Uusia uraohjauksen mahdollisuuksia Tanskan malliin

Tanskassa on annettu vuonna 2011 kova poliittinen lupaus nuorille: 95% alle 25-vuotiaista koulutetaan vähintään ammatilliseen perustutkintoon. Vietimme viikon Aarhusissa Erasmus+-ohjelman Academia ohjaajavaihdossa tutustamalla tanskalaiseen tapaan vastata haasteeseen ohjauksen ja neuvonnan avulla.

Tanskan koulutusjärjestelmä on joustava ja koulutus on ilmaista ensimmäiseen korkeakoulututkintoon saakka. Työmarkkinoille siirtyminen käy halutessa nopeasti, kaksivuotisen ammatillisen tutkinnon jälkeen on mahdollista aloittaa työnteko. Tutkinnon voi täydentää myöhemmin vuoden nivelopinnoilla korkeakoulukelpoiseksi.

Tilastot osoittavat että Tanskan malli on alkanut purra: vuonna 2009 vain peruskoulun suorittaneiden, koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus ikäryhmästä 18–24-vuotiaat oli 11.3%, kun vuonna 2013 luku oli 8%, eli alle EU:n 10 prosentin tavoitteen. Suomen vastaava luku vuonna 2013 oli 9.3%. Pohjoismaiden hyvistä luvuista huolimatta koulutuksen keskeyttäminen on ongelma koko Euroopassa ja varsinkin maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet ovat vaarassa jäädä ilman koulutusta.

Työpajatoiminnasta vauhtia koulutukseen

Työpajat ovat suunnattu alle 25-vuotiaille nuorille, joilla ei ole valmiuksia aloittaa suoraan ammatti- tai lukiokoulutuksessa. Työpajatoiminta on käynnistynyt Tanskassa vuonna 1978, ja nykyisin toiminnassa on 84 työpajaa. Työpajojen tavoitteena on antaa nuorelle valmiuksia jatkaa tutkintoon johtavaan koulutukseen, tavoitteeseen pyritään vahvistamalla nuoren sosiaalisia ja henkilökohtaisia taitoja.

Nuoret ohjautuvat työpajalle alueellisten ohjauskeskusten kautta. Ohjauskeskuksissa työskentelevät ohjaajat tekevät nuoren tarpeista arvioinnin, jonka pohjalta nuoren ohjausta suunnitellaan ja toteutetaan. Jos nuori ”putoaa” työpajatoiminnasta, ohjautuu hän takaisin alueelliseen ohjauskeskukseen, omalle nimetylle työntekijälleen. Työpajan nuorista 75 % jatkaa harjoittelun jälkeen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Jos nuori on kiinnostunut jatkamaan työpajan jälkeen ammatilliseen koulutukseen, edellytetään häneltä 2-4 viikon tutustumisjaksoa ammatillisessa oppilaitoksessa työpajajakson aikana. Työpajaohjaaja pitää yhteyttä nuoreen myös työpajajakson jälkeen, hänen aloitettuaan opinnot oppilaitoksessa. Jos nuori kertoo, että opinnot eivät suju, järjestetään oppilaitoksessa yhteinen tapaaminen, johon myös työpajaohjaaja osallistuu.

Tanskalaisessa järjestelmässä työttömän nuoren on otettava vastaan työtä tai koulutusta saadakseen taloudellista tukea yhteiskunnalta. Nuoren ei siis ole pakko osallistua työpajatoimintaan, mutta toimeentuloa saadakseen tätä edellytetään. Osallistumista seurataan erittäin tarkasti, ja korvausta ei makseta jos nuori ei osallistu toimintaan. Tanskassa on todettu, että ”ei-akateemisesti” suuntautuneiden nuorien motivointi tavalliseen koulujärjestelmään voi olla haastavaa, ja tähän haasteeseen työpajat vastaavat.

Käytäntö ja teoria kohtaavat työmaaparakissa

Työmaa vuonna 2013. Rakentamisessa mukana olleet nuoret tuskin tulevat kirjastoa kovin ahkerasti käyttämään, mutta aikovat varmasti palata näyttämään taloa lapsilleen ja kertoa olleensa mukana sen rakentamisessa. Kuva http://www.aarhusportalen.dk

Aarhusin satamaan rakennetaan Urban Mediaspace-nimistä multimediakeskusta. Keskus on Aarhusin historian kallein ja suurin rakennushanke, joka työllistää neljän vuoden aikana yli 1 000 henkeä. Aarhusin kunta kantaa vastuunsa koulutustakuusta, ja edellyttää joissakin kaavoituspäätöksissä yrityksiä kouluttamaan ammattitaidottomia nuoria. Kunnan vaatimuksena on ollut alusta asti, että multimediakeskuksen työntekijöistä 7 % on oltava koulutettavia ja harjoittelijoita.

