Teknologian hyödyntäminen soiton opetuksessa

Teknologiset välineet ovat nykyisin helposti käyttäjän saatavilla (Mathlin, 2017, 18). Nykyään lähestulkoon jokaiselta löytyy taskusta älypuhelin. Siksi sitä ja muita älylaitteita (Tablettia tai kannettavaa tietokonetta) on helppoa hyödyntää soiton opetuksessa. Puhelimeen ja tabletille  on helppoa ja halpaa ladata erilaisia opetusta ja oppimista helpottavia applikaatioita. Musiikkiteknologia voi auttaa musiikin oppimisessa palvelemalla musiikin soittajaa, tekijää tai kokijaa. Teknologia voi tehdä esimerkiksi soiton harjoittelusta taloudellisempaa: soittaja voi harjoitella interaktiivisen säestysohjelman kanssa konserttia varten, jolloin konserttitilanteessa soittajan on helpompi toimia. (Heinonen 2015, 59.) Teknologian tuomat keksinnöt pystyvät parhaimmillaan kasvattamaan motivaatiota, syventämