Koulutuksellista tasa-arvoa tukeva ohjaus tekniikan alan korkeakouluopinnoissa

Jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen, sekä opiskelijan että henkilöstön, velvollisuutena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Tasa-arvolain (1329/2014) tarkoituksena on estää sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää sekä edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Tässä Naiset tasa-arvoisesti uralle -hankkeessa tuotetussa artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulussa ohjaustyötä tekevien näkemyksiä tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta ohjauksesta ja sen kehittämisen tarpeista.

Tasa-arvolain mukaan oppilaitokset ovat velvollisia laatimaan toiminnan kehittämiseen tähtäävän tasa-arvosuunnitelman eli toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman. Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma on työkalu, joka tukee sukupuolten tasa-arvon edistämistä kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. Velvoite suunnitelman laatimiseen koskee kaikkia koulutusta järjestäviä oppilaitoksia. Koulutuksen järjestäjä vastaa, että oppilaitokset laativat toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman. Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää selvityksen oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta, tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi sekä arvion aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista. (Tasa-arvolaki 1329/2014.)

Eri oppilaitosten opetussuunnitelmia tutkiessa voi huomata, että niissä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kannanottoja on monin paikoin melko vähän. Esimerkiksi sukupuolta ja sen huomioimista työelämävalinnoissa käsitellään käytännössä opetussuunnitelmissa vain vähän. Puhuttaessa yleisesti tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, ei voida olettaa, että myös sukupuoleen liittyvät tasa-arvokysymykset tulevat huomioiduksi. Onkin tärkeää, että opetussuunnitelmat ohjaavat käsittelemään esimerkiksi opiskelijoiden omia eettisiä periaatteita sekä yhteiskunnallisia rakenteita, sillä oppilaitoksissa tarvitaan toimijoita, jotka tiedostavat oman arvomaailmansa ja pystyvät välittämään sukupuolittumatonta viestiä opiskelumahdollisuuksista ja työuravaihtoehdoista. Toisaalta tietoisuus yhteiskunnan sukupuolittuneista rakenteista tarjoaa myös mahdollisuuksia moniin hedelmällisiin keskustelunavauksiin ja toimintaehdotuksiin, jotka edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. (Juutilainen, Minkkinen & Pitkänen, 2020.) Käytännössä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttaminen opetuksessa ja ohjauksessa jää opettajan ja ohjaajan oman opetuksen ja ohjauksen toteutussuunnitelman varaan. Onkin tärkeää, että opettaja ja ohjaaja ensin itse tunnistavat, mitä yhdenvertaisuusosaaminen tarkoittaa, ja miten hän omassa opetuksessaan ja ohjauksessaan ottaa huomioon yhdenvertaisuutta tukevia elementtejä.

Tämä artikkeli on tuotettu Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hankkeessa (ESR, S21952, 1.3.2020-31.8.2022), jonka yhtenä tavoitteena on tuottaa tutkimus- ja selvitystietoa korkeakoulujen opinto-ohjauksen sukupuolittuneisuuden nykytilasta. Tässä artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulussa, teknologiayksikössä, opintojen ohjaajina ja opettajatutoreina toimineiden näkemystä ja kokemusta tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen ohjauksen nykytilasta ja kehittämisen tarpeista. Selvitystä varten haastateltiin viittä ammattikorkeakoulussa ohjaustyötä tekevää henkilöä. Opintojen ohjaajilta ja opettajatutoreilta selvitettiin, mitä tasa-arvoinen ja yhdenvertainen ohjaus heidän mielestään tarkoittaa ja miten sitä edistetään. Heiltä myös kysyttiin uraohjauspalveluiden ja -toiminnan hyvistä käytänteistä ja kehittämisen tarpeista. Kiinnostava kysymys oli myös, millaisia sukupuoleen liittyviä asioita ohjauksessa on mahdollisesti esiintynyt.

Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen ohjaus

Haastateltujen opettajatutorien ja opinto-ohjaajien mielestä tasa-arvoinen ja yhdenvertainen ohjaus on sitä, että kaikkia ohjattavia kohdellaan tasa-arvoisesti ja kaikille opiskelijoille on tarjolla samat ohjauspalvelut riippumatta esimerkiksi äidinkielestä, sukupuolesta, vammasta/sairaudesta tai tutkinto-ohjelmasta. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen ohjaus on haastateltujen mielestä myös sitä, että ohjausta on saatavissa koko opintojen ajan ja ohjaus on kuvattu selkeästi, jotta opiskelija tietää millaista ohjausta on mahdollista saada. Ohjauksessa tärkeää on myös jokaisen opiskelijan yksilöllisyyden huomioiminen sekä kaikkien ohjattavien kohteleminen tasavertaisesti.

”Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen ohjaus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jokaisen opiskelijan kohdalla lähdetään ns. puhtaalta pöydältä. Sukupuoli ei määrittele ohjaajan eikä ohjausta saavan opiskelijan näkökulmia. Tätä on jälleen vähän hankala nähdä omassa tai osastoni ohjaustoiminnassa, koska naiset, jotka meillä opiskelevat, ovat jo valinnallaan teknisestä alasta tehneet tasa-arvoisen päätöksen. Itse ohjauksessa ei tämä puoli enää niin näy, se on positiivisella tavalla itsestäänselvyys, että naiset hakeutuvat täysin samoille työmarkkinoille kuin miehetkin. Tämä näkyy niin harjoittelupaikan valinnassa, opinnäytetyön aiheessa kuin sijoittumisessa työelämään.”

Oppilaitosorganisaation tasolla esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa linjataan ja kuvataan periaatteet ja toimintamallit yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi on laadittu ohjauksen periaatteet, jotka koskevat luonnollisesti koko henkilöstöä ja opiskelijoita. Ohjaushenkilöstöä myös kannustetaan opettajatutorin osaamismerkin suorittamiseen, jonka myötä opettajatutorit pääsevät arvioimaan ja kehittämään omaa ohjausosaamistaan. Haastatteluissa pohdittiinkin, voisiko tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen ohjaukseen liittyviä asioita nostaa opettajatutoreiden osaamismerkkiopinnoissa enemmän esille. (Jyväskylän ammattikorkeakoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017–2022; Ohjauksen periaatteet JAMKissa 2021.)

Haastateltujen mukaan koronan mukanaan tuoman pitkän etäopiskeluajanjakson aikana ohjauksen merkitys ja opiskelijoiden opintojen edistymisen seuranta, kuten myös yhteydenpito ohjattaviin, korostuivat. Haastateltavat totesivat, että tasa-arvoista ja yhdenvertaista ohjausta edistetään niin ohjauksen toimijoiden hyvällä ammattialan tuntemuksella kuin myös hyvällä itsetuntemuksella. Haastatteluissa nostettiin esille myös se, että koska ohjaajan omat henkilökohtaiset kokemukset, arvot ja asenteet voivat edistää mutta myös estää hyvää ohjausta, tulisi ohjaajan ensin itse tunnistaa omat ajatusmallinsa tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta ohjauksesta.

Käsitykset ja kokemukset uraohjauksesta ja urasuunnittelutaidoista

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ohjauksen tavoitteena on sujuvan opiskelun varmistaminen, asiantuntijuuden kehittyminen ja ammatillisen suuntautumisen tukeminen. Näihin pyritään tukemalla opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa, työllistymisessä ja elinikäisten urataitojen kehittymisessä. Ohjaus kattaa opiskelun ja oppimisen ohjauksen, urasuunnittelun ohjauksen ja hyvinvointia tukevan ohjauksen opintojen kaikissa vaiheissa. (Opinto-oppaat.)

