”Musiikki alkaa siinä, missä sanat loppuvat”Yhteisöllinen musiikkitoiminta maahanmuuttajien kotouttamisen tukena
Maahanmuuton kasvaessa on hyvä kiinnittää huomiota erilaisiin kotouttamista edistäviin asioihin, jotta jokainen maahanmuuttaja voi kokea uuden maan kodikseen ja tuntea olevansa osallinen yhteiskunnassa. Musiikin tiedetään toimivan kulttuurien välisten jännitteiden vähentäjänä. Kohtaamalla eri kulttuurien taidetta, voidaan lisätä ymmärrystä kulttuurien erityispiirteistä ja edistää kulttuurien kohtaamista. (Louhivuori 2009, 17.) Miten yhteisöllisellä musiikkitoiminnalla voidaan edistää tasa-arvoista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa, lisätä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä ja aikaansaada osallisuuden kokemuksia?
Vieraaseen maahan muuttaminen ei aina ole helppoa. Vieras kieli, kulttuurierot, erilaiset tavat ja tottumukset voivat yllättää monella tavalla. Yhtäkkiä ihminen on tilanteessa, jossa ei ymmärräkään mitä ympärillä puhutaan. Arkistenkin asioiden hoitaminen vie moninkertaisesti aikaa ja on haastavaa kielimuurin takia. Toisinaan saattaa kohdata tilanteita, joissa tulee olo, ettei ole tullut kohdelluksi tasa-arvoisesti. Ulkopuolisuuden tunne voi myös nostaa päätään, kun ei tule ymmärretyksi samalla tavalla kuin omassa kulttuurissaan.
Vieraalla maalla, kotoisalla maalla
Globalisaation myötä ihmisten liikkuvuus on kasvanut huomattavasti ja sen myötä moni ihminen on asettunut myös uuteen maahan asumaan. Suomessa maahanmuuton pääasiallisia syitä ovat perhesyyt, työ ja opiskelu. Kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneita on noin 8 %. (Maahanmuutto kasvaa ja monipuolistuu n.d.). Maahanmuuton lisääntyessä on hyvä kiinnittää huomiota erilaisiin kotouttamista tukeviin toimiin, jotta jokainen maahanmuuttaja voi kokea uuden maan kodikseen ja tuntea olevansa osallisena yhteiskunnassa.
Kotoutumisen kannalta yksi tärkeimmistä asioista on kielen oppiminen ja sosiaaliset verkostot, tunne siitä, että on osa yhteisöä ja yhteiskuntaa. Myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä myönteisen vuorovaikutuksen edistäminen eri väestöryhmien kesken on kotoutumislain tarkoituksena (Laki kototutumisen edistämisestä 2010). On jokaisen ihmisen perusoikeus tuntea kuuluvansa jonnekin ja olla osa jotakin. Jokaiselle ihmiselle kuuluu paikka, jota voi kutsua kodikseen. Turvallisuuden tunne ja osallisuuden kokemus ovat peruselementtejä ihmisen olemassaololle.
Kotoutumisen haasteita
Kotoutumiseen vaikuttaa moni tekijä. Jos on muuttanut maahan perheen, työn tai opiskelun takia, on todennäköisesti helpompi kotoutua ja löytää paikkansa yhteisössä ja yhteiskunnassa, sillä on jo valmiiksi sosiaalisia verkostoja ja todennäköisesti perusasiat kuten perustoimeentulo ja asuminen kunnossa. Perheen, työn tai opiskelun vuoksi maahan muuttaminen on myös vapaaehtoista, ihminen on silloin lähtenyt toiseen maahan omasta tahdostaan.
Kotoutuminen voi olla haasteellisempaa ihmisille, jotka ovat joutuneet jättämään kotimaansa pakon edessä. Osa perheestä on saattanut jäädä sodan keskelle, on jatkuva huoli läheisistä ja kotimaan tilanteesta. Perheenyhdistämisen kriteerien tiukentaminen saattaa myös osaltaan olla heikentämässä kotoutumista. Etenkin yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat ovat haavoittuvassa asemassa ja nuorten kotoutumisen tukeminen onkin erittäin tärkeää. Sodan tai konfliktien keskeltä saapuva ihminen on myös joutunut kokemaan traumaattisia asioita ja tämä pitää ottaa huomioon kotouttamistoiminnassa.
