Kaksi naista katsovat kädet kohotettuina vuorille

Avoimen ammattikorkeakoulun väylältä valmistutaan tutkintoon ripeästi

Avoimen väylän kautta tutkintokoulutukseen etenemisen yleistyessä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk) haluttiin selvittää, miten avoimen ammattikorkeakoulun opintojen kautta tutkinto-opiskelijoiksi hakeutuneet opiskelijat ovat suoriutuneet opinnoista.

Vuosina 2017–2019 toteutettiin valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanke. Yhtenä osahankkeena oli muiden osaamisperustaisten valintatapojen kehittäminen, kuten avoimen ammattikorkeakoulun väylähaut (AMK-opiskelijavalinnat 2021). Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa puolestaan kehitettiin avoimen väylää opiskelijavalintatapana yliopistoon osana korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistusta. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli kehittää avoimen väylästä uskottavan rinnasteinen opiskelijavalintatapa todistusvalinnan ja valintakokeiden kanssa. (Savela & Joutsen 2020.)

Koulutuspoliittista keskustelua avoimen väylän ympärillä on sekä valtakunnallisesti että oppilaitoskohtaisesti. Minkä verran opiskelijoita valitaan yhteishaun, minkä verran avoimen väylän kautta? Millaisia opiskelijoita avoimen väylän kautta tulee? Mitä kautta saadaan sitoutuneimmat opiskelijat, jotka suorittavat tutkinnon ja vielä mielellään tavoiteajassa? Tämä artikkeli avaa avoimen väylän kautta tutkintopaikan saaneiden suoriutumista.

Avoimen väylä tutkintoon

Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi opiskella ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluvia opintojaksoja. Suurella osalla avoimen opiskelijoista on opiskelutavoitteenaan tutkintoon hakeutuminen, työelämässä tarvittavan osaamisen päivittäminen tai täydentäminen. (Avoin AMK. Mene ja tiedä n.d.)

Avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnot ovat erityisesti tutkintokoulutukseen tähtäävälle koottuja ensimmäisen tutkintovuoden opintoja. Polkuopinnoissa tehdyt opinnot hyväksiluetaan suoraan osaksi tutkintoa, mikäli avoimen ammattikorkeakoulun opiskelija hakee myöhemmin tutkinto-oikeutta. Polkuopinnoissa kertyneillä opinnoilla voi myös hakea avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta tutkintokoulutukseen. (Avoimen polkuopinnoista vauhtia kohti AMK-tutkintoa n.d.)

Polkuopinnot ovat merkittävä tuote avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa. Vuonna 2020 Jamkin avoimen ammattikorkeakoulun opintosuorituksista 43 % muodostui tutkintokoulutukseen tähtäävien polkuopintojen suorituksista (Tilastot 2020 n.d.). Kahdessa vuodessa 2018–2020 polkuopintojen suoritusten määrä on kasvanut 54 % (Tilastoseuranta n.d.).

Avoimen ammattikorkeakoulun väylä tarkoittaa sitä, että opiskelija saa hakukelpoisuuden tutkintokoulutukseen suorittamalla riittävän määrän tutkintoon soveltuvia opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa. Jamkissa määrät ovat 55 opintopistettä AMK-tasolla ja 20 tai 30 opintopistettä YAMK-tasolla riippuen tutkinnon laajuudesta. Avoimen ammattikorkeakoulun väylä toimii hakumenettelynä yhteishaun rinnalla. (Avoimen ammattikorkeakoulun opinnoilla hakeminen AMK- ja YAMK-tutkintoihin, kevät 2021 n.d.)

Avoimen ammattikorkeakoulun opinnoilla on pystynyt hakemaan tutkinto-opintoihin erillishaun kautta yhteishaun rinnalla syksystä 2014 lähtien (Korva 2014). Erillishaun kriteerit ovat ammattikorkeakoulukohtaisia. Jamkissa tätä väylää on käytetty syksystä 2014 alkaen tarkempien valintakriteereiden vaihdellessa tutkinto-ohjelmittain. (Vararehtorin päätökset n.d.). Vuosina 2011–2014 avoimen opintoja suorittaneet saattoivat hakea tutkinto-oikeutta yhteishaussa omalla koodilla. Edelleenkin monet avoimen opiskelijat hakevat ja tulevat valituksi myös yhteishaun kautta.
Erillishaun eli avoimen väylän kautta Jamkissa on valittu tutkintokoulutukseen vuosina 2014–2020 yhteensä 800 opiskelijaa (kuvio 1).

