Nykypäivänä nopeasti muuttuvat osaamisvaatimukset ja uudistuvat työtehtävät edellyttävät uusia keinoja erityisesti työikäisten osaamisen kehittämiseen ja tämä osaamisen kehittämisen haaste koskettaa myös pieniä yrityksiä ja yksinyrittäjiä. Yrittäjän työ tarjoaa mahdollisuuden rikkaaseen oppimisympäristöön. Työn arjessa ratkotaan monimutkaisia ongelmia, joihin ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisumallia. Arjessa yrittäjät sanoittavat omaa työtään usein ongelmanratkaisuprosessiksi. Tässä artikkelissa reflektio keinona…
Jatka lukemista
Työllisyyspalveluiden muutokset ohjaustyön haastajina – näkökulmia Ohjausosaamista yhteistyössä -hankkeen ohjauskoulutuksesta
Työllisyyspalvelujen uudelleen organisoituminen on synnyttänyt työllisyyskentälle ja ohjaajille uusia velvoitteita ja vaateita. Artikkelissa kuvataan uusiin osaamistarpeisiin vastanneita koulutusprosesseja sekä niissä esille nousseita työllisyystoimijoiden ohjaustyön haasteita.
Jatka lukemista
Uusia taitoja tiimityöllä ja ohjelmistoprojektissa ketterästi kehittäen
Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk) on sujuvoitettu ICT-alan opiskelijoiden polkua kohti työelämää LIPPA-hankkeessa, jonka kehittämistyöhön on osallistettu opiskelijoita eri tavoin. Tässä artikkelissa kerromme, miten ja millaisia työelämätaitoja voidaan vahvistaa ICT-alan opiskelijaprojekteissa sekä kuinka oppilaitos voi tukea opettajien projektiosaamisen kehittymistä. Voisiko opiskelijaprojekteissa kokeilluista ja alan työelämässä keskeisistä ketterän kehittämisen menetelmistä löytyä ratkaisuja myös pedagogiikan kehittämiseen? Opiskelijaprojektit ovat luonteva…
Jatka lukemista
Keskusteluja korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista: Mitä sinulle kuuluu? -podcast
Tule kuuntelemaan keskustelua korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista! Mitä sinulle kuuluu? -podcastissa opettajat, ohjauksen ammattilaiset, opiskelijat sekä korkeakoulun johto ja kehittäjät keskustelevat hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukemisesta korkeakoulussa.
Jatka lukemista
Miten uraohjauksella tuetaan opiskelijan elinikäisten urasuunnittelu- ja urataitojen kehittymistä?
Miten korkeakoulussa voidaan yhdenvertaisesti ja yksilöllisesti tukea opiskelijan urasuunnittelutaitoja ja kannustaa opiskelijaa tekemään itselleen mielekkäitä urasuunnitelmia? Artikkelissa tarkastellaan kirjallisuuden sekä korkeakoulusta valmistuneiden, epätyypillisen uravalinnan tehneiden naisten haastatteluaineiston pohjalta uraohjausta korkeakouluissa.
Jatka lukemista
Millainen on optimaali oppimisen tila verkko-oppimisessa?
On tärkeää tunnistaa asioita, jotka haastavat opettajaa verkko-opetuksessa sekä pohtia keinoja, jotka tukevat hyvää vireystilaa verkossa oppimisessa. Artikkelissa sekä podcastissa tarkastellaan verkko-oppimisen näkökulmasta hyvän vireystilan edellytyksiä sekä asioita, joista opettajan on hyvä olla tietoinen verkko-opetusta suunnitellessaan.
Jatka lukemista
Työelämä digitaalistuu – miten se vaikuttaa urataitoihin?