Yhteistä kieltäkään ei välttämättä ole ja sosiaaliset turvaverkot uudessa maassa voivat olla olemattomat. Tällaisissa tilanteissa kotoutumisen tukeminen on erittäin tärkeää ja useamman toimijan vastuulla. Näin pystytään ehkäisemään syrjäytymistä.
Asenteella on väliä
Eurooppaan saapuvien siirtolaisten ja pakolaisten suuri määrä on ollut haaste kaikille EU-jäsenmaille ja tästä johtuen trendinä on viime aikoina ollut turvapaikkapolitiikan kiristyminen. Tuntuu siltä, että kahtiajako on voimistunut ajatukseen ”me ja muut” ja vihamielisyys kasvanut. Moni Euroopan valtio on myös päätynyt vähintäänkin kyseenalaisiin ratkaisuihin tilanteen muuttamiseksi, esimerkkinä tästä muun muassa Unkari ja Bulgaria, jotka ovat rakentaneet muureja rajoille rajoittaakseen pakolaisten pääsyä (Eurooppaan jälleen muuri – nyt Unkarin ja Serbian rajalle 2015). Ihmisiä on alettu kohdella yksilöiden sijasta massana ja tällainen suppeakatseinen ja vihamielinen asenne on osaltaan lisäämässä rasismia.
Turvapaikkapolitiikan kiristymisestä esimerkkinä on myös turvapaikanhakijoiden palautukset, joita on tehty heikoin perustein ilman riittävää todellista kuvaa turvapaikanhakijan kotimaan sen hetkisestä turvallisuustilanteesta. Erityisesti viranomaisten tekemät perusteettomat arviot turvallisuustilanteen parantumisesta ovat kohdistuneet maihin, joista on saapunut eniten turvapaikanhakijoita. (van Gulik ja Laajapuro 2016.) YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 14 artiklassa todetaan: ”Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. Kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuvan palautuskiellon periaatteen (non refoulement -periaate) mukaan ketään ei saada palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa joutuminen vakavien ihmisoikeusloukkausten uhriksi.” (Pakolaiset ja siirtolaiset n.d.) Tämänhetkinen maailman tilanne on haastava, mutta sisäänpäin kääntyminen ei auta ketään.
Kotoutumisen kannalta yhteiskunnan yhdenvertainen asenneilmapiiri on erittäin tärkeää. Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, jossa väestön monimuotoistuessa yhteiskunta muuttuu ja maahanmuuttaja hankkii yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja. Kotoutuminen on vuorovaikutusta maahanmuuttajan ja vastaanottavan yhteiskunnan välillä ja molemmin puolinen ymmärrys on tärkeää. Yhteiskunnan kahtiajakautumisella ja eriarvoistumisella on mittavia vaikutuksia yhteiskunnalle. Sen seurauksia voi todeta valtioista, joissa yhdenvertaisuus ja tasa-arvo perusperiaatteina eivät toteudu. (Maahanmuuttajien kotouttaminen edellyttää yhdenvertaisuutta ja yhteistyötä n.d.)
Virallisten toimenpiteiden lisäksi kotoutumista edistetään arkipäivän tilanteissa ja lähiyhteisöissä, kuten päiväkodeissa, kouluissa, harrastustoiminnassa ja työpaikoilla, joissa myös yhteisöllisellä musiikkitoiminnalla ja musiikkipedagogin ammattitaidolla voi olla tärkeä rooli yhdenvertaisen asenneilmapiirin edistämisessä.
Musiikista hyvinvointia
Yhteisöllinen musiikkitoiminta toimii mitä parhaimpana tukena kotoutumiselle. Musiikki toimii kulttuurien välisten jännitteiden vähentäjänä ja sen avulla voidaan lisätä ymmärrystä kulttuurien erityispiirteistä ja edistää kulttuurien kohtaamista (Louhivuori 2009, 17). Yhdessä laulaminen ja soittaminen lisäävät luottamusta ja turvallisuudentunnetta ja sitä kautta myös uusia kohtaamisia (Musiikki yhdistää n.d.). Musiikin tiedetään myös tukevan kielen oppimista, sillä musiikki ja kieli toimivat samoilla alueilla aivolohkoissa. Esimerkiksi musiikkileikit auttavat oikeinkirjoitusta, äänteiden erottelua ja rytmitajua. (Veirto 2016.)
