Korkeasti koulutettu maahanmuuttaja matkalla työelämään

Kirjoittajina Erja Hiitelä ja Mari Kolu

Miksi korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät työllisty koulutustaan vastaaviin tehtäviin Suomessa? Kysymykseen on varmasti monia vastauksia, ja ratkaisujakin on etsitty eri tahoilla. Tässä artikkelissa tarkastelemme kokonaisvaltaisen ohjauksen tarjoamia mahdollisuuksia ja korkeakoulujen roolia maahanmuuttajan urapolulla.

Suomen hallitus julkaisi vuoden 2018 alussa maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jonka mukaan työperusteista maahanmuuttoa tulee vahvistaa ja lisäksi jo maassa asuvien maahanmuuttajien työvoima- ja osaamispotentiaalia tulee tunnistaa ja hyödyntää nykyistä tehokkaammin (Valtioneuvosto2018).

Perusteluna työperusteisen maahanmuuton vahvistamiselle hallitus nimeää työikäisen väestön vähentymisen lisäksi sen, että työelämän monimuotoistuminen laajentaa Suomen innovaatio- ja osaamispohjaa. Suomi tarvitsee eri aloille osaavaa työvoimaa. Maahanmuutto tukee kansainvälisten osaajien ja investointien saamista Suomeen sekä yritysten ja oppilaitosten kansainvälistymistä. (Mt.) Yksi keino huolehtia ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta on rakentaa joustavia, työllistymistä tukevia malleja koulutuksen avulla. Esimerkkinä voisivat olla erilaiset henkilökohtaisesti suunnitellut lisä- ja täydennyskoulutukset.

Suomessa ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on kasvanut tasaisesti kahden kuluneen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2016 ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 307 000 ja heistä suurin ryhmä oli 25-34-vuotiaat. (Tilastokeskus 2018.)

Kuvio 1. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten ikärakenne 2017 (Tilastokeskus 2018)

Toimenpide ohjelman tavoitteet ovat selkeät, mutta onko suomalainen työelämä valmis ottamaan vastaan ammattitaitoista, mutta huonosti suomea puhuvaa ja suomalaista työkulttuuria tuntevaa työvoimaa? Osataanko tulijoiden osaamispotentiaalia hyödyntää ja millaisia keinoja tarvitaan sujuviin siirtymiin työelämään? Maassa jo asuvilla maahanmuuttajilla on todennäköisesti monenlaisia kokemuksia kerrottavanaan työelämään sijoittumisesta, osaamispotentiaalin hyödyntämisestä tai pikemminkin siitä, että sitä ei ole hyödynnetty sekä niistä esteistä, joita he ovat kohdanneet.
Myös hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa mainittu osaamispotentiaalin nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen kertonee, että toistaiseksi maahanmuuttajien osaamista ei ole osattu ottaa riittävästi käyttöön.

Miksi korkeasti koulutettu ei työllisty Suomessa?

Helsingin sanomien artikkelin mukaan ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa selvästi heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisesti EU:n ulkopuolella syntyneet työllistyvät Suomessa huomattavasti naapurimaita heikommin. (Kervinen 2018)

 

Kuvio 2. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste Suomessa (Kervinen 2018).

 

Työllistymisen esteenä pidetään yleisesti kielitaidon puutetta sekä sitä, että ulkomaalaistaustaisissa on keskimääräistä enemmän vain perusasteen koulutuksen saaneita (Kervinen 2018).

Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläisen mukaan Suomi on maahanmuuttomaana nuori, ulkomaalaistaustaisia on vähän, heidän palkkaamiseen ei olla ehkä vielä totuttu eikä maahanmuuttajille ole muodostunut omia verkostojaan yrityksissä. (Mt.)

SIHME-hankkeessa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE) on selvitetty työnhaun kokemuksia niiltä korkeasti koulutetuilta maahanmuuttajilta, jotka ovat käyttäneet hankkeen ohjaus- ja neuvontapalveluja. Kyselyssä painotettiin maahanmuuttajan omaa osaamista sekä suomalaisen työelämän tuntemusta. (Autero & Helander, 2017.)