Yksi tärkeä osa opinto-ohjausta on uraohjaus ja ohjattavan urasuunnittelutaitojen tukeminen. Uraohjaus auttaa ihmisiä ymmärtämään omia tavoitteitaan, mielenkiinnonkohteitaan ja osaamistaan sekä tarkastelemaan niitä koulutuksen ja työelämän näkökulmasta (Career guidance and public policy 2004, 19). Urasuunnittelutaidoilla tarkoitetaan sellaisia taitoja, joiden avulla yksilöt osaavat kerätä ja analysoida itseensä ja koulutukseen sekä ammattiin liittyvää tietoa. Tämän avulla he voivat…
Jatka lukemista
Hyvinvoiva korkeakoulu – OHKE-hankkeen toimenpiteitä opettajatutorien työn ja osaamisen tueksi
Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukemiseksi on kehitetty erilaisia toimintamalleja erityisesti koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Opintojen siirryttyä aiempaa enemmän verkkoon yhteisöllisyys on vähentynyt ja itseohjautuvuuden vaatimus kasvanut. Etäopiskelu on muuttanut tukipalvelujen saatavuutta ja tarjontaa ja vaikuttanut näin myös opettajan tehtäviin tuen tarpeen tunnistamisen ja tukipalveluihin ohjaamisen osalta. Uudet tehtävät ja huoli opiskelijoiden jaksamisesta vaikuttavat opettajien…
Jatka lukemista
Yhteisöllisen oppimisprosessin tukeminen Ohjaamoissa
Toimiva monialainen yhteistyö Ohjaamossa edellyttää hyvää sisäistä vuorovaikutusta, onnistunutta yhteistyön organisoitumista sekä työntekijän voimavaroja tukevaa yhteistyön ja osaamisen johtamista. TESSU2-projektin valmennuksissa on tuettu Ohjaamoja toimimaan monialaisina, vertaisoppivina ja yhdessä ohjautuvina tiimeinä, joissa ohjaamohenkilöstö kehittää ja arvioi yhdessä omaa toimintaansa suunnitelmallisesti ja toisilta oppien.
Jatka lukemista
Koulutuksellista tasa-arvoa tukeva ohjaus tekniikan alan korkeakouluopinnoissa
Jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen, sekä opiskelijan että henkilöstön, velvollisuutena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Tasa-arvolain (1329/2014) tarkoituksena on estää sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää sekä edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Tässä Naiset tasa-arvoisesti uralle -hankkeessa tuotetussa artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulussa ohjaustyötä tekevien näkemyksiä tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta ohjauksesta ja sen kehittämisen tarpeista. Tasa-arvolain mukaan oppilaitokset…
Jatka lukemista
Jäniksistä, aurinkokunnasta ja aikuisten ohjauspalveluista
Kysymys: Mitä yhteistä on monialaisilla ohjauspalveluilla ja Australian valtavan suureksi kasvaneella jänispopulaatiolla? Vastaus: Kumpikaan ei syntynyt ensimmäisellä yrityksellä.
Jatka lukemista
Insinööriopiskelija vai naisinsinööriopiskelija – onko sukupuolella merkitystä?
Miehet ovat usein naisia vahvemmassa asemassa työelämässä. Korkea koulutustaso ei ole johtanut automaattisesti naisten aseman paranemiseen työelämässä. Tutkimusten mukaan insinöörimiehet saavat naisia useammin vakituisen työpaikan heti valmistuttuaan, ja ura etenee esihenkilötehtäviin vauhdikkaammin. Insinöörialalla sukupuolella on edelleen merkitystä.
Jatka lukemistaKeskeyttäminen avoimessa ammattikorkeakoulussa – miksi mieli muuttuu
Avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskellaan AMK-tutkintoihin kuuluvia opintojaksoja yleensä omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Opintoihin voi osallistua kuka tahansa iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Opiskelijat ovatkin taustoiltaan, tavoitteiltaan ja elämäntilanteiltaan hyvin heterogeenisiä. Moni opiskelee avoimessa tavoitteenaan tutkintoon hakeutuminen tai työelämässä tarvittavan osaamisen päivittäminen, mukana on myös harrastuksenaan opiskelevia. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot jäävät kuitenkin monella kesken. Mistä se johtuu?
Jatka lukemistaJatkuvan oppimisen käytänteiden kehittämistyö Jyväskylän ammattikorkeakoulussa
Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on ennakoitu koulutuksen kysynnän kasvun suuntautumista tutkintokoulutuksesta lyhytkestoisempaan koulutustarjontaan. Kiihtyvä teknologian ja digitalisaation kehitys muuttavat yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia osaamistarpeita, jolloin myös korkeakoulutuksen tarpeet muuttuvat. Artikkeli esittelee julkaisun Koulutuksen kehittämisen katsaus 2019 – ELO JAMKissa.