Musiikin terveysvaikutuksia on tutkittu paljon viime aikoina ja on saatu tutkimustulosta siitä, että musiikilla on paljon hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Musiikki muun muassa lievittää stressiä, vahvistaa sosiaalisia siteitä ja hoitaa esimerkiksi kipua, ahdistuneisuutta, masennusta ja yksinäisyyttä. Yhteismusisoinnilla ja laulamisella lisätään myös vuorovaikutusta ihmisten välillä. (Heikkinen 2012.)
Musiikki sensitiivisyydellään on hyvä väylä erilaisten tunteiden käsittelemiseen ja vaikeita kokemuksia voi olla helpompi käsitellä musiikin kautta.
Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta
Yhteisöllisellä musiikkitoiminnalla on tärkeä rooli syrjäytymisen ehkäisyssä. Hyvänä esimerkkinä lapsille ja nuorille suunnatusta musiikkitoiminnasta on muun muassa Tempo-orkesteri, joka toimii Vantaalla ja Helsingissä koulupäivän ohessa. Noin puolet soittajista on kantaväestön lapsia ja puolet ns. toisen sukupolven maahanmuuttajia, jotka ovat joko syntyneet tai muuttaneet Suomeen varhaisessa vaiheessa. Tempo-orkesterin toiminta perustuu venezuelalaiseen El Sistema-musiikkikasvatusmenetelmään. Kapellimestari Jose Antonio Abreu kehitti menetelmän vuonna 1975, tarkoituksenaan suojella slummilapsia huumeilta ja rikollisuudelta klassisen musiikin avulla. (Ahvenainen 2015, 18.)
Tempo-toiminnan keskeisenä tavoitteena on monitaustaisten lasten keskeisen kumppanuuden vahvistaminen musiikin ja yhdessä soittamisen avulla sekä soittoharrastuksen mahdollistaminen kaikille lapsille riippumatta perheen sosioekonomisesta tilanteesta. Opetus on ilmaista ja soittimen saa ilmaiseksi käyttöönsä. Orkesteriin ei ole pääsykoetta eikä musikaalisuustestejä. Toiminnan tarkoituksena on vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta soittajien ja heidän perheidensä keskuudessa ja ehkäistä syrjäytymistä ja passivoitumista. (Ahvenainen 2015, 19.)
Rytmimajakka-projekti on myös hyvänä esimerkkinä matalan kynnyksen osallistumisesta. Rytmimajakka toimii Helsingissä musiikkiopistojen yhteistyönä kouluille. Toiminnan tarkoituksena on perustaa bändejä ja bändiin saa osallistua, vaikka ei olisikaan omaa soitinta tai soittotaitoa. Bändejä on ohjaamassa musiikkiopistojen soitonopettajat. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan lasten ja nuorten osallistumisessa taiteen perusopetukseen on suuria alueellisia eroja kaupungin sisällä. Samoilla alueilla on usein paljon pienituloisia perheitä ja vähän opetustarjontaa. Taiteen perusopetuksen vieminen yhä useamman saataville on yksi hallituksen kärkihankkeista ja esimerkiksi Rytmimajakan tyyppisellä toiminnalla edistetään tasa-arvoista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. (Aalto 2016.)
Nuorille suunnatut musiikkityöpajat tuovat myös ihmisiä yhteen eri kulttuuritaustoista. Esimerkkinä tästä on muun muassa Rap-työpajat nuorten toimintakeskus Hapessa Helsingissä. Kaikille avoimissa työpajoissa kulttuurit kohtaavat ja syntyy uusia ystävyyssuhteita yhdessä tekemisen kautta. Musiikilla on yhdistävä voima, rap-työpajoissa nuorilla on mahdollisuus tehdä yhdessä omaa juttuaan: ” Kaveriporukka, jolla on hyvä meininki, on taustoista riippumatta nuorelle valtava voimavara.” (Valkonen 2015.)