Kuviossa nousevat käyrät alkavat vuodesta 2014, jonka jälkeen avoimen väylän kautta hakeneita on ollut koko ajan enemmän 2015 vuonna 113, valittuja 91 ja siitä edelleen nousevasti niin, että vuonna 2020 haki sitä kautta 221 opiskelijaa (valittiin 198). Ylimpänä käyränä näkyy opiskelijapaikkamäärä, joka vaihtelee 2015 alkaen 199-428, nousten viiemisinä vuosina paljon.
Kuvio 1. Avoimen väylän kautta 2014–2020 hakeneet ja valitut opiskelijat Jamkissa. (Avoimen väylä 2014–2020. 2021.)

Vuonna 2021 Jyväskylän ammattikorkeakoulussa AMK-tutkintokoulutukseen otettiin yhteensä 1305 opiskelijaa. Näistä 310 tuli avoimen väylän kautta. Näin ollen väylän sisäänotto oli kaikista 24 %. (Aloitusryhmät 2021, 2020.) Tavoitteena on kuitenkin edelleen nostaa sisäänoton määrää.

Maarit Korva (2014) tutki avoimen ammattikorkeakoulun opintojen merkitystä tutkinnon valmistumiseen juuri avoimen väylän avauduttua ammattikorkeakouluissa. Jo silloin oli havaittavissa, että avoimen kautta tutkintokoulutukseen tulevat opiskelijat olivat motivoituneita ja menestyivät opinnoissaan hyvin. (Korva 2014.) Polkuopintojen ja väylähaun vakiintuessa ja avoimen opiskelijamäärän kasvaessa Jamkissa haluttiin tutkia uudelleen, miten avoimen väylän kautta edenneet opiskelijat ovat opintoja tehneet.

Avoimen opinnot vauhdittavat tutkinnon valmistumista

Tätä tutkimusta varten Jamkin opiskelijahallinnointijärjestelmästä tehtiin otanta tutkinto-opiskelijoista vuosilta 2015–2020. Otannan ehtona oli, että AMK-opiskelija oli suorittanut vähintään 55 op tai YAMK-opiskelija oli suorittanut vähintään 20 op avoimen opintoja ennen hakeutumistaan tutkintokoulutukseen. Otanta tehtiin tällä tavalla sen vuoksi, että tarkasteltavaksi saataisiin sekä avoimen väylän kautta, että yhteishaun kautta tutkintokoulutukseen edenneet avoimen opiskelijat.

Tällä menetelmällä tarkasteluun nousi 560 AMK-opiskelijaa, joilla oli vähintään 55 op sekä 103 YAMK-opiskelijaa, joilla oli vähintään 20 op avoimen ammattikorkeakoulun opintoja suoritettuna ennen tutkintokoulutukseen siirtymistä.

Tarkastelussa olevan aineiston otannan 560 AMK-tutkinto-opiskelijasta 297 oli jo valmistunut. 216 opiskelijalla oli opinnot kesken, mutta tavoiteaikaa (opintojen tavoitteellinen suorittamisaika) vielä jäljellä. 23 opiskelijalla opinnot olivat kesken ja venyneet yli tavoiteajan. Opiskelijoista 5 oli siirtynyt jatkamaan opintojaan toiseen ammattikorkeakouluun ja 19 opiskelijaa oli keskeyttänyt opintonsa. (Kuvio 2.)

