Tule kuuntelemaan keskustelua korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista! Mitä sinulle kuuluu? -podcastissa opettajat, ohjauksen ammattilaiset, opiskelijat sekä korkeakoulun johto ja kehittäjät keskustelevat hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukemisesta korkeakoulussa.
Jatka lukemista
Yhteistyöllä tulevaisuuden ohjausosaamista rakentamassa
Opinto-ohjaajan koulutusta järjestetään Suomessa kahdessa yliopistossa ja viidessä ammattikorkeakoulussa. Yhteistä kaikissa opinto-ohjaajan koulutuksissa on pyrkimys tarjota mahdollisimman hyvin työn vaatimia valmiuksia ja osaamisia tukevaa koulutusta. Jyväskylän yliopiston ja Jamkin ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajien koulutuksen opetussuunnitelma uudistui 2021 – koulutusta ryhdyttiin toteuttamaan kahden organisaation yhteisenä työnä.
Jatka lukemista
Ohjausta elämän taitekohdissa
Työelämä on muutoksessa ja osaamisvaatimukset kasvavat. Millaista tukea työikäiset tarvitsevat tällaisessa mylleryksessä? Artikkelissa tarkastellaan ohjauksen tarvetta ja merkitystä elämän taitekohdissa.
Jatka lukemista
Avoimen ammattikorkeakoulun väylältä valmistutaan tutkintoon ripeästi
Ammattikorkeakoulun avoimen väylän ympärillä käydään koulutuspoliittista keskustelua sekä valtakunnallisesti että oppilaitoskohtaisesti. Jamkissa haluttiin selvittää, miten avoimen ammattikorkeakoulun opintojen kautta tutkinto-opiskelijoiksi hakeutuneet opiskelijat ovat suoriutuneet opinnoista.
Jatka lukemista
Koulutuksellista tasa-arvoa tukeva ohjaus tekniikan alan korkeakouluopinnoissa
Jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen, sekä opiskelijan että henkilöstön, velvollisuutena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Tasa-arvolain (1329/2014) tarkoituksena on estää sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää sekä edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Tässä Naiset tasa-arvoisesti uralle -hankkeessa tuotetussa artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulussa ohjaustyötä tekevien näkemyksiä tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta ohjauksesta ja sen kehittämisen tarpeista. Tasa-arvolain mukaan oppilaitokset…
Jatka lukemista
Jäniksistä, aurinkokunnasta ja aikuisten ohjauspalveluista
Kysymys: Mitä yhteistä on monialaisilla ohjauspalveluilla ja Australian valtavan suureksi kasvaneella jänispopulaatiolla? Vastaus: Kumpikaan ei syntynyt ensimmäisellä yrityksellä.
Jatka lukemista
Insinööriopiskelija vai naisinsinööriopiskelija – onko sukupuolella merkitystä?
Miehet ovat usein naisia vahvemmassa asemassa työelämässä. Korkea koulutustaso ei ole johtanut automaattisesti naisten aseman paranemiseen työelämässä. Tutkimusten mukaan insinöörimiehet saavat naisia useammin vakituisen työpaikan heti valmistuttuaan, ja ura etenee esihenkilötehtäviin vauhdikkaammin. Insinöörialalla sukupuolella on edelleen merkitystä.
Jatka lukemista
Monikulttuurisen ohjauksen erityispiirteitä
Monikulttuurinen ohjaustyö tarkoittaa monista erilaisista kulttuuritaustoista tulevien eri ikäisten ihmisten ohjausta,
jossa on oleellista erilaisten kulttuuritaustojen tunnistaminen, ymmärtäminen ja huomioiminen. Monikulttuurisen ohjauksen erityispiirteet eivät ole täysin yleispäteviä, ja ohjauksessa on aina läsnä myös ohjaajan oma kulttuuritausta ja sen vaikutukset.
Keskeyttäminen avoimessa ammattikorkeakoulussa – miksi mieli muuttuu
Avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskellaan AMK-tutkintoihin kuuluvia opintojaksoja yleensä omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Opintoihin voi osallistua kuka tahansa iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Opiskelijat ovatkin taustoiltaan, tavoitteiltaan ja elämäntilanteiltaan hyvin heterogeenisiä. Moni opiskelee avoimessa tavoitteenaan tutkintoon hakeutuminen tai työelämässä tarvittavan osaamisen päivittäminen, mukana on myös harrastuksenaan opiskelevia. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot jäävät kuitenkin monella kesken. Mistä se johtuu?
Jatka lukemista
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ohjausalan opetussuunnitelmissa
Sukupuolten välinen segregaatio on yleinen ilmiö (Bettio & Veraschagina 2008, Anker 1998). Segregaatiota ajatellaan yleensä ammattikohtaisesti, mutta sitä tapahtuu myös toimialoittain, yrityskohtaisesti ja yksittäisten työsuhteiden tasolla. Työsuhteissa segregaatio voi ilmentyä esimerkiksi niin, että miehet ja naiset saavat eri pituisia tai palkkaukseltaan eri tasoisia työsopimuksia sukupuolensa perusteella.
Jatka lukemistaKotoutumisen sillat, siteet ja linkit
Hyvät väestösuhteet ovat edellytys sille, että maahanmuuttaja pystyy kotoutumaan. Tässä artikkelissa aihetta tarkastellaan Hyvät väestösuhteet ja maahanmuuttajien kotoutuminen -webinaarissa 8.6.2018 käydyn keskustelun pohjalta. Keskustelemassa olivat Oikeusministeriön, Työ- ja elinkeinoministeriön, Tilastokeskuksen sekä väestösuhteita edistävien hankkeiden edustajat. Kotouttamisen paikalliset prosessit haltuun (Kotopaikka) -hanke on ollut mukana tukemassa keskisuomalaisia kuntia kotouttamisen kehittämisessä. Hankkeen loppuseminaaritilaisuuksissa Keuruulla ja Saarijärvellä pohdittiin,…
Jatka lukemistaLahjakkaan opiskelijan huomioiminen ammatillisessa koulutuksessa
Jokainen on hyvä jossakin. ”Hyvä opettaja etsii lahjakkuutta kaikista opiskelijoista” (Mäkelä 2009). Mauri Åhlbergin mukaan opetus tai oppiminen on korkealaatuisinta silloin, kun se vastaa parhaiten asiakkaan todellisia tarpeita. Tämän kehittämistyöhöni pohjautuvan artikkelin tarkoituksena on ollut pohtia opetuksessa yksilöllistä huomioimista laadukkaammin ja siitä näkökulmasta, että lahjakkaille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus vaativampaan opiskeluun ja kasvuun.
Jatka lukemistaMiten vastata itseohjautuvuuden haasteisiin?
Marraskuussa 2018 Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, joka herätti laajan keskustelun peruskoulun uudesta opetussuunnitelmasta ja erityisesti sen painottamasta oppilaiden itseohjautuvuudesta. Artikkelissa psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen kommentoi ennakkoon Helsingin yliopistossa julkaistavaa tutkimusta, jossa selvitettiin 15-vuotiaiden heikentyneitä oppimistuloksia. Tutkimuksessa havaittiin, että digitalisaatio ja ilmiöoppiminen luovat eriarvoisuutta oppilaiden välille, sillä ne perustuvat oppilaan omaan aktiiviseen tiedonetsintään. Keltikangas-Järvinen esitti haastattelussa, että…
Jatka lukemista
Pitääkö olla huolissaan? – Maahanmuuttajanuoret peruskoulussa
Monet opettajat ja ohjaajat kantavat huolta nuorista, jotka ovat muuttaneet Suomeen murrosikäisinä ja siirtyneet suoraan yläkouluun opiskelemaan. Jos nuoren suomen kielen taito ei kehity riittävästi peruskoulussa, hän ei välttämättä pääse jatko-opintoihin tai pärjää niissä. Suomen kieltä osaamattomalle nuorelle on varsinkin pienemmissä kaupungeissa vähän vaihtoehtoja, jos jatko-opintopolku ei aukea, joten heillä on suuri riski pudota koulutuspolkujen…
Jatka lukemista
Ohjauksen ja tuen sekä erityisen tuen toimintamalli Ylä-Savon ammattiopistolla reformin jälkeen
Ohjaus muutoksessa Ammatillisen koulutuksen reformi on muuttanut ammatillisten oppilaitosten toimintaa. Uusien toimintatapojen omaksumisessa on haasteita, mutta niistä huolimatta opiskelijoille on tarjolla monenlaisia tukipalveluita. Ylä-Savon ammattiopistossa on jäsennetty ohjauksen, tuen ja erityisen tuen malleja reformin mukaisiksi siten, että opiskelija saa tarvitsemansa ohjauksen ja tuen opintojensa aikana. Reformin myötä ohjausta on oltavat tarjolla entistä enemmän myös ennen…
Jatka lukemista
Kokemuksia digitalisoituneesta oppimisympäristöstä
Mitä digitalisaatio merkitsee sinulle opettajana tai oppijana? Millaiset valmiudet sinulla on toimia digitaalisessa oppimisympäristössä? Millaisia aiheita sinulla nousee mieleen, kun mietit digitalisaation vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia? Millaisia ovat käytännön kokemuksesi digitalisaation hyödyntämisestä?
