Miehet ovat usein naisia vahvemmassa asemassa työelämässä. Korkea koulutustaso ei ole johtanut automaattisesti naisten aseman paranemiseen työelämässä. Tutkimusten mukaan insinöörimiehet saavat naisia useammin vakituisen työpaikan heti valmistuttuaan, ja ura etenee esihenkilötehtäviin vauhdikkaammin. Insinöörialalla sukupuolella on edelleen merkitystä.
Jatka lukemista
Monikulttuurisen ohjauksen erityispiirteitä
Monikulttuurinen ohjaustyö tarkoittaa monista erilaisista kulttuuritaustoista tulevien eri ikäisten ihmisten ohjausta,
jossa on oleellista erilaisten kulttuuritaustojen tunnistaminen, ymmärtäminen ja huomioiminen. Monikulttuurisen ohjauksen erityispiirteet eivät ole täysin yleispäteviä, ja ohjauksessa on aina läsnä myös ohjaajan oma kulttuuritausta ja sen vaikutukset.
Keskeyttäminen avoimessa ammattikorkeakoulussa – miksi mieli muuttuu
Avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskellaan AMK-tutkintoihin kuuluvia opintojaksoja yleensä omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Opintoihin voi osallistua kuka tahansa iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Opiskelijat ovatkin taustoiltaan, tavoitteiltaan ja elämäntilanteiltaan hyvin heterogeenisiä. Moni opiskelee avoimessa tavoitteenaan tutkintoon hakeutuminen tai työelämässä tarvittavan osaamisen päivittäminen, mukana on myös harrastuksenaan opiskelevia. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot jäävät kuitenkin monella kesken. Mistä se johtuu?
Jatka lukemista
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ohjausalan opetussuunnitelmissa
Sukupuolten välinen segregaatio on yleinen ilmiö (Bettio & Veraschagina 2008, Anker 1998). Segregaatiota ajatellaan yleensä ammattikohtaisesti, mutta sitä tapahtuu myös toimialoittain, yrityskohtaisesti ja yksittäisten työsuhteiden tasolla. Työsuhteissa segregaatio voi ilmentyä esimerkiksi niin, että miehet ja naiset saavat eri pituisia tai palkkaukseltaan eri tasoisia työsopimuksia sukupuolensa perusteella.
Jatka lukemista
Kotoutumisen sillat, siteet ja linkit
Hyvät väestösuhteet ovat edellytys sille, että maahanmuuttaja pystyy kotoutumaan. Tässä artikkelissa aihetta tarkastellaan Hyvät väestösuhteet ja maahanmuuttajien kotoutuminen -webinaarissa 8.6.2018 käydyn keskustelun pohjalta. Keskustelemassa olivat Oikeusministeriön, Työ- ja elinkeinoministeriön, Tilastokeskuksen sekä väestösuhteita edistävien hankkeiden edustajat. Kotouttamisen paikalliset prosessit haltuun (Kotopaikka) -hanke on ollut mukana tukemassa keskisuomalaisia kuntia kotouttamisen kehittämisessä. Hankkeen loppuseminaaritilaisuuksissa Keuruulla ja Saarijärvellä pohdittiin,…
Jatka lukemista
Lahjakkaan opiskelijan huomioiminen ammatillisessa koulutuksessa
Jokainen on hyvä jossakin. ”Hyvä opettaja etsii lahjakkuutta kaikista opiskelijoista” (Mäkelä 2009). Mauri Åhlbergin mukaan opetus tai oppiminen on korkealaatuisinta silloin, kun se vastaa parhaiten asiakkaan todellisia tarpeita. Tämän kehittämistyöhöni pohjautuvan artikkelin tarkoituksena on ollut pohtia opetuksessa yksilöllistä huomioimista laadukkaammin ja siitä näkökulmasta, että lahjakkaille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus vaativampaan opiskeluun ja kasvuun.
Jatka lukemista
Miten vastata itseohjautuvuuden haasteisiin?
Marraskuussa 2018 Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, joka herätti laajan keskustelun peruskoulun uudesta opetussuunnitelmasta ja erityisesti sen painottamasta oppilaiden itseohjautuvuudesta. Artikkelissa psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen kommentoi ennakkoon Helsingin yliopistossa julkaistavaa tutkimusta, jossa selvitettiin 15-vuotiaiden heikentyneitä oppimistuloksia. Tutkimuksessa havaittiin, että digitalisaatio ja ilmiöoppiminen luovat eriarvoisuutta oppilaiden välille, sillä ne perustuvat oppilaan omaan aktiiviseen tiedonetsintään. Keltikangas-Järvinen esitti haastattelussa, että…
Jatka lukemista
Pitääkö olla huolissaan? – Maahanmuuttajanuoret peruskoulussa
Monet opettajat ja ohjaajat kantavat huolta nuorista, jotka ovat muuttaneet Suomeen murrosikäisinä ja siirtyneet suoraan yläkouluun opiskelemaan. Jos nuoren suomen kielen taito ei kehity riittävästi peruskoulussa, hän ei välttämättä pääse jatko-opintoihin tai pärjää niissä. Suomen kieltä osaamattomalle nuorelle on varsinkin pienemmissä kaupungeissa vähän vaihtoehtoja, jos jatko-opintopolku ei aukea, joten heillä on suuri riski pudota koulutuspolkujen…
Jatka lukemista