanneet opetukseen tai eivät vastaa yhteydenottoihin.

Opettajatutoreille tehty kysely osoitti, että opettajatutorit tuntevat ohjausverkostoa ja muiden toimijoiden tarjoamia palveluja. Vertaisryhmätoiminnassa tuli kuitenkin esille, että toimijoiden välinen työnjako ei ole kaikilta osin selkeä. Tämä saattaa tuottaa kokemuksen siitä, että tukea tutorointiin ei ole saatavilla, tai on epäselvää, keneltä sitä saa. Tähän liittyen opettajatutorit pohtivat oman ohjaustyönsä rajoja. Lisäksi esillä oli opettajatutorien ja vertaistutorina toimivien opiskelijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen.

Mitä seuraavaksi?

Kokemukset vertaisryhmätoiminnasta vahvistivat ajatusta siitä, että vertaisryhmä tukee opettajatutoria ohjaustehtävänsä jäsentämisessä, oman ohjausosaamisen tunnistamisessa ja opiskelijahyvinvointia vahvistavien toimintatapojen kehittämisessä. Tärkeää olisikin järjestää yksikön arjessa aikaa ja tilaa kokemusten jakamiselle ja toisilta oppimiselle. Jatkossa vertaisryhmätoimintaa voisi toteuttaa myös yli yksikkörajojen, jolloin kokemuksia opettajatutoroinnista ja tutoroinnin käytänteitä jaettaisiin ja kehitettäisiin koko ammattikorkeakoulun kesken.

Useita eri värisiä sateenvarjoja alhaalta kuvattuna.

OHKE-hankkeessa jatketaan toimenpiteitä opettajien ja opettajatutoreiden hyvinvoinnin tukemisessa ja koko korkeakoulun hyvinvoinnin edistämisessä. Syksyllä 2022 Jamkissa järjestetään opettajatutoreille tapaamisia yksiköittäin. Tapaamisten tavoitteena on saada lisää kehittämistutkimuksellista tietoa vertaisuuden kokemuksista ja osaamisen kehittämisen suunnista, samalla kuitenkin tarjoten osallistujille paikan keskusteluun ja yhdessä pohtimiseen. Lisäksi hanke pyrkii osaltaan nostamaan ohjauksen kysymykset esille korkeakoulun kehittämisessä ja päätöksenteossa.

Opiskelijahyvinvoinnin yhteiskehittäminen OHKE -hanke tukee koronapandemian haasteet huomioon ottaen opiskelijoiden hyvinvointia, opiskelukykyä ja osallisuutta sekä kehittää korkeakouluyhteisöjen toimintakulttuuria hyvinvointia tukevaksi. Hanke toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.

Lisätietoa: Opiskelijahyvinvoinnin yhteiskehittäminen OHKE -hanke

Kirjoittajat:

Päivi Kauppila ja Tiina Parviainen

Kirjoittajat toimivat lehtoreina Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja asiantuntijoina OHKE-hankkeessa.

Lähteet:

Heikkinen, H. L. T., Jokinen, H., Markkanen, I. & Tynjälä, P. (toim.). 2012. Osaaminen jakoon: Vertaisryhmämentorointi opetusalalla. Jyväskylä: PS-kustannus.

Liu, C., McCabe, M., Dawson, A., Cyrzon, C., Shankar, S., Gerges, N., Kellett-Renzella, S., Chye, Y., Cornish, K. 2021. Identifying Predictors of University Students’ Wellbeing during the COVID-19 Pandemic—A Data-Driven Approach. International journal of environmental research and public health, 2021-06-22, Vol.18 (13), 6730.

Parikka S, Holm N, Ikonen J, Koskela T, Kilpeläinen H & Lundqvist A. 2021? KOTT 2021-tutkimuksen painotetut jakaumat. KOTT 2021-tutkimuksen perustulokset 2021. Verkkojulkaisu: Painotetut jakaumat – KOTT 2021-tutkimus – THL (terveytemme.fi) viitattu 20.5.2022.

Salmela-Aro, K., Upadyaya, K. & Hietajärvi, L. 2020. Suomalaisten rehtorien ja opettajien työhyvinvointiprofiilit koronakeväänä. Psykologia, Vuosikerta. 55, Nro 6, Sivut 426–443.

Tikkanen, L., Pyhältö, K., Soini, T. & Pietarinen, J. 2021. Crossover of the burnout in the classroom -Is teacher exhaustion transmitted to students? International journal of school & educational psychology. VOL.9, NO. 4, 326-339.

Upadyaya, K. & Salmela-Aro, K. 2021. Positive Youth Development Through Student Engagement: Associations with Well-Being. In: Dimitrova, R., Wiium, N. (eds) Handbook of Positive Youth Development. Springer Series on Child and Family Studies. Springer, Cham. Viitattu 4.6.2022. https://doi.org/10.1007/978-3-030-70262-5_24.

URN

http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-149

Jätä kommentti