Yhtenä mielenkiintoisena projektina oli myös elävän musiikin yhdistys ELMU ry:n, Kulttuurikeskus Caisan, Skanskan ja Helsingin vastaanottokeskusten yhteistyö, jossa vastaanottokeskusten muusikot ja helsinkiläiset ammattimuusikot verkostoituivat. Elmun Nosturin treenitilat olivat käytössä Helsingin vastaanottokeskuksissa asuville muusikoille kesän ajan. Projektissa koottiin bändi vastaanottokeskusten asukkaista, ja lisäksi soitettiin yhdessä myös Nosturissa harjoittelevien kantasuomalaisten ammattimuusikoiden kanssa. Yhteistyön tuloksena järjestettiin konsertti Nosturissa ja kulttuurikeskus Caisassa. (Miikkulainen 2016.)
”Vastaanottokeskuksissa on paljon lahjakkaita muusikoita, jotka eivät tällä hetkellä voi toteuttaa itseään musiikillisesti. Haluamme avata heille Helsingin musiikkikenttää tarjoamalla treenitiloja ja mahdollisuuden soittaa yhdessä suomalaisten ammattimuusikoiden kanssa”, toteaa Caisan kulttuurituottaja Jaana Lindman haastattelussa Elmu ry:n sivuilla. Kansainvälisen musiikkineuvoston musiikkioikeuksien perusajatuksen mukaan jokaisella maailman ihmisellä on oikeus ilmaista itseään ja osallistua. (Miikkulainen 2016.)
Jutellaan ja kaffitellaan
Maahanmuuttokeskustelu on ollut viime aikoina paljon pinnalla niin uutisissa kuin muuallakin mediassa ja keskittynyt pitkälti turvapaikanhakijoihin maailman tilanteen vuoksi. Syyrian, Irakin ja Afganistanin pitkittyneet konfliktit ja Afrikan sarven sekä Länsi-Afrikan kriisit ovat antaneet kasvot maailmanlaajuiselle pakolaiskriisille (Muuttoliike ja pakolaiskriisi Euroopassa 2016). YK:n pakolaisjärjestön arvion mukaan jopa 65 miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa vuoden 2015 aikana (Figures at a Glance n.d.).
Suomeen on saapunut eniten turvapaikanhakijoita Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja Syyriasta (Pakolaisten vastaanoton käsikirja n.d.). Koulutustaso ja kielitaito voi olla alhaisempi, joka vaikuttaa työllistymiseen ja sitä kautta kotoutumiseen. Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien naisten kotoutumiseen tulisi kiinnittää huomiota. Näissä ryhmissä naisten koulutusaste on alhainen, erityisesti äideillä. Alhaisen koulutusasteen vuoksi kielitaito on heikko ja myös työllisyysaste alhainen. (Sutela 2016.)
Äitien osallistaminen olisi erittäin tärkeää ja yhtenä hyvänä osallistamisen ja kotouttamisen muotona on äiti-lapsi-muskarit. Kotouttamisen kannalta on tärkeää, että ryhmässä on sekä maahanmuuttajaperheitä että kantaväestöä. Näin lisätään integraatiota, kielen oppimista ja mikä tärkeintä, kulttuurien välisiä kohtaamisia. Muskarissa äidin ja lapsen vuorovaikutus lisääntyy ja vuorovaikuttaminen ryhmäläisten välillä on musiikin keinoin helpompaa, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan. Soili Perkiö muistuttaa Helsingin Sanomien artikkelissa, että muskarin yksi tavoite on (musiikillisten tavoitteiden lisäksi) myös saada äidit yhteen: ”Että äidit saisivat jutella ja kaffitella”.
Kohdataanko musiikin kielellä?
Taiteen ja kulttuurin merkitys kotouttamisen tukena on otettu huomioon myös valtion kotouttamisohjelmassa. Kotouttamisohjelmassa todetaan: ”Taiteen ja kulttuurin keinoin voidaan madaltaa turvapaikanhakijoiden kynnystä päästä nopeammin osalliseksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajat tarvitsevat enemmän toimivia väyliä itsensä ilmaisuun ja mielekkääseen ajanviettoon vastaanottokeskusten ja oppilaitosten ulkopuolella. Kulttuuri ja taide tarjoavat moninaisia keinoja itseilmaisuun ja osallistavaan toimintaan erityisesti silloin, kun kielitaito on rajallinen.” Tavoitteena on vahvistaa taidelaitosten sekä muiden taide- ja kulttuurialan toimijoiden turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille suunnattua, kotoutumista edistävää taide- ja kulttuuripalvelujen tarjontaa sekä lisätä yhteisöllistä ja luovaa eri taiteen lajeihin liittyvää vapaa-ajan toimintaa, joka tukee kotoutumiseen tarvittavaa ihmisten välistä kohtaamista, yhdessä tekemistä sekä tutustuttaa maahanmuuttajat suomalaiseen kulttuuriin. (Valtion kotouttamisohjelma vuosille 2016-2019 n.d., 30.)
