Koulutuksellista tasa-arvoa tukeva ohjaus tekniikan alan korkeakouluopinnoissa

Jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen, sekä opiskelijan että henkilöstön, velvollisuutena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Tasa-arvolain (1329/2014) tarkoituksena on estää sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää sekä edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Tässä Naiset tasa-arvoisesti uralle -hankkeessa tuotetussa artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulussa ohjaustyötä tekevien näkemyksiä tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta ohjauksesta ja sen kehittämisen tarpeista.

Jatka lukemista

Insinööriopiskelija vai naisinsinööriopiskelija – onko sukupuolella merkitystä?

Miehet ovat usein naisia vahvemmassa asemassa työelämässä. Korkea koulutustaso ei ole johtanut automaattisesti naisten aseman paranemiseen työelämässä. Tutkimusten mukaan insinöörimiehet saavat naisia useammin vakituisen työpaikan heti valmistuttuaan, ja ura etenee esihenkilötehtäviin vauhdikkaammin. Insinöörialalla sukupuolella on edelleen merkitystä.

Jatka lukemista

Keskeyttäminen avoimessa ammattikorkeakoulussa – miksi mieli muuttuu

Avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskellaan AMK-tutkintoihin kuuluvia opintojaksoja yleensä omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Opintoihin voi osallistua kuka tahansa iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Opiskelijat ovatkin taustoiltaan, tavoitteiltaan ja elämäntilanteiltaan hyvin heterogeenisiä. Moni opiskelee avoimessa tavoitteenaan tutkintoon hakeutuminen tai työelämässä tarvittavan osaamisen päivittäminen, mukana on myös harrastuksenaan opiskelevia. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot jäävät kuitenkin monella kesken. Mistä se johtuu?

Jatka lukemista

Jatkuvan oppimisen käytänteiden kehittämistyö Jyväskylän ammattikorkeakoulussa

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on ennakoitu koulutuksen kysynnän kasvun suuntautumista tutkintokoulutuksesta lyhytkestoisempaan koulutustarjontaan. Kiihtyvä teknologian ja digitalisaation kehitys muuttavat yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia osaamistarpeita, jolloin myös korkeakoulutuksen tarpeet muuttuvat. Artikkeli esittelee julkaisun Koulutuksen kehittämisen katsaus 2019 – ELO JAMKissa.

Jatka lukemista
Kaksi naista työskentelee pöydän ääressä Savonlinnan Ohjaamon URAA-valmennuspäivässä.

Uratarinat ohjauksen tukena

Useat modernit urateoriat hyödyntävät narratiiveja ohjauksen menetelmänä. Myös eri medioissa käydyissä keskusteluissa uratarinoiden merkitystä ja vaikutusta ohjauksessa on sekä kritisoitu että kiitelty. Nämä kaikki keskustelut saivat kirjoittajat havahtumaan tarkastelemaan tarinoiden merkitystä uraohjauksessa: Millaisia uratarinoita nuoret elävät? Millaisen tarinan he ovat omaksuneet? Voidaanko näitä tarinoita kirjoittaa uudestaan?

Jatka lukemista

Työelämäjakso opettajankouluttajien osaamisen kehittäjänä

OPEKE-hankkeessa kehitettiin opettajankouluttajien osaamista siten, että se olisi työelämälähtöistä ja ajantasaista. Yhtenä kehittämismenetelmänä toimivat 2019 alkaneet opettajankouluttajien työelämäjaksot. Työelämäjaksot toteutettiin erilaisissa organisaatioissa ja toimintaympäristöissä, joilla oli selkeä ja perusteltu kytkös kehittymiseen ammatillisena opettajankouluttajana. Millä tavalla ne onnistuivat kehittämään osaamista ja soveltuvatko ne opettajankouluttajien osaamisen kehittämiseen jatkossakin?

Jatka lukemista

Millaisia käsityksiä Ohjaamojen työntekijöillä on monialaisesta uraohjauksesta?

Ohjaamoissa tehtävä monialainen yhteistyö on tuonut uuden työtavan ja palvelun suomalaiseen ohjausalan kenttään. Eri alojen asiantuntijoiden yhdessä tekemä ohjaustyö tuo mukanaan tarpeen määritellä ohjauksen sisältö ja tavoite yhteisesti. Kuitenkin jo yksinään ohjauksen käsite ja ilmiö on monitahoinen ja vaikeasti määriteltävä. Myös uraohjaus ymmärretään Ohjaamoissa monella eri tavalla.

Jatka lukemista