Jättiläinen koskettimilla

Pulssi nousee, kädet hikoilee ja silmissä sumentuu. Epätoivo ja masennus valtaa mielen. Nuotit lentävät lattialle, ja alkoholin suurkulutukselle on jälleen pätevä syy. Mitä on tapahtunut? Ajautuiko parisuhde karille? Kuoliko joku? Ei, vaan jotain pahempaa. Nimittäin Real Bookista tuli vastaan Giant Steps. Onko tilanne täysin toivoton? Löytyykö tähän vaivaan muita lääkkeitä kuin alkoholi?

Kyseessä on siis John Coltranen, Giant Steps jazz etydi. Olen kappaleen kanssa moneen kertaan tuskaillut, mutta useiden step by step tyylisten harjoitusten avulla olen tilanteen saanut jollain tavalla haltuun. Artikkelissa esittelen näitä harjoituksia. Harjoitukset on suunnattu pääasiassa pianisteille, mutta niistä pystyy minkä tahansa soittimen, sekä terveen järjen omaavaa opiskelija ja pedagogi hyötymään.

Mikä ihmeen jättiläinen?

John Coltrane nauhoitti Giant Steps kappaleen vuonna 1959. Se julkaistiin saman nimisellä albumilla vuotta myöhemmin. Albumia on ylistetty kriitikoiden keskuudessa, ja sitä pidetään yhtenä modernin jazz musiikin kulmakivistä.

Giant Steps, is effectively an étude – or a thorough study – of third-related chord movement. (John Coltrane – Giant Steps N.d.)

Kappaleesta tekee haastavan sen nopea tempo, sekä erikoinen sointukierto. Kappale sisältää 16 tahtia, joissa on 26 sointua. Sävellajit ovat B, G ja Eb. Sointukierto on ns. ylinousevakierto, jossa sävellaji vaihtuu suuren terssin välein 10 kertaa.

The progression provides a formidable challenge for the improvisor with its quickly changing key centres. (John Coltrane – Giant Steps N.d.)

Rakenne ja harmonia

Ensimmäinen ongelma joka kappaleen kanssa tulee vastaan, on erikoinen ja hankala rakenne. Tämän täydellinen hallitseminen on ehdoton edellytys kappaleen kanssa etenemiseen. Ohessa esittelen asteittain vaikeutuvia harjoitteita, joilla kovakalloisimmatkin opiskelijat saavat varmasti tulosta aikaan. Nämä harjoitukset tulisi tehdä metronomin kanssa. Sopiva tempo on noin 150 bpm.

Jotta harmonia tulisi mahdollisimman perusteellisesti hallintaan, keskitytään ensimmäiseksi soittamaan pelkkä rakenteenmukainen bassolinja vasemmalla kädellä. Soitetaan soinnun ensimmäinen sävel puolinuotin aika-arvolla. Jos tahdissa on vain yksi sointu, kuten tahdissa 3, soitetaan ensimmäisen sävelen lisäksi myös viides sävel.

Seuraavaksi otetaan melodia mukaan oikealle kädelle. Tämän jälkeen oikealle kädelle lisätään soinnunsäveliä, melodia nuotin pysyessä korkeimpana. Maj7 sointuihin lisätään suuri terssi, suuri septimi, puhdas kvintti ja suuri nooni. Min7 sointuihin lisätään pieni terssi, puhdas kvintti, suuri septimi sekä suuri nooni. Dom7 sointuihin lisätään suuri terssi, suuri seksti, pieni septimi sekä suuri nooni. Näitä sointuja kutsutaan myös nimellä ”left hand voicing”.

Jotta kappaleen harmonian ja rakenteen ymmärrys saataisiin vielä pidemmälle, voidaan tässä vaiheessa siirtyä harjoittelemaan taustanauhan avulla. Tässä vaiheessa left hand voicingit soitetaan vasemmalla, ja melodia oikealla kädellä.  Suosittelen käyttämään sovellusta niemeltä iRealpro, jossa tempon ja kompin voi säätää mieleisekseen.

Jos nämä kaikki harjoitukset saadaan soitettua vaivattomasti, on harmonia varmasti hyvin hallinnassa, ja voidaan edetä soolon harjoittelemiseen. Pidemmälle edenneet soittajat voivat soittaa kaikki harjoitukset uudestaan käyttäen neljäsosa bassolinjaa.

Soolo

It’s known across the musical world as one of the most challenging chord progressions to improvise over. (Caswell 2018.)

Suurin haaste kappaleessa on soolon soittamien sekä improvisointi. Varsinkin nopeimmilla tempoilla soolon soittaminen vaati paljon harjoittelua, hyvää tekniikkaa sekä perinpohjaisen ymmärryksen rakenteesta. Mutta kuten rakenteen opettelussa, aloitetaan soolon harjoittelu helpoista, asteittain vaikeutuvista harjoitteista.