Toiminnallinen opetuksesta on hyviä kokemuksia kotoutumisen edistämisessä. Se on tehokas tapa tutustua uuden asuin seudun asukkaisiin ja kulttuuriin ja samalla opetukseen osallistuva kantaväestö oppii uusien asukkaiden tapoja ja kulttuuria. Toiminnallinen opetus saa kaikki liikkeelle, ulos kotoa ja vuorovaikutuksellisen toiminnan piiriin. Se sopii hyvin myös luku- ja kirjoitustaidottomille ja siinä voidaan edetä yksilöllisesti ottaen huomioon mielenkiinnon kohteet. Sanavarasto karttuu toiminnan ohessa ja se lisää myös opiskelumotivaatiota. (Ruhanen 2013, 28.)
Omien kokemusteni kautta olen ehdottomasti sitä mieltä, että yhdessä soittaminen ja musiikin tekeminen toimivat mitä parhaimpana tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäjänä. Sen avulla vuorovaikutus eri väestöryhmien välillä lisääntyy ja tulee kokemuksia osallisuudesta.
Työssäni olen huomannut, kuinka paljon musiikista on apua kielen oppimisen kannalta ja kuinka jo pelkästään rytmin avulla jää sanoja paljon paremmin mieleen. Yleensä musiikki saa innostumaan, koska vaikka ryhmässä ei olisikaan yhteistä kieltä, musiikin kautta pystyy kommunikoimaan ja ilmaisemaan itseään. Esimerkiksi laulamisen kautta ja esiintyessä pystyy ilmaisemaan itsestään muille jotain sellaista mitä ei ole pystynyt sanoittamaan.
Usein tarvitaan vain pieni ”icebreaker” vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan. Sellaisena toimii hyvin yhdessä soittaminen ja esimerkiksi yhdessä erilaisiin soittimiin tutustuminen. Toiminnan kautta vuorovaikutus syntyy kuin itsestään. Kun ryhmässä on maahanmuuttajia ja kantaväestöä syntyy paljon molemmin puolista oppimista.
Yhdessä soittaessa ja improvisoidessa on läsnä muille soittajille ja pitää keskittyä kuuntelemaan ja havainnoimaan. Yhdessä musisoidessa tulee vahvasti olo, että on osana yhteisöä, vaikka ei puhuisikaan samaa kieltä. Se, että saavuttaa yhteyden muihin ihmisiin ja kokee olevansa yhdenvertaisesti osallisena, on kaikista tärkeintä. Musiikki on universaali kieli. Vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan, onneksi voimme kohdata musiikin kielellä.