Työmaalla toimiva nuorten työpaja on osa Aarhus Production Schoolia. Kävimme ohjaajavaihtoviikon aikana keväällä 2015 tutustumaan NCC:n rakennustyömaalla toimivaan työpajaan, jossa nuoret pääsevät tositoimiin ensimmäisestä päivästä lähtien. Työmaalla työskentelee nuorten tukena rakennusalan opettaja Thomas Langa Ogola, opinto-ohjaaja Ilse Fogtmann sekä yleissivistävien aineiden opettajia.

Valtavan työmaan tavalliseen työmaaparakkiin piiloutuu luokkahuone, jossa työpajan opettajat kouluttavat työmaalla työskenteleviä nuoria paitsi ammattiaineissa, myös valmistavissa aineissa kuten matematiikassa ja tanskan kielessä. Tavalliset metodit eivät kouluallergisiin nuoriin miehiin sovellu, vaan luovuutta tarvitaan, kertoo opinto-ohjaaja Ilse Fogtmann. Kolmen vuoden aikana valmistavaan opetukseen on osallistunut yli sata nuorta, joista suurella osalla on puutteita peruskoulutuksessa, äidinkielessä sekä elämänhallinnassa.

Betonia ja Pythagoraan lausekkeita

Työmaakoulutuksessa nuoret pääsevät oikeisiin töihin työmaaporukan mukana, luokkahuoneopetuksessa opiskellaan sitten työmaalla tarvittavia tietoja ja taitoja. Opettaja Thomas Langa Ogola kiertää työmaaporukoiden mukana opastamassa nuoria ja heidän ohjaajiaan. Opinto-ohjaaja Ilse Fogtmannin mukaan käytäntö ja teoria kohtaavat parhaalla mahdollisella tavalla ja oppiaineiden tarpeellisuutta on helpompi perustella nuorilla, kun he luokassa laskevat vaikkapa betonin sekoitussuhteita ja menekkiä, ja sen jälkeen pääsevät valuhommiin.

Työmaalla edellytetään täsmällisyyttä ja työturvallisuuden ehdotonta noudattamista. Päivä alkaa työnjaolla kello 7. Säännöt rytmittävät nuorten elämää ja oikeiden työmiesten joukkoon pääseminen lisää sinnikkyyttä, omanarvontunnetta ja ryhmätyötaitoja. Nuoret pääsevät tutustumaan rakennustyömaan eri tehtäviin sekä verkostoituvat. Suvaitsevaisuus lisääntyy molemmin puolin, kun työmaan ammattilaiset pääsevät kohtaamaan eri taustoista ja kulttuureista tulevia nuoria ja kehittyvät itsekin neuvoessaan ja opettaessaan tulevia rakennusalan ammattilaisia.

Ei-niin-tavallinen luokkahuone. Kuva Mari Rupponen
Ei-niin-tavallinen luokkahuone. Kuva Mari Rupponen

Ilse Fogtmannin mukaan parasta hänen työssään on nuorten kasvun seuraaminen. “On upeaa nähdä kuinka haavoittuvainen nuori menestyy, kun hänelle vain antaa mahdollisuuden ja oikeanlaista tukea” sanoo Fogtmann. Osalla opiskelijoita on vaikeaa sopeutua aikaisiin herätyksiin ja sääntöihin, osalla taloudelliset huolet vaikeuttavat osallistumista. Ohjaajana Fogtmann uskoo avoimeen ja suoraan kommunikointiin sekä läsnäolon voimaan. Opinto-ohjaaja on helposti tavoitettavissa ja nuoret voivat luottaa häneen. Fogtmann käyttää työmaavaatteita kuten nuoretkin, ja siten osoittaa olevansa osa ryhmää.