Tutkimuksen ammattikorkeakouluopiskelijoista valmistuneita oli 297, opinnot kesken ja ohjeaikaa jäljellä 216, opinnot kesken yli ohjeajan 23, keskeyttäneitä tai heitä, joilla opinto-oikeus on päättynyt 19 sekä toiseen ammattikorkeakouluun siirtyneitä 5.
Kuvio 2. AMK-opiskelijoiden opiskelun vaihe otantahetkellä

Avoimesta tutkintokoulutukseen jatkaneista ja tutkinnon saaneista 90 % valmistui tavoiteajan sisällä – läsnäololukukausia tutkintokoulutuksessa kertyi keskimäärin 5. Opiskelijat olivat tehneet avoimessa ammattikorkeakoulussa opintoja keskimäärin 68 op (mediaani 62 op) ennen tutkintokoulutukseen siirtymistään. Opintojen suoritusvauhti tutkintokoulutuksessa oli lukukaudessa keskiarvoltaan 30,3 op (mediaani 29,6 op) arvosanojen keskiarvon ollessa 3,6.

Otannan 103 YAMK-tutkinto-opiskelijasta 56 oli valmistunut tutkintoonsa tarkasteluhetkellä. 40 YAMK-opiskelijalla oli opinnot kesken, mutta tavoiteaikaa vielä jäljellä. YAMK-opiskelijoista kahdella opinnot olivat jo venyneet yli tavoiteajan, yksi oli siirtynyt toiseen ammattikorkeakouluun ja neljällä opinnot olivat keskeytyneet. (Kuvio 3.)

Tutkimuksessa tarkastelluissa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoissa opintojen vaihe jakautui seuraavasti: valmistuneita oli 56, opinnot kesken ja ohjeaikaa jäljellä 40, opinnot kesken yli ohjeajan 2, keskeyttäneitä tai heitä, joilla opinto-oikeus on päättynyt 4 sekä toiseen ammattikorkeakouluun siirtyneitä 1.
Kuvio 3. YAMK-opiskelijoiden opiskelun vaihe otantahetkellä

YAMK-tutkintoon tavoiteajassa valmistui 84 % tarkastelussa olevista opiskelijoista. Ennen tutkinto-opiskelijaksi siirtymistä heille oli kertynyt keskimäärin yhteensä 28 op (mediaani 25 op) avoimen opintoja. Keskimäärin tutkinto-opinnoissa suoritettiin 46 op arvosanojen keskiarvon ollessa 3,7. Tutkintokoulutuksessa kertyi opintoja lukukaudessa keskimäärin 15,3 op (mediaani 13,6 op).

Opintojen valmistuminen ajallaan on merkki hyvin sujuneista opinnoista. Opintojen valmistumista tavoiteajassa ja opintojen suoritusvauhtia seurataan myös rahoituksen näkökulmasta. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa suoritetuilla tutkinnoilla sekä suoritusvauhdilla on painoarvoa (Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli 2017–2020 n.d.; Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli vuodesta 2021 alkaen n.d.).

Avoimesta tulee motivoituneita tutkinto-opiskelijoita

Avoimesta ammattikorkeakoulusta tutkintoon edenneiden vauhti on vakuuttava. AMK-tutkintoon 90 % ja YAMK-tutkintoon 84 % opiskelijoista valmistui tavoiteajan sisällä. Vastaavana ajankohtana (2015–2020) Jamkin kaikista AMK-opiskelijoista 58.3 % valmistui tavoiteajassa (Tavoiteajassa tutkinnon suorittaneet n.d.). Keskimäärin ammattikorkeakouluista 66 % opiskelijoista valmistuu tavoiteajan puitteissa, joskin tutkinto-ohjelmittain esiintyy suurtakin vaihtelua (Tilannekuvaa korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta 2019). Tämän tutkimuksen otannassa ei ollut havaittavissa merkittävää eroa opintojen etenemisessä tai opinnoissa menestymisessä tutkinto-ohjelmittain. Tämän tuloksen mukaan avoimen ammattikorkeakoulun kautta tulevilla tutkinto-opiskelijoilla on erityinen motivaatio valmistua määräajassa.

Avoimesta tutkintoon siirtyvät opiskelijat ovat jo avoimen opintojen aikana kehittäneet opintotottumuksiaan, testanneet alaa ja joutuneet viemään opintoja eteenpäin ehkä itsenäisemmin kuin tutkinto-opiskelijat. Avoimen opinnoissa opiskelijat pystyvät tunnustelemaan alan soveltuvuutta itselleen viemättä kenenkään muun tutkinto-opiskelupaikkaa. (Hakala 2021.) Avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnoista muodostuu avoimen väylää tutkinto-opintoihin etenevälle ensimmäisen vuoden opinnot, jolloin opiskelija pystyy siirtymään suoraan toisen vuoden opintoihin.