Kyselyyn osallistuneista yli puolella oli tekniikan alan tutkinto, neljäsosalla liiketalouden ja n. 10 % sosiaali- ja terveysalan tutkinto. 67 % oli kandidaatin tutkinto, 30 % maisterin tutkinto ja 3 % tohtorin tutkinto. (Mt.)

Työnhaku koettiin hankalaksi, koska maahanmuuttajalla ei ollut riittävää kielitaitoa eikä heillä ollut varmuutta oman tutkinnon soveltuvuudesta työtehtäviin suomalaisissa yrityksissä. He kokivat kyllä, että heidän osaamistaan tarvitaan Suomessa, mutta vain 10 % oli sitä mieltä, että heidän osaamisensa on riittävää. Työnhakua hankaloitti myös tietämättömyys suomalaisesta työelämästä ja työnhakuun liittyvistä käytänteistä. (Mt.)

Vaikka lähes kaikki maahanmuuttajat tiesivät suomalaisia oman alan yrityksiä, niin heillä ei ollut tietoa henkilöistä, jotka työskentelevät yrityksissä. (Mt.) Verkostoitumisen puute on tullut myös esille Tekniikan akateemisten liitto ry:n TEKin valmistuneille tehdyissä kyselyissä erityisesti ulkomaalaistaustaisten osalta (Nousiainen 2015).

Mitä polkua pitkin työelämään?

Työllistymisen esteet ovat melko yleisesti tiedossa, mutta mitkä ovat keinot, joilla esteet raivataan? Asiaa voidaan tarkastella monesta näkökulmasta, joista esimerkiksi ohjauksen mahdollisuuksia on selvitetty Urareitti-hankkeessa (2015-2018). Hankkeen pyrkimyksenä on ollut vahvistaa koulutuksen ja työelämän saavutettavuutta korkeasti koulutetuille maahan muuttaneille, ja sitä kautta tukea osallisuutta ja osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.
Urareitti-hankkeessa ohjauksen roolin ja tehtävien kuvaamiseen valikoitui Grow-malli (Goal, Reality, Options, Will). Grow-malli kuvaa kokonaisvaltaisesti joustavan ohjauksen polkua, jonka eri vaiheissa henkilö saa ohjausta ja neuvontaa (Performance Consultants International Ltd.). Malli soveltuu hyvin kuvaamaan korkeasti koulutetun maahanmuuttajan reittiä työelämään.

Kuvio 3: Grow-mallin päävaiheet.

Grow-mallin mukaisesti ohjausprosessissa on neljä päävaihetta; lähtötilanteen kartoitus, tarjolla olevat vaihtoehdot, sopivan vaihtoehdon valinta ja opitun hyödyntäminen työllistymisen näkökulmasta.

Lähtötilanteessa kartoitetaan maahanmuuttajan nykytilanne. Kartoituksen avulla tulisi saada selville mitä esteitä työllistymisessä on mahdollisesti ollut, henkilön ammatillinen osaaminen, omat vahvuudet ja taidot sekä suomen kielen taitotaso. Lisäksi tulisi selvittää onko henkilöllä riittävät tiedot suomalaisesta työelämästä ja työnhakuun liittyvistä käytänteistä ja mitkä ovat opiskelijalle sopivimmat oppimistyylit ja –menetelmät. Lähtötilanteessa maahanmuuttaja tarvitsee tukea tulosten analysointiin ja nykytilanteen arviointiin sekä mahdollisesti myös aloituskyselyyn vastaamiseen.

Lähtötilanteen kartoittamisen jälkeen lähdetään etsimään tarjolla olevia vaihtoehtoja kartoituksessa ilmenneiden haasteiden ja tarpeiden mukaan. Henkilön lähtökohdista riippuen vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi korkeakouluopintoihin valmentava koulutus, korkeakouludiplomi, avoin ammattikorkeakoulu, aikuislukio, avoin yliopisto, TE-toimiston tarjoamat palvelut ja koulutukset, työelämävalmiuksia parantavat kurssit tai mahdollisesti työkokeilu tai työkokeilun ja opiskelun yhdistäminen. Maahanmuuttaja tarvitsee tässä vaiheessa ohjausta ja neuvontaa eri vaihtoehtojen löytymiseen. Hänellä tulee olla käytössään ohjaaja, jolla on osaamista monikulttuurisuudesta sekä laaja-alainen verkosto vaihtoehdoista. Maahanmuuttajien apuna voisi olla yhteinen ohjauspiste, jossa toimisi eri alojen asiantuntijoita.