Näissä harjoitteissa vasemmalla kädellä soitetaan aikaisemmin opittua puolinuotti bassoa. Tempo 120 bpm on sopiva lähtökohta, ja kahdeksasosanuotit soitetaan suorina.

Aloitetaan soittamalla jatkuvasti neljäsosanuotteja kolmisoinnun sävelillä. Sävelet eivät tarvitse olla missään tietyssä järjestyksessä, kunhan ne vastaavat alla olevaa harmoniaa. Tätä harjoitusta tulisi tehdä paljon, ja monella eri tavoilla, jotta korvat ja sormet tottuisivat harmoniaan. Tämä onnistuu kun pysytään koko kierto vain yhden oktaavin alueella. Tämän jälkeen siirrytään kahteen ja sen jälkeen kolmeen oktaaviin.

Edellisen harjoituksen perustana on ns. vertikaalinen ajattelu. Eli soitetaan soinnun säveliä. Seuraavaksi harjoitellaan ns. horisontaalista ajattelua, eli asteikkojen mukaista soittoa. Varsinkin nopeimmilla tempoilla pelkkä soinnunsävelien käyttö käy hieman hankalaksi, ja itseään toistavaksi.

Harjoituksen perusajatus on hyvin simppeli, niin simppeli että idioottikin olisi sen voinut keksiä. Eli soitetaan sointua vastaavan sävellajin ensimmäisen asteen duuri asteikkoa kahdeksasosanuotein. Tavoite on soittaa sävel, joka on kulloisessakin asteikossa seuraava. Aloitetaan soittamaan yksiviivaisen oktaavialan B sävelestä, ja soitetaan kolmiviivaisen oktaavialan alueelle, josta lähdetään takaisin alas jne. Soittaminen ei saisi katketa missään vaiheessa, ja sävellajissa tulisi pysyä. Tämä on hieman haastavaa, mutta eihän Giant Stepsin harjoittelu ruusuilla tanssimista pidäkään olla.

Viimeisimpänä improvisointi konseptina katsomme erilaisia kuvioita, ja sekvenssejä. Kappaleen säveltäjä John Coltrane käytti paljon varsinkin pentatoniseen asteikkoon pohjautuvia kuvioita.

So how can we tackle this behemoth of a tune? Coltrane himself approached it by playing a lot of notes in specific patterns. (Boornazian 2018.)

Ensimmäinen kuvio perustuu pentatoniseen asteikkoon, jossa soitetaan kutakin sointua vastaavan pentatonisen asteikon 1-2-3-5 sävelet. Harjoitus tulisi myös soittaa 5-3-2-1 sävel järjestyksessä.

Vihonviimeisenä asiana katsotaan melodisia sekvenssejä. Oivallinen paikka näiden käyttöön on tahdit 6-16, joissa sävellaji pysyy samana 2 tahdin ajan. Melodinen sekvenssi voidaan aina transponoida suuren terssin ylemmäs uuteen sävellajiin. Tämä antaa soololle rakenteen tuntua.

Summa summarum

Näillä harjoituksilla jokainen soittaja pääsee hyvään vauhtiin kappaleen kanssa. Materiaali sopii erinomaisesti myös jazzia opettavan ohjaajan käsiin. Harjoitteluprosessin ohjaus tapahtuu samoin tavoin kun oman oppimisen monitorointia, eteen päin mennään kun edellinen asia on hallussa.

Missään nimessä harjoittelu ei tähän vielä lopu, vaan se voi kestää jopa läpi elämän. Kuuntelemalla muiden sooloja ja yhdistelemällä erilaisia tekniikoita, kuten artikkelissa läpi käytyjä, voi kukin oman jättiläisensä taltuttaa.

Kirjoittaja

Petja Puumalainen
Musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2020
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Jones, J. 2018. Jazzdeconstructed – What makes giant steps so groundbreaking and radical. Openculture.com.  https://www.jazzwise.com/features/article/john-coltrane-giant-steps. Viitattu 20.3.2020

John Coltranen – Giant Steps. N.d. Jazzwise.com. https://www.jazzwise.com/features/article/john-coltrane-giant-steps. Viitattu 20.3.2020

Caswell, E. 2018. The most feared song in jazz, explained. Vox.com. https://www.vox.com/videos/2018/12/4/18125993/john-coltrane-jazz-explained-improvisation-giant-steps. Viitattu 20.3.2020

Boornazian, J. 2018. How to solo over Giant Steps. Learnjazzstandards.com. https://www.learnjazzstandards.com/blog/learning-jazz/jazz-advice/play-giant-steps/