Teknologiayksikössä jokaiselle aloittavalle opiskelijaryhmälle nimetään opettajatutor, joka toimii opiskelijoiden lähiohjaajana. Opettajatutor toteuttaa lukuvuosittain henkilökohtaisia HOPS-keskusteluja omien ohjattaviensa kanssa, ja ohjaa HOPS-työskentelyä opintojen ajan. Opettajatutorin rooliin Teknologia-yksikössä kuuluu myös urasuunnittelun ja työelämävalmiuksien kehittämisen ohjausta. Kaikki opiskelijat osallistuvat viiden opintopisteen laajuiselle Osaajana kehittyminen -opintojaksolle, jonka kouluttajana toimii opiskelijan oma opettajatutor. ”Kaikki ohjaavat” -periaatteen mukaisesti opiskelijoiden ohjaukseen osallistuvat opetutoreiden lisäksi opinto-ohjaajat ja muutkin JAMKissa työskentelevät henkilöt.

Osaajana kehittyminen -opintojakson aikana opiskelijat työstävät omaa urasuunnitelmaansa. Haastateltavat kertoivat, että uraohjauksellisesti opiskelijaa ohjataan miettimään omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan, omaa osaamistaan sekä kiinnostuksiaan. Osa haastateltavista kertoi, että opiskelijoille urasta ja urasuunnittelusta keskustelu voi olla vaikeaa, ja oman uran pohtiminen opintojen alussa voi olla haasteellista, kun oman ammatillisen osaamisen kehittymisen polku on vasta aluillaan eikä opiskelijalla ole vielä tietoa erilaisista koulutus- ja uramahdollisuuksista.

”Terminä urasuunnittelu on vaikea, sillä nuori ajattelee, että hänen uransa on vasta sitten, kun opinnot on tehty. Puhutaan enemmän työnhakutaidoista.”

”Jos puhun ensimmäisenä vuonna urasuunnittelusta, niin opiskelijat eivät ota sitä tosissaan, mutta mitä enemmän tulee osaamista opintojen edetessä, niin tulee myös yhä enemmän ymmärrystä, mitä kaikkea voisi tehdä.”

Osaajana kehittyminen -opintojaksolla tutustutaan omaan ammattialaan ja alan tulevaisuuteen yritysvierailujen, työelämäedustajien korkeakouluvierailujen ja työelämälähtöisten projektitehtävänantojen avulla. Osaajana kehittyminen -opintojaksolla esitellään myös alan työtehtäviä ja työllistymisen moninaisia mahdollisuuksia. Opintojakson sisältöihin kuuluu työnhakuasiakirjojen työstämisessä ohjaamista, opintoihin liittyvissä valinnoissa ja nivelvaiheissa tukemista sekä opiskelijoiden kannustamista.

Teknologiayksikön opiskelijoista keskimäärin 10–20 % on naisia. Sukupuolen vaikutuksesta opiskelijan urasuunnitteluun haastatelluista muutamat totesivat huomanneensa, että naisopiskelijat olivat ottaneet hyvin selvää tekniikan alan opinnoista jo hakeutumisvaiheessa. Naisopiskelijat valmistuvat keskimäärin opinnoista hyvin ja ovat tietoisempia siitä, mitä he haluavat opintojen jälkeiseltä työltä, ja ovat siten myös tavoitteellisimpia urasuunnittelussa. Osa haastateltavista ei sen sijaan ole huomannut sukupuolella olevan vaikutusta opiskelijan urasuunnitteluun. Haastateltavilta kysyttiin myös, onko opetus- tai ohjaustyössä tullut vastaan tilanteita, joissa sukupuoli on tullut esille ja millaisia nämä tilanteet ovat olleet? Haastateltavien mukaan sukupuoleen liittyvät asiat eivät juurikaan ole tulleet opetus- ja ohjaustyössä esille. Osaajana kehittyminen -opintojaksolla ei sukupuolten tasa-arvoon liittyviä asioita erikseen käsitellä.

Haastateltavista osa nosti esille sen, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita tulisi tuoda esille erityisesti siinä vaiheessa, kun nuoret miettivät koulutukseen hakeutumista. Haastateltavien mielestä jo puheessa tekniikan alan ammateista tulisi tehdä sukupuolineutraaleja. Naisten työllistymisen haastateltavat kokivat tasa-arvoiseksi. Haastatteluissa naisten työllistymistä kuvattiin seuraavasti:

“Ei eroa työllistymisessä, nuoret naiset sijoittuvat jopa vähän parempiin työtehtäviin. Ovat ehkä rohkeampia työvalinnoissa.”