Jatka lukemista
Uratarinat ohjauksen tukena
Useat modernit urateoriat hyödyntävät narratiiveja ohjauksen menetelmänä. Myös eri medioissa käydyissä keskusteluissa uratarinoiden merkitystä ja vaikutusta ohjauksessa on sekä kritisoitu että kiitelty. Nämä kaikki keskustelut saivat kirjoittajat havahtumaan tarkastelemaan tarinoiden merkitystä uraohjauksessa: Millaisia uratarinoita nuoret elävät? Millaisen tarinan he ovat omaksuneet? Voidaanko näitä tarinoita kirjoittaa uudestaan?
Jatka lukemistaTyöelämäjakso opettajankouluttajien osaamisen kehittäjänä
OPEKE-hankkeessa kehitettiin opettajankouluttajien osaamista siten, että se olisi työelämälähtöistä ja ajantasaista. Yhtenä kehittämismenetelmänä toimivat 2019 alkaneet opettajankouluttajien työelämäjaksot. Työelämäjaksot toteutettiin erilaisissa organisaatioissa ja toimintaympäristöissä, joilla oli selkeä ja perusteltu kytkös kehittymiseen ammatillisena opettajankouluttajana. Millä tavalla ne onnistuivat kehittämään osaamista ja soveltuvatko ne opettajankouluttajien osaamisen kehittämiseen jatkossakin?
Jatka lukemistaMillaisia käsityksiä Ohjaamojen työntekijöillä on monialaisesta uraohjauksesta?
Ohjaamoissa tehtävä monialainen yhteistyö on tuonut uuden työtavan ja palvelun suomalaiseen ohjausalan kenttään. Eri alojen asiantuntijoiden yhdessä tekemä ohjaustyö tuo mukanaan tarpeen määritellä ohjauksen sisältö ja tavoite yhteisesti. Kuitenkin jo yksinään ohjauksen käsite ja ilmiö on monitahoinen ja vaikeasti määriteltävä. Myös uraohjaus ymmärretään Ohjaamoissa monella eri tavalla.
Jatka lukemista
Miten opinto- ja uraohjaus asemoituvat Ohjaamoissa?
Yksi ovi, monta palvelua -teemalla Ohjaamot tarjoavat tietoa, tukea ja yksilöllistä ohjausta koulutuksen, työllistymisen ja erilaisissa arkeen liittyvissä asioissa alle 30-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Toimintamalli rakentuu monialaisesti tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea tarjoavasta fyysisestä Ohjaamosta, eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta. Nyt tarkastelemme Ohjaamoja opinto- ja uraohjauksen näkökulmasta yhdistäen teoreettista katsausta ja kehittämistyön kokemuksia.
Jatka lukemistaKotoutumisen sillat, siteet ja linkit
Hyvät väestösuhteet ovat edellytys sille, että maahanmuuttaja pystyy kotoutumaan. Tässä artikkelissa aihetta tarkastellaan Hyvät väestösuhteet ja maahanmuuttajien kotoutuminen -webinaarissa 8.6.2018 käydyn keskustelun pohjalta. Keskustelemassa olivat Oikeusministeriön, Työ- ja elinkeinoministeriön, Tilastokeskuksen sekä väestösuhteita edistävien hankkeiden edustajat. Kotouttamisen paikalliset prosessit haltuun (Kotopaikka) -hanke on ollut mukana tukemassa keskisuomalaisia kuntia kotouttamisen kehittämisessä. Hankkeen loppuseminaaritilaisuuksissa Keuruulla ja Saarijärvellä pohdittiin,…
Jatka lukemista
Monikulttuurinen kohtaaminen ja vuorovaikutus maahanmuuttajan kotoutumispolulla – kokemuksia Kotopaikka-hankkeesta
Suomessa asuvien maahanmuuttajien arkiset kokemukset kuntansa kotoutumisen polun prosesseista, alkaen kuntaan saapumisesta ja päätyen kotoutumista parhaiten tukevaan vaiheeseen eli työllistymiseen, ovat herätteleviä ja myös konsultoivia. Kotoutumisen onnistumisessa työllistymisellä on suuri merkitys. Siihen tarvitaan riittävää kielitaitoa, mutta myös asenteet vaikuttavat työllistymispolkuihin.
Jatka lukemista