Valmistavan koulutuksen tulokset ovat hyviä: yli puolet osallistuneista nuorista on jatkanut ammattikouluun. Osa heistä on jo ehtinyt palaamaan tutulle työmaalle, tällä kertaa oppisopimuskoulutettavaksi tai harjoittelijaksi. Luku on erinomainen, kun ottaa huomioon nuorten taustat. Osa nuorista huomaa koulutuksen aikana, ettei rakennusala ole heitä varten tai työteko ei vastaa odotuksia. Tämä havainto on myös arvokas ja vähentää varsinaisen ammatillisen koulutuksen keskeyttämislukuja

Harjoittelu yrityksille tärkeä rekrytointikanava

NCC on ollut Aarhusissa mukana työpajatoiminnassa vuodesta 2012. Vaikka multimediakeskus valmistuu syksyllä 2015, jatkuu koulutus muilla työmailla. Yritys haluaa olla mukana kehittämässä koulutusjärjestelmää sekä osaltaan taata ammattitaitoisen työvoiman riittämisen rakennusalalla myös tulevaisuudessa.

NCC yrityksen tietoja, esim. liikevaihto ja arvot. NCC Suomi tarjoaa vuonna 2014 kesätyötä ja harjoittelupaikkoja n. 250 nuorelle. Myös NCC Suomella on pitkät perinteet harjoittelupaikkojen tarjoamisessa nuorille. Tanskan mallin mukaista työelämään tutustumista Suomessa ei järjestetä pelkästään jo työturvallisuuden takia, mutta jo ammattialan valinneiden opiskelijoiden harjoittelut ovat aina tavoitteellisia ja ohjattuja. NCC:n HR Business Partner Petra Paajasen mukaan NCC kantaa yhteiskuntavastuuta monella saralla ja harjoittelujen tarjoaminen nuorille sekä oppilaitosyhteistyö koetaan hedelmälliseksi. Suomen NCC:n työmailla on harjoittelussa vuosittain useita satoja ammatti- tai korkeakouluopiskelijoita. Lisäksi yritys osallistuu oppilaitosten järjestämiin tilaisuuksiin sekä järjestää opiskelijatapahtumia ja vierailuja mm. työturvallisuuteen liittyen.

Harjoittelijoiden antama palaute on hyvää, 98% harjoittelijoista suosittelisi harjoittelua NCC:llä ystävälleen ja haluisi jatkaa NCC:llä. Petra Paajasen mukaan harjoittelu onkin yrityksen tärkein rekrytointikanava, suuri osa päätyy harjoittelun jälkeen vakituiseen työsuhteeseen usein työmaan johtotehtäviin tai rakennusinsinööriksi.

Tanskan mallin soveltuvuus Suomeen

Tanskan mallin soveltaminen Suomeen edellyttäisi oppilaitosten ja kuntien panostusta koulutuksen koordinointiin, ohjaamiseen ja opettamiseen, tällä hetkellä päävastuu harjoittelun onnistumissa on yrityksellä ja opiskelijalla itsellään. Suomessa toimiva työpajatoiminta on lähimpänä Tanskan toimintatapaa, mutta systemaattisemmalla yritysten mukaan ottamisella saavutettaisiin varmasti hyviä tuloksia. Tanskassa toimintamallia ollaan hyvien kokemusten pohjalta laajentamassa kaupan alalle sekä sosiaali- ja terveysalalle. Erityisesti yksityisen toimijan kanssa tehtävä yhteistyö koetaan hedelmälliseksi ja kannattavaksi. Kyseessä on win-win-win-win-tilanne, jossa yhteiskunta, kunta, yritys sekä yksilö ovat kaikki voittajia.

Kirjoittajat:

Riikka Metsola (KM) toimii Stadin ammattiopistossa opinto-ohjaajana
Mari Rupponen (Tradenomi AMK) toimii koulutussuunnittelijana ja opintoneuvojana Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Lähteet:

Academia-vierailu 21.5.2015 Dokk1-työmaalle

Beyond Construction 2/2014, luettu 9.6.2015
http://viewer.zmags.com/publication/2ee69aa9#/2ee69aa9/1

Fogtmann Ilse, s-postihaastattelu 23.6.2015

NCC:n verkkosivut http://www.ncc.fi/ luettu 9.6.2015

Paajanen Petra, puhelinhaastattelu 22.6.2015

Tackling Early Leaving from Education and Training in Europe: Strategies, Policies and Measures. Euroopan Komission julkaisu 2014, luettu 22.6.201
http://eacea.ec.europa.eu/education/eurydice/documents/thematic_reports/175EN.pdf

Topping-Out Ceremony for Dokk1 in Aarhus
http://www.alectia.com/en/news/topping-out-ceremony-for-dokk1-in-aarhus-en/ luettu 9.6.2015

Overview of the Danish Education System, luettu 22.6.2015
http://eng.uvm.dk/Education/Overview-of-the-Danish-Education-System

 

URN

http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-81