”Logistiikan neuvottelukunnan jäseniltä on tullut viestiä, että naiset ovat oppineet nopeasti työt. Naiset sijoittuneet asiantuntijatehtäviin, hankintaan, huolintaan, suunnittelijoiksi logistiikan alalla, ei niinkään esimiestehtäviin. Miehet haluavat enemmän hakea suoraan esimiestehtäviin heti koulutuksen jälkeen”

”Olen sitä mieltä, että on enemmän henkilöstä kiinni, kuinka pitkälle pääsee.”

Uraohjauspalveluiden hyvät käytänteet ja kehittäminen

Hyvänä käytäntönä uraohjauksen toteuttamisessa haastateltavat selkeästi pitivät nimettyjä henkilökohtaisia opettajatutoreita ja alakohtaisia opinto-ohjaajia. Opettajatutorit toteuttavat HOPS-keskustelun lukuvuosittain jokaisen ohjattavansa kanssa. Hyvänä esimerkkinä uraohjauksen kehittämisestä on Osaajana kehittyminen -opintojaksoon liittyneen ohjausmallin luominen ja sen kehittäminen opiskelijoiden urasuunnittelua tukevaksi.

Keskusteltaessa uraohjauksen kehittämistarpeista haastateltavat toivoivat, että oppilaitosten yhteistyökumppaneita, yrityksiä ja organisaatioita hyödynnettäisiin aiempaa paremmin, ja että alumnitoimintaa kehitettäisiin uraohjausta tukemaan. Haastateltavien mukaan osa opiskelijoista tarvitsee paljon tukea työllistymisessä sekä konkreettista ohjausta työnhaussa. Kehittämisideana ehdotettiinkin eräänlaista urapalvelupistettä, josta saisi tukea työnhakuun silloin, kun asia on opiskelijalle ajankohtaista. Yksi haastateltavista pohti, voisiko urasuunnittelua jalkauttaa vielä enemmän ammattiaineisiin. NAU!-hankkeessa kevään 2021 aikana paitsi haastatellut ohjaajat niin myös opiskelijoille tehty kartoitus osoitti opiskelijoiden tarpeen saada kehittää työelämätaitoja nykyistä enemmän, ja tarpeen omalle erilliselle urasuunnittelukurssille. NAU!-hankkeen yhtenä toimenpiteenä ja tuloksena JAMKin opintotarjontaan tuotetaan keväällä 2022 opiskelijoiden suoritettavaksi heidän tilanteensa mukana paremmin elävä, urasuunnittelua ja työelämävalmiuksia tukeva verkkokurssi.

Loppuyhteenveto

Haastateltavien näkemysten ja kokemusten mukaan tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa uraohjauksessa tunnistetaan ja huomioidaan erityisesti jokaisen opiskelijan yksilöllisyys, ja opiskelijoita kohdellaan tasa-arvoisesti. Tärkeää on myös se, että ohjauspalvelut ovat kaikkien saavutettavissa koko opintojen ajan. Vaikka ohjaustyössä erityisesti sukupuoleen liittyvät asiat eivät ole juurikaan tulleet esille, osa haastateltavista pohti, voisiko opetutoreiden osaamismerkkiopinnoissa nostaa ko. asioita enemmän esille. NAU!-hankkeen yhtenä käytännön toimenpiteenä ja tuloksena JAMKin Opetutorin osaamismerkki -koulutuksen materiaaleihin tuotettiin elokuussa 2021 mukaan tasa-arvonäkökulma.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa yhtenä ohjauksen periaatteena on, että ohjaus tukee ammatillista kehittymistä ja elinikäistä oppimista sekä vahvistaa urataitoja. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan oppimista, oman osaamisen tunnistamista ja kuvaamista sekä ammatillista kehittymistä koko opintojen ajan. Tavoitteena on myös se, että opiskelija tunnistaa erilaisia työ-, työllistymis- ja jatko-opintomahdollisuuksia suhteessa omaan osaamiseensa. Opiskelijoiden urasuunnittelutaitoja pyritään kehittämään niin, että opiskelija osaisi tehdä tulevia koulutus- ja työuraansa koskevia suunnitelmia ja etenisi niiden mukaisesti. (Ohjauksen periaatteet JAMKissa.)