Avoimen polkuopiskelijat tottuvat ripeään opiskelutahtiin, jotta avoimen väylän hakukelpoisuuden edellyttämät opinnot kertyvät määräaikaan mennessä (Avoimen ammattikorkeakoulun opinnoilla hakeminen AMK- ja YAMK-tutkintoihin, kevät 2021 n.d.). Polkuopiskelijat opiskelevat ilman monia opintotukia tai -etuuksia (Avoin AMK. Mene ja tiedä n.d.), joten he usein opiskelevat työn ohella ja siten joutuvat harjoittelemaan opintojen aikataulutusta saavuttaakseen tavoitteensa tutkinto-opiskelupaikasta. Avoimen kautta edenneiden opintojen suoritusvauhti AMK-tutkintokoulutuksessa oli lukukaudessa keskiarvoltaan 30,3 op. Vertailulukuna tähän voi nostaa Jamkissa lukuvuodessa 55 op suorittaneiden osuuden. Vuosina 2015–2020 AMK-opiskelijoista 62,2 % suoritti lukuvuodessa 55 op (Ammattikorkeakouluissa vähintään 55 opintopistettä suorittaneet, rahoitusmalli n.d.).

Avoimen ammattikorkeakoulun kautta tutkinto-opintoihin edenneiden opintomenestys on hyvää tasoa, arvosanojen keskiarvon ollessa 3,6. Esimerkiksi vuonna 2020 Jamkin AMK-opiskelijoiden arvosanojen keskiarvo oli 3,54 (Opintopistekertymät 2021). Nopea opiskelutahti ei ole siis heikentänyt opintojen tasoa.

Kuivalainen (2019) on kartoittanut avoimen yliopiston väylän kautta valittujen kokemuksia. Vastaajat kokivat olleensa hakiessaan tietoisia siitä, millaista tutkintoa lähtevät tavoittelemaan. Useat kertoivat innostuneensa avoimen opintojen aikana hakeutumaan tutkinto-opiskelijoiksi. Toki noin 60 % vastaajista tiesi jo avoimeen hakiessaan hakeutuvansa tutkinto-opiskelijaksi. Opinto-ohjaus avoimen opintojen aikana ja tutkintoon siirtyessä koettiin merkittäväksi opintoja tukevaksi tekijäksi. (Kuivalainen 2019.)

Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijapalautteiden perusteella avoimen opiskelijat otettiin hyvin huomioon tutkinto-opiskelijoiden rinnalla. Monet toivoivat kuitenkin opettajilta enemmän joustavuutta ja tutkinto-opiskelijoista poikkeavan asemansa huomiointia. Opettajien joustavampi toiminta parantaisi opiskelijoiden mukaan oppimisympäristöä. Myös opiskelukavereiden vertaistukea ja opintojen yhdessä tekemistä pidettiin tärkeänä tekijänä opintojen edistymiselle. Opinto-ohjausta ja neuvontaa avoimen opintojen aikana pidettiin tärkeänä. (Hakala 2021; Avoimen AMK:n opiskelijapalautekysely 2020.)

Tämän otannan perusteella voidaan todeta, että avoimen ammattikorkeakoulun kautta saadaan motivoituneita, hyvin arvosanoin ripeästi tutkintoon valmistuvia opiskelijoita. Mielenkiintoista olisi tutkia, miten nämä opiskelijat kokevat opiskelun vaihtoehtoista reittiä ja miten he sijoittuvat työelämään.

Kirjoittajat

Anne Hakala, KTM, AmO, toimii suunnittelijana ja kouluttajana Jamkin koulutuksen kehittämispalveluissa tulevaisuustyön asiantuntijana ja jatkuvan oppimisen kehittämistehtävissä.

Maarit Korva, KM, HuK, opo, ope, toimii suunnittelijana ja koulutusvastaavana Jamkin koulutuksen kehittämispalveluissa avoimen ammattikorkeakoulun tehtävissä.