Sopivan vaihtoehdon valinnassa tarkastellaan mitkä ovat henkilön realistiset vaihtoehdot ja mikä vaihtoehdoista valitaan. Suurimpia kysymyksiä ovat, että löytyykö oikea koulutustaso, voidaanko aikaisempia opintoja tunnistaa ja tunnustaa, miten puuttuva kielitaito hankitaan, tunteeko henkilö riittävän hyvin hakumenettelyjä sekä onko taloudellisesti mahdollista valita esiin tullut vaihtoehto. Jos henkilö olisi menossa työkokeiluun, tulisi varmistaa riittävä ammatillinen osaaminen sekä kielitaito. Ohjauksessa ja neuvonnassa tarvitaan henkilö, jolla on monipuoliset verkostot ja tuntemus maahanmuuttajille tarjottavista koulutuksista ja hakumenettelyistä.

Ohjauspolun viimeisessä vaiheessa tuetaan maahanmuuttajaa työllistymisen näkökulmasta. Neuvontaa ja ohjausta tarvitaan työpaikan hakuun, CV:n tekoon ja osaamiskuvausten päivittämiseen. Jos työllistyminen ei onnistu, etsitään jokin muu aikaisemmista vaihtoehdoista.

Mitä onnistuminen vaatii?

Eri yhteyksissä on viime vuosina kehitetty rakenteita, prosesseja ja menetelmiä, joiden tavoitteena on ollut tukea maahanmuuttajien integroitumista suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi koulutuksen tai työn avulla. Tekniikan akateemisten liitto ry:n asiantuntija Pirre Hyötynen perää yrityksiä palkkaamaan työntekijöitä ja harjoittelijoita ennakkoluulottomammin; aina ei tarvita täydellistä suomen kieltä. Hänen mukaansa yritysten kannattaisi hyödyntää ulkomaalaisten kulttuuriosaamista ja valmiita verkostoja kohdemarkkinoilla. (Nousiainen 2015.) Myös oppilaitokset voisivat toimia aktiivisemmin yritysten suuntaan ja järjestää kontakteja yritysten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden välille.

Maahanmuuttajien työllistymisen esteenä voivat olla työnantajien asenteiden lisäksi maahanmuuttajaan itseensä liittyvät seikat. Esimerkiksi puutteet suomen kielen hallinnassa, omasta osaamisesta ei ole selkeää käsitystä, työnhakutaidoissa on puutteita eikä hän tunne alan verkostoja.

Pohdittaessa keinoja kielitaidon parantamiseen, on tärkeää pysähtyä miettimään, minkälaista osaamista työelämässä vaaditaan ja miten vaadittava osaaminen saavutetaan. Kieltä voi oppia muuallakin kuin luokkatilassa. Työpaikalla tapahtuvaan suomen kielen opiskeluun on kehitetty erilaisia opiskelumalleja useissa maahanmuuttajien integroitumista tukevissa hankkeissa. Myös Urareitti-hankkeessa on kehitetty kielenopiskelumalleja, joita toteutetaan työpaikalla. Näihin malleihin voi tutustua tarkemmin hankkeen verkkosivuilla. http://www.hamk.fi/tyoelamalle/hankkeet/urareitti/hankkeen-esittely/Sivut/default.aspx

Tunnistaako ulkomailla koulutuksensa saanut ja työkokemuksensa kerryttänyt maahanmuuttaja osaamisensa suhteessa suomalaiseen työelämään? Kohtaavatko työelämätarpeet ja maahanmuuttajan osaaminen? Usein voi olla niin, että asiantuntemuksesta puuttuu joku osanen, joka mahdollistaisi työllistymisen. Koulutuksellisena ratkaisuna em. tilanteeseen kehitettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Suomalaisen työelämän osaaja –korkeakouludiplomi. Kehitystyö oli osa Urareitti-hankkeen (2015-2018) toimenpiteitä