Kirjoittaja: Anna-Sofia Sahlstedt, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2017
Lähteet:
Aalto, M. 2016. Ekat soittotreenit ja keikka viikonloppuna – uudenlainen bändikoulu vie musiikkia Itä- ja Koillis-Helsinkiin. Helsingin Sanomat. 12.9.2016. Viitattu 27.4.2017. http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002920380.html
Ahvenainen, J. 2015. Tempo toiminta sosiokulttuurisen innostamisen viitekehyksessä. Unkari-Virtanen, L. (toim.) Musiikki kuuluu kaikille. Musiikin YAMK muuttuvan musiikkipedagogiikan tiennäyttäjänä. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Aatos-artikkelit 18/2015. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.4.2017. http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/AATOS/PDF/AATOS_18_Musiikki_kuuluu_kaikille.pdf
Eurooppaan jälleen muuri – nyt Unkarin ja Serbian rajalle. Julkaistu 17.6.2015. MTV Uutiset. Viitattu 23.4.2017. http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/eurooppaan-jalleen-muuri-nyt-unkarin-ja-serbian-rajalle/5190310
Figures at a Glance. n.d. UNHCR The UN Refugee Agency. Viitattu 23.4.2017. http://www.unhcr.org/figures-at-a-glance.html
van Gulik, G . ja Laajapuro, N. 2016. Ihmisoikeuksien mallimaa pyrkii nyt pohjalle. 7.10.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.4.2017. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002924255.html
Heikkinen, K. 2012. Musiikki tehoaa kuin lääke. Hyvä Terveys 22.12.2012. Viitattu 24.4.2017. http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/musiikki_tehoaa_kuin_laake
Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386. Kotouttaminen.fi. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 23.4.2017. http://kotouttaminen.fi/laki-kotoutumisen-edistamisesta
Lehtinen, A. 2015. Hallituksen turvapaikkapolitiikassa on ristiriitaisuuksia. Yle Uutiset. Viitattu 24.4.2017. http://yle.fi/uutiset/3-8514258
Louhivuori, J. 2009. Näkökulmia musiikkikasvatuksen merkityksiin. Teoksessa Louhivuori, Paananen & Väkevä (toim.). Musiikkikasvatus. Näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Suomen Musiikkikasvatusseura FISME r.y. Ykkös-Offset Oy. Vaasa.
Maahanmuuttajien kotouttaminen edellyttää yhdenvertaisuutta ja yhteistyötä. n.d. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 23.4.2017. http://tem.fi/maahanmuuttajien-kotouttaminen
Maahanmuutto kasvaa ja monipuolistuu. n.d. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 23.4.2017. http://kotouttaminen.fi/maahanmuutto-kasvaa-ja-monipuolistuu
Miikkulainen. 2016. Elävän musiikin yhdistys Elmu ry, Caisa ja Skanska aloittavat yhteistyön Helsingin vastaanottokeskusten kanssa. Elmu ry. 10.6.2016. Viitattu 27.4.2017. http://ry.elmu.fi/uutiset/elmu-ry-caisa-ja-skanska-aloittavat-yhteistyon
Musiikki yhdistää. n.d. Tunne musiikki. Vapaaehtoistoimintaa kaikille aisteille. Eläkeläisliitto ry. Viitattu 25.4.2017. http://www.tunnemusiikki.fi/hyvinvointia+musiikista/musiikki+yhdistaa/
Muuttoliike ja pakolaiskriisi Euroopassa. Päivitetty 5.10.2016. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 23.4.2017. http://www.formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=49795&culture=fi-FI&contentlan=1
Pakolaiset ja siirtolaiset. n.d. Amnesty International. Viitattu 23.4.2017. https://www.amnesty.fi/tyomme/teemat/pakolaiset/
Pakolaisten vastaanoton käsikirja. n.d. Kotouttaminen.fi. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 25.4.2017. http://kotouttaminen.fi/pakolaisten-vastaanoton-kasikirja
Ruhanen, M. 2013. Kiintiöpakolaisten vastaanotto. Kokemuksia kotouttamisen järjestämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 28.4.2017. http://kotouttaminen.fi/documents/3464316/4304967/kiintiopakolaisten_vastaanotto_kokemuksia_kotouttamisen_jarjestamisesta.pdf/bfd8d5c5-2a42-4626-8d22-b7a5fc7bbed8
Sutela, H. 2016. Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien naisten kotoutumiseen kiinnitettävä huomiota. Tieto & trendit 2/2016. 12.5.2016. Viitattu 25.4.2017. http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/167/
Valkonen, T. 2015. Kulttuurit kohtaavat nuorten rap-työpajoissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 26.5.2015. Viitattu 27.4.2017. https://www.thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus/-/kulttuurit-kohtaavat-nuorten-rap-tyopajoissa
Valtion kotouttamisohjelma vuosille 2016-2019. n.d. Viitattu 28.4.2017. https://tem.fi/documents/1410877/3181440/Valtion_kotouttamisohjelma_vuosille_2016-2019.pdf/5d99abfe-0889-4eec-9a66-8e5bf587c1f7
Veirto, T. 2016. Musiikin menetelmät auttavat vieraan kielen oppimista. Yle uutiset. 13.1.2016. Viitattu 26.4.2017. http://yle.fi/uutiset/3-8592607