Viime vuosina monenlaiset yhteiskuntamme ja toimintaympäristömme muutokset ovat koetelleet ammatillisia oppilaitoksia ja niiden toimintaa. Teknologioiden parempaa käyttöönottoa oppilaitosten arjessa kiihdytti erityisesti vuonna 2020 alkanut globaali koronapandemia – oli pakko siirtyä lähes kokonaan verkkoon ja kehittää uusia toimintatapoja. Uuteen ympäristöön kiireellä siirryttäessä saattaa unohtua, millainen vaikutus sillä on oppilaitoksen yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin. Katse yhteisöllisyyttä vahvistavaan vuorovaikutukseen…
Jatka lukemista
Amis hyvinvointia ja turvallisuutta edistämässä!
Hyvinvoinnin ja turvallisuuskulttuurin rakentaminen ammatillisissa oppilaitoksissa on aktiivista, moniammatillista yhteistyötä, johon kaikki organisaatiossa työskentelevät osallistuvat. Hyvinvoiva ja turvallinen amis -hankkeessa kehitimme turvallisuuskulttuuria sekä strategisella tasolla että arjen opetus- ja luokkatilanteissa ammatillisessa koulutuksessa.
Jatka lukemista
Erityisen tuen järjestäminen etäopetuksessa – koronakevään kyselyn tuloksia
Covid19-pandemian seurauksena suurin osa myös ammatillisten oppilaitosten opetuksesta siirtyi keväällä 2020 etäopetukseen. Monilla alueilla etäopiskelu jatkui myös seuraavina syksynä ja keväänä. Pandemian vaikutuksia koulutukseen ja ohjaukseen eri koulutusasteilla on tarkasteltu eri tutkimuksissa. JAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa Seija Eskolan, Kaija Peuna-Korpiojan ja Maija Mäkisen tutkimuksen kohteena on ollut erityisen tuen järjestäminen ammatillisessa koulutuksessa ja pandemian vaikutukset siihen,…
Jatka lukemista
Kansainvälistä liikkuvuutta mahdollistamassa verkkomateriaalin avulla – ensiaskelia digiliikkuvuuden tukemiseen
Omien vahvuuksien tunnistaminen ja oppilaitoksen tarjoama tuki voivat auttaa ammatillisia opiskelijoita kehittämään niitä valmiuksia, joita tarvitaan kansainväliseen vaihtoon lähdettäessä. Ammatillisen koulutuksen kansainvälistä liikkuvuutta tukeva materiaalipankki kehitettiin Mobility for Vocational Education and Training -hankkeessa. Tässä artikkelissa kuvataan kansainvälistä hankeyhteistyötä vuosina 2018–2020.
Jatka lukemistaLahjakkaan opiskelijan huomioiminen ammatillisessa koulutuksessa
Jokainen on hyvä jossakin. ”Hyvä opettaja etsii lahjakkuutta kaikista opiskelijoista” (Mäkelä 2009). Mauri Åhlbergin mukaan opetus tai oppiminen on korkealaatuisinta silloin, kun se vastaa parhaiten asiakkaan todellisia tarpeita. Tämän kehittämistyöhöni pohjautuvan artikkelin tarkoituksena on ollut pohtia opetuksessa yksilöllistä huomioimista laadukkaammin ja siitä näkökulmasta, että lahjakkaille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus vaativampaan opiskeluun ja kasvuun.
Jatka lukemistaMiten vastata itseohjautuvuuden haasteisiin?