Lähteet

Aloitusryhmät 2021. 2020. Johtoryhmän linjaus. Asiakirja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojärjestelmässä.

AMK-opiskelijavalinnat. 2021. Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanke 2017–2019. Viitattu 6.10.2021. http://www.amk-opiskelijavalinnat.fi/.

Ammattikorkeakouluissa vähintään 55 opintopistettä suorittaneet, rahoitusmalli. N.d. Vipunen – korkeakoulujen extranet. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 7.12.2021. https://extra.vipunen.fi.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli 2017–2020. N.d. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 3.8.2021. https://minedu.fi/documents/1410845/4392480/amk_rahoitusmalli_2017.pdf/8ad904eb-323b-47e9-878f-1dcaac9bb3ec/amk_rahoitusmalli_2017.pdf.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli vuodesta 2021 alkaen. N.d. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 3.8.2021. https://minedu.fi/documents/1410845/4392480/AMK_rahoitusmalli_fi/65aedf23-83a0-64f7-aed5-ebdf07bc9efe/AMK_rahoitusmalli_fi.pdf.

Avoin AMK. Mene ja tiedä. N.d. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.8.2021. https://www.jamk.fi/fi/koulutus/avoin-amk/.

Avoimen ammattikorkeakoulun opinnoilla hakeminen AMK- ja YAMK-tutkintoihin, kevät 2021. N.d. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.8.2021. https://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Hakeminen-JAMKiin/avoimen-ammattikorkeakoulun-vayla/.

Avoimen AMK:n opiskelijapalautekysely. 2020. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Asiakirja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojärjestelmässä.

Avoimen polkuopinnoista vauhtia kohti AMK-tutkintoa. N.d. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.8.2021. https://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Avoin-AMK/Polkuopinnot/.

Avoimen väylä 2014–2020. 2021. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Asiakirja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojärjestelmässä.

Hakala, A. 2021. Keskeyttäminen avoimessa ammattikorkeakoulussa – miksi mieli muuttuu. Elinikäisen ohjauksen verkkolehti. http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-131.

Korva, M. 2014. Avoimesta tehoa tutkintokoulutukseen. Teoksessa Koulutuksen kehittämisen katsaus 2014. Toim. H. Ikonen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 193, 27–35. Viitattu 2.8.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-363-6.

Kuivalainen, T. 2019. Avoimen väylän kautta valittujen kokemuksia – Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa toteutetun kyselyn tuloksia. Turun yliopisto. Viitattu 4.8.2021. https://www.avoin.jyu.fi/fi/avoin-yliopisto/hankkeet/try/tyopaketit/try-tp4-kyselyraportti-2019.pdf.

Opintopistekertymät. 2021. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Asiakirja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojärjestelmässä.

Savela, P. & Joutsen, H. 2020. TRY-hankkeen tavoitteet osana opiskelijavalintojen uudistusta. Teoksessa Marginaalista vakiintuneeksi valintatavaksi. Ideoita avoimen väylän kehittämiseen. Toim. H. Joutsen, T. Kuivalainen, N. Haltia, M. Lahtomaa, P. Patja, J. Krapu, A.-K. Ellfolk, U. Kekäläinen, P. Savela & S. Vuori. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston verkkojulkaisuja 10, 12–17. Viitattu 6.10.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8423-6.

Tavoiteajassa tutkinnon suorittaneet. N.d. Vipunen – korkeakoulujen extranet. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 7.12.2021. https://extra.vipunen.fi.

Tilannekuvaa korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta. 2019. Opetus- ja kulttuuriministeriö, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto. Viitattu 3.8.2021. https://minedu.fi/documents/1410845/4154572/Korkeakoulujen+tilannekuvaraportti+%2815.10.2019%29

Tilastot 2020. N.d. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Asiakirja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojärjestelmässä.

Tilastoseuranta. N.d. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Asiakirja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojärjestelmässä.

Vararehtorin päätökset. N.d. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Asiakirja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojärjestelmässä.

URN

http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-145

Jätä kommentti