Jatka lukemistaSUUNTA-ryhmästä tukea arkeen ja työurapolulle
Lapsen syntyessä nuoret vanhemmat kohtaavat erilaisia haasteita arjessa. Perheen, työn ja mahdollisten opintojen yhteensovittaminen voi herättää monenlaisia kysymyksiä. SUUNTA-ryhmätoiminnalla pyritään tukemaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten vanhempien arkea ja vanhemmuutta. Ryhmätoiminta myös mahdollistaa sosiaalisten suhteiden luomisen sekä vahvistaa työ- ja toimintakykyä. Vertaisryhmästä tukea vanhemmuuteen ja työelämän suuntaan Nuorten ja nuorten aikuisten työmarkkinakansalaisuus on erityisen…
Jatka lukemistaMihin opettaja tarvitsee medialukutaitoa ammatillisessa opetuksessa?
Mediatuotteiden käyttö opetuksessa on hyvä lisä, mutta se voi olla myös ongelmallista. Miten opettaja pystyy erottamaan luotettavan materiaalin epäluotettavasta? Entä miten opiskelijoiden kanssa pitäisi keskustella esimerkiksi Youtube-videoihin sisältyvästä mainonnasta, tuotesijoittelusta tai suoranaisesta propagandasta?
Jatka lukemistaOhjaukselle on kysyntää työllisyyspalveluissa
Perinteisesti opinto-ohjaus yhdistetään koulutus- ja työurasiirtymiin sekä erilaisiin valintatilanteisiin. Ohjausta tulisi kuitenkin hahmottaa yhä laajemmin, erityisesti oppilaitosten ulkopuolisiin elämänalueisiin liittyvänä palveluna. Kuntien työllisyyspalveluiden piirissä on suuri joukko asiakkaita, jotka tarvitsevat ura- ja opinto-ohjausta sekä eritasoista, myös intensiivistä, palveluohjausta tilanteensa selkiyttämiseksi. Ohjauksen tarpeen taustalla suuret muutokset Elämme maailmassa, jossa teknologia on korostuneessa asemassa. Työelämässä lisääntynyt…
Jatka lukemista
Palvelukuiluista yhdelle luukulle – haaste nuorten monialaisten palveluiden johtamiselle
Tällä hetkellä Suomessa ollaan kehittämässä erilaisia monialaisia palveluita vastaamaan asiakkaiden monimutkaistuneisiin palvelutarpeisiin. Tärkeää on myös taata palveluiden helppo saatavuus ja asiakaslähtöiset toimintatavat. Missä määrin nuorten asiakkaiden ja työntekijöiden osallisuus toteutuvat palveluita kehitettäessä sekä kuinka kehitystyötä johdetaan? Monialaisesti järjestetyt nuorten palvelut ovat perusteltuja sekä nuoren, työntekijöiden että organisaatioiden näkökulmasta. Parhaimmillaan strategisesti johdetut ja yhteisesti koordinoidut palvelut…
Jatka lukemista