Marraskuussa 2018 Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, joka herätti laajan keskustelun peruskoulun uudesta opetussuunnitelmasta ja erityisesti sen painottamasta oppilaiden itseohjautuvuudesta. Artikkelissa psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen kommentoi ennakkoon Helsingin yliopistossa julkaistavaa tutkimusta, jossa selvitettiin 15-vuotiaiden heikentyneitä oppimistuloksia. Tutkimuksessa havaittiin, että digitalisaatio ja ilmiöoppiminen luovat eriarvoisuutta oppilaiden välille, sillä ne perustuvat oppilaan omaan aktiiviseen tiedonetsintään. Keltikangas-Järvinen esitti haastattelussa, että…
Jatka lukemista
Ohjauksen ja tuen sekä erityisen tuen toimintamalli Ylä-Savon ammattiopistolla reformin jälkeen
Kirjoittaja Riitta Turpeinen Ohjaus muutoksessa Ammatillisen koulutuksen reformi on muuttanut ammatillisten oppilaitosten toimintaa. Uusien toimintatapojen omaksumisessa on haasteita, mutta niistä huolimatta opiskelijoille on tarjolla monenlaisia tukipalveluita. Ylä-Savon ammattiopistossa on jäsennetty ohjauksen, tuen ja erityisen tuen malleja reformin mukaisiksi siten, että opiskelija saa tarvitsemansa ohjauksen ja tuen opintojensa aikana. Reformin myötä ohjausta on oltavat tarjolla entistä…
Jatka lukemistaMihin opettaja tarvitsee medialukutaitoa ammatillisessa opetuksessa?
Mediatuotteiden käyttö opetuksessa on hyvä lisä, mutta se voi olla myös ongelmallista. Miten opettaja pystyy erottamaan luotettavan materiaalin epäluotettavasta? Entä miten opiskelijoiden kanssa pitäisi keskustella esimerkiksi Youtube-videoihin sisältyvästä mainonnasta, tuotesijoittelusta tai suoranaisesta propagandasta?
Jatka lukemistaAn overview of European VET-teacher qualifications and VET-teacher education
One of the priority areas for European cooperation in education and training during recent years has been the professional development of teachers and trainers. The focus has been on the quality of initial education, early career support for new teachers as well as on raising the quality of continuing professional development opportunities.
Jatka lukemistaTekemällä oppien potkua uuteen elämään
Milaja (32) käytti amfetamiinia yli kymmenen vuotta. Nyt hänellä on työpaikka ja hän opiskelee ammatillista perustutkintoa loppuun. Avovankilassa toista tuomiota istuessaan Milaja alkoi miettiä: ”Ei tää elämä nyt voi tässä olla”. Huomio kiinnittyi Tekemällä oppii -projektin esitteeseen, jossa kerrottiin mahdollisuudesta opiskella ammatillinen perustutkinto vankilan työtoiminnassa tekemällä oppien. Milaja otti yhteyttä vankilan rikosseuraamusesimieheen ja siitä opinnot…
Jatka lukemista
Ohjauksella on väliä – kuinka ohjausosaamista lisätään?
Opiskelijoilla on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta ja opiskelijahuoltoa. Tätä korostaa Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, 479/2003). Opiskelijahuoltotyö kattaa kaikkien oppilaitosyhteisön työntekijöiden tekemän, oppimisen edellytyksiä lisäävän ja turvallisuutta, terveyttä sekä hyvinvointia edistävän työn. Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011–2016 todetaan, että ammatillisille oppilaitoksille laaditaan hyvän opinto-ohjauksen kriteerit siten, että ne voidaan ottaa käyttöön syksyllä 2014….
Jatka lukemista
Koulutuksella kohti työelämää – EU:n koulutusalan kehittämisprosessit ja ohjauksen näkökulma
EU-jäsenmaat ovat asettaneet tavoitteeksi saavuttaa 75 %:n työllisyystason kaikkien 20–64-vuotiaiden kansalaisten osalta vuoteen 2020 mennessä. Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi EU-alueella nopeaa talouskasvua, jotta uusien työpaikkojen luominen olisi mahdollista ja jotta ammattitaitoiselle työvoimalle sitä kautta syntyisi lisää kysyntää. EU:n työllisyystavoite on valitettavasti melkoisen ylimitoitettu vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa, jossa nuorisotyöttömyys[1] on räjähtänyt kriittisiin mittasuhteisiin, yritykset kamppailevat toimintansa…
Jatka lukemista