Uraohjauksessa on käytössä monia hyviä käytänteitä, jotka edistävät uraohjaukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Koska työelämä on jatkuvassa muutoksessa, on syytä pohtia ja edelleen kehittää uraohjausta niin, että se vahvistaisi opiskelijan toimijuutta ja tukisi häntä suunnittelemaan ja rakentamaan omaa tulevaisuuttaan. Uraohjausta voitaisiin haastateltavien mukaan kehittää hyödyntämällä nykyistä enemmän yhteistyötä sekä työelämän että muiden oppilaitosten yhteistyökumppaneiden kanssa. Olisi tärkeää pohtia myös sitä, miten alumnitoimintaa voitaisiin edelleen kehittää opiskelijoiden urasuunnitteluvalmiuksien kehittämiseksi. Osa opiskelijoista tarvitsisi myös enemmän ohjausta ja tukea työllistymiseen ja työnhakuun. Siten ohjaus ja tuki tulee tarjota yksilön tarpeista lähtien ja yksilöllisesti.

Opintojen ja opintojen jälkeisen työelämän siirtyessä koronan myötä monipaikkaisen työnteon ja opiskelun malleihin, eli entistä enemmän etänä tai hybridinä tehtäväksi, nousee merkitykselliseksi tarkastelukohteeksi digitaalisten opiskelu-, ohjaus- ja työympäristöjen saavutettavuus ja esteettömyys. Mielenkiintoista olisikin tutkia, liittyykö teknologian hyödyntämiseen ja esimerkiksi käytön sujuvuuteen sukupuolittuneita olettamuksia puolin ja toisin, joilla voi olla vaikutusta opintojen etenemiseen ja edelleen työuraan.

Lähteet

Juutilainen, S., Minkkinen S. ja Pitkänen, J. 2020. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ohjausalan opetussuunnitelmissa. Viitattu 10.5.2021. https://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2020/04/20/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuus-ohjausalan-opetussuunnitelmissa/.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017–2022. Viitattu 23.9.2021. https://opinto-oppaat.jamk.fi/globalassets/opinto-opas-amk/opintojen-tueksi/saavutettavuus-ja-esteettomyys/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuussuunnitelma-2017-2022.pdf

Ohjauksen periaatteet JAMKissa. 2021. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.9.2021. https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/opinto-opas-amk/opintojen-tueksi/ohjauksen-periaatteet-jamkissa/

Opinto-oppaat. 2021. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.9.2021. https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/

Tasa-arvolaki 1329/2014. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta. Viitattu 23.9.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141329

Teknologiayksikön ohjaushenkilöstön haastattelut keväällä 2021. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Kirjoittajat:

Virva-Liisa Pekkarinen, lehtori, JAMK, ammatillinen opettajakorkeakoulu

Johanna Pitkänen, asiantuntija, JAMK, ammatillinen opettajakorkeakoulu

Euroopan sosiaalirahaston ja Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 logot

Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hanke

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke toteutetaan 1.3.2020-31.8.2022. Hankkeen päätoteuttaja on Tampereen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajat ovat: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Tekniikan Akateemiset ry, Aalto-korkeakoulusäätiö sr ja Tampereen korkeakoulusäätiö sr. Hankkeen päätavoitteena on edistää ja tukea naisten määrällisesti ja laadullisesti tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä. Hankkeessa keskitytään erityisesti tekniikan alaan, lisäksi mukaan otetaan liiketalous sekä turva- ja riskienhallinta-ala. Varsinaisia hankkeen kohderyhmiä ovat kohdealojen naispuoliset korkeakouluopiskelijat ja korkeakouluista valmistuneet; korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö; korkea-asteen ja toisen asteen koulutusorganisaatiot; hankkeeseen osallistuvat yritykset ja niiden henkilöstö.

 

URN

http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-144

Jätä kommentti