Suomalaisen työelämän osaaja -korkeakouludiplomikoulutus tarjoaa lisä- ja täydennyskoulutusta korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille liiketalouden ja tekniikan aloilla. Koulutuksessa on keskeistä oman ammattiosaamisen syventämisen ohella suomalaisen työkulttuurin tuntemuksen, työhakutaitojen sekä suomen kielen osaamisen kehittäminen. Koulutus suunnitellaan yksilöllisesti kunkin opiskelijan aikaisemmin hankitun osaamisen sekä uratavoitteissa esiin tulevien tarpeiden perusteella. https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/korkeakouludiplomi/

Oikea-aikaisen opintojen ohjauksen rooli korostuu Suomalaisen työelämän osaaja -korkeakouludiplomissa, koska koulutukseen voi hakeutua jatkuvasti ja opinnot voivat käynnistyä henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Samaten nivelvaiheiden verkostotyö eri yhteistyötahojen kesken on edellytyksenä sujuville siirtymille koulutukseen, koulutuksen aikaiseen harjoitteluun ja työelämään. Eri tahojen tulee tuntea esimerkiksi erilaisten opiskeluratkaisujen taloudelliset vaikutukset henkilölle.

Onnistuminen vaatii konkreetteja tekoja. Kokonaisvaltainen ja joustava ohjaus yhdistettynä yksilöllisiin opiskelu- ja urapolkuihin sekä suomalaiseen työelämään osallistuminen ovat keinoja, joilla ulkomaalaistaustaisten osaamispotentiaali saadaan tehokkaammin käyttöön. Koulutusorganisaatioiden tulee kantaa vastuunsa ulkomaalaistaustaisen ammattilaisen työelämän verkostojen luomisessa. Harjoittelut, työn opinnollistaminen ja erilaiset työpaikoilla toteutettavat projekti avaavat ovia suomalaiseen työelämään.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittaman Urareitti – korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys (2015–2018) -hankkeen tavoitteena oli kehittää malleja ja välineitä, joiden avulla korkeasti koulutetun maahan muuttaneen henkilön aiemmin hankittu osaaminen voidaan täysimääräisesti tunnistaa ja tunnustaa. Tavoitteiden taustalla oli pyrkimys ehkäistä päällekkäistä kouluttamista, nopeuttaa siirtymistä työelämään sekä edistää integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Hankkeen tuloksista mm. kielikoulutukseen, ohjaukseen sekä osaamisen tunnistamiseen liittyviä malleja ja välineitä esitellään kokoelmajulkaisussa: Urareitti-hankkeen satoa – Uusia malleja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kielikoulutukseen, ohjaukseen ja osaamisen tunnistamiseen. 

Kirjoittajat

DI, Erja Hiitelä toimii asiantuntijana Urareitti-hankkeessa (2015-2018) ja opintojen ohjaajana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
KM, Mari Kolu toiminut asiantuntijana Urareitti-hankkeessa (2015-2018) ja toimii lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajankorkeakoulussa

Lähteet

Autero, M. & Helander, J. 2017. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen tukevat integroitumista. HAMK UNLIMITED. Viitattu 22.5.2018.  https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/maahanmuuttajien-ohjaus/

Kervinen, E. 2018. Maahanmuuttajien työllisyys on Suomessa selvästi heikompaa kuin naapurimaissa – työministeri Jari Lindström haluaa uusia toimia, muttei tarkenna mitä. Viitattu 22.5.2018. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005616173.html

Nousiainen, J. 2015. Tutkimus: ulkomaalaiset vastavalmistuneet eivät työllisty – Suomi hukkaa osaamista. Viitattu 22.5.2018. https://lehti.tek.fi/koulutus/tutkimus-ulkomaalaiset-vastavalmistuneet-eivat-tyollisty-suomi-hukkaa-osaamista

Performance Consultants International Ltd. The GROW Model. Viitattu 13.12.2017 https://www.performanceconsultants.com/grow-model

Tilastokeskus 2018. Ulkomaalaistaustaiset, ikärakenne. Viitattu 5.6.2018 http://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html

Valtioneuvosto tiedote 6/2018. Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma tähtää työvoiman maahanmuuton vahvistamiseen. Valtioneuvoston viestintäosasto. Viitattu 5.6.2018 http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallituksen-maahanmuuttopoliittinen-ohjelma-tahtaa-tyovoiman-maahanmuuton-vahvistamiseen?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=10616

Jätä kommentti