Kotoutumisen sillat, siteet ja linkit

Hyvät väestösuhteet ovat edellytys sille, että maahanmuuttaja pystyy kotoutumaan. Tässä artikkelissa aihetta tarkastellaan Hyvät väestösuhteet ja maahanmuuttajien kotoutuminen -webinaarissa 8.6.2018 käydyn keskustelun pohjalta. Keskustelemassa olivat Oikeusministeriön, Työ- ja elinkeinoministeriön, Tilastokeskuksen sekä väestösuhteita edistävien hankkeiden edustajat. Kotouttamisen paikalliset prosessit haltuun (Kotopaikka) -hanke on ollut mukana tukemassa keskisuomalaisia kuntia kotouttamisen kehittämisessä. Hankkeen loppuseminaaritilaisuuksissa Keuruulla ja Saarijärvellä pohdittiin,…

Jatka lukemista

Lahjakkaan opiskelijan huomioiminen ammatillisessa koulutuksessa

Jokainen on hyvä jossakin. ”Hyvä opettaja etsii lahjakkuutta kaikista opiskelijoista” (Mäkelä 2009). Mauri Åhlbergin mukaan opetus tai oppiminen on korkealaatuisinta silloin, kun se vastaa parhaiten asiakkaan todellisia tarpeita. Tämän kehittämistyöhöni pohjautuvan artikkelin tarkoituksena on ollut pohtia opetuksessa yksilöllistä huomioimista laadukkaammin ja siitä näkökulmasta, että lahjakkaille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus vaativampaan opiskeluun ja kasvuun.

Jatka lukemista

Miten vastata itseohjautuvuuden haasteisiin?

Marraskuussa 2018 Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, joka herätti laajan keskustelun peruskoulun uudesta opetussuunnitelmasta ja erityisesti sen painottamasta oppilaiden itseohjautuvuudesta. Artikkelissa psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen kommentoi ennakkoon Helsingin yliopistossa julkaistavaa tutkimusta, jossa selvitettiin 15-vuotiaiden heikentyneitä oppimistuloksia. Tutkimuksessa havaittiin, että digitalisaatio ja ilmiöoppiminen luovat eriarvoisuutta oppilaiden välille, sillä ne perustuvat oppilaan omaan aktiiviseen tiedonetsintään. Keltikangas-Järvinen esitti haastattelussa, että…

Jatka lukemista
Nuoria koululaisia työskentelemässä ryhmässä.

Pitääkö olla huolissaan? – Maahanmuuttajanuoret peruskoulussa

Monet opettajat ja ohjaajat kantavat huolta nuorista, jotka ovat muuttaneet Suomeen murrosikäisinä ja siirtyneet suoraan yläkouluun opiskelemaan. Jos nuoren suomen kielen taito ei kehity riittävästi peruskoulussa, hän ei välttämättä pääse jatko-opintoihin tai pärjää niissä. Suomen kieltä osaamattomalle nuorelle on varsinkin pienemmissä kaupungeissa vähän vaihtoehtoja, jos jatko-opintopolku ei aukea, joten heillä on suuri riski pudota koulutuspolkujen…

Jatka lukemista

Ohjauksen ja tuen sekä erityisen tuen toimintamalli Ylä-Savon ammattiopistolla reformin jälkeen

Kirjoittaja Riitta Turpeinen Ohjaus muutoksessa Ammatillisen koulutuksen reformi on muuttanut ammatillisten oppilaitosten toimintaa. Uusien toimintatapojen omaksumisessa on haasteita, mutta niistä huolimatta opiskelijoille on tarjolla monenlaisia tukipalveluita. Ylä-Savon ammattiopistossa on jäsennetty ohjauksen, tuen ja erityisen tuen malleja reformin mukaisiksi siten, että opiskelija saa tarvitsemansa ohjauksen ja tuen opintojensa aikana. Reformin myötä ohjausta on oltavat tarjolla entistä…

Jatka lukemista

SUUNTA-ryhmästä tukea arkeen ja työurapolulle

Lapsen syntyessä nuoret vanhemmat kohtaavat erilaisia haasteita arjessa. Perheen, työn ja mahdollisten opintojen yhteensovittaminen voi herättää monenlaisia kysymyksiä. SUUNTA-ryhmätoiminnalla pyritään tukemaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten vanhempien arkea ja vanhemmuutta. Ryhmätoiminta myös mahdollistaa sosiaalisten suhteiden luomisen sekä vahvistaa työ- ja toimintakykyä. Vertaisryhmästä tukea vanhemmuuteen ja työelämän suuntaan Nuorten ja nuorten aikuisten työmarkkinakansalaisuus on erityisen…

Jatka lukemista