Oman opetus- ja ohjaustyön videointi -analyysimallia kehittämässä

Kirjoittajina Eila Burns ja Sirpa Laitinen-Väänänen Reflektiota pidetään yhtenä opettajan ja ohjaajan elinikäisen oppimisen tärkeimmistä osaamisista. Miten siinä voisi kehittyä opettajaopintojen aika? Miten uudet digitaaliset työvälineet voivat tukea opiskelijaa etenemään asteittain Schönin (1987) sanoin ”reflektiiviseksi asiantuntijaksi”? Tässä artikkelissa kuvaamme ammatillisen opettajankoulutuksen kansainväliseen opiskelijaryhmään kehittämäämme reflektiotaitoja tukevaa mallinnusta, jonka nimesimme oman työn videoinnin analyysimalliksi (Participatory and…

Jatka lukemista

Opintojen keskeytyminen avoimessa ammattikorkeakoulussa – voiko ohjauksella vaikuttaa?

Kirjoittajat: Mervi Lätti, Jonna Löf ja Kristiina Pulakka   Miksi opinnot keskeytyvät? Ovatko keskeytymisen syyt erilaiset avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoilla tutkinto-opiskelijoihin verrattuna? Voidaanko ohjauksella vaikuttaa opintojen keskeytymiseen? Tässä artikkelissa tarkastellaan avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opintojen keskeyttämistä ja sitä, miten tietoa voidaan hyödyntää ohjaustyön tukena ja kehittämisessä. Artikkelissa pureudutaan opintojen keskeyttämiseen aiempien tutkimusten ja tehdyn selvitystyön tulosten avulla.

Jatka lukemista

Avoimen ammattikorkeakoulun suosio kasvussa – lisääntyvätkö ohjaustarpeet?

Kirjoittajat Mervi Lätti ja Jonna Löf Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tehtävänä on koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien tarjoaminen. Avoimen ammattikorkeakoulun suosio on kasvanut Suomessa viime vuosina. Miten ammattikorkeakouluissa ohjataan avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita? Millaisia ovat opiskelijoiden ohjaustarpeet ja -kokemukset?

Jatka lukemista

Palvelukuiluista yhdelle luukulle – haaste nuorten monialaisten palveluiden johtamiselle

Kirjoittajina Seija Ollaranta ja Tiina Venäläinen Tällä hetkellä Suomessa ollaan kehittämässä erilaisia monialaisia palveluita vastaamaan asiakkaiden monimutkaistuneisiin palvelutarpeisiin. Tärkeää on myös taata palveluiden helppo saatavuus ja asiakaslähtöiset toimintatavat. Missä määrin nuorten asiakkaiden ja työntekijöiden osallisuus toteutuvat palveluita kehitettäessä sekä kuinka kehitystyötä johdetaan?

Jatka lukemista

KOHTI NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA OHJAUSTA: mutua vai tutkimusperustaisuutta

Kirjoittaja: KT, yliopettaja Jaakko Helander Perustuuko ohjausta koskeva päätöksenteko ja ohjausammattilaisen työkäytäntö omiin mieltymyksiin ja mutu-tuntumaan vai onko taustalla koetellumpaa ja kestävämpää tutkimustietoa? Miten voi perustella ohjauksen organisointitapaa, resurssivaateita tai omaa ohjausorientaatioitaan? Mitä on näyttöön perustuva päätöksenteko ja ammattikäytäntö? Tietoa on – hajanaista ja monenlaista Suomalaiseen ohjausjärjestelmään kohdistuu runsaasti yhteiskunnallisia, koulutuspoliittisia ja yksilön tarpeista juontuvia odotuksia….

Jatka lukemista
Ohjaamo-palvelusta eteenpäin

Kohti Ohjaamoa – Tukea nuorille koulutuksen ja työn poluilla

Suomessa on käynnistymässä Ohjaamo-kehittämistyö, joka tuottaa uusia monialaisia matalan kynnyksen palveluita nuorille ja nuorille aikuisille. Kohti Ohjaamoa -esiselvitysprojekti tarkasteli alueellisen Ohjaamo-mallin organisoitumista ja mahdollisuuksia Jyväskylän seudulla. Tässä artikkelissa projektitoimijat kuvaavat, mitä selvitys tuotti ja mitä tulevaan kehittämistyöhön tarvitaan.

Jatka lukemista

Nuorisotyön ja koulun yhteistyö

Koulusta on muovautunut hyvinvointiverkoston solmukohta. Nuoret kohtaavat siellä monia eri ammattilaisia ja ammattialoja, kuten lääkäreitä, psykologeja, kuraattoreja tai terveydenhoitajia. Enenevässä määrin myös nuorisotyöntekijät ovat ryhtyneet työskentelemään koululla. Tämän myötä kouluun tulee uusi ammattikunta uusine työotteineen, jotka korostavat nuoren yksilöllistä kohtaamista sekä ryhmän merkitystä kasvulle ja oppimiselle. Koulusta tulee enemmän.

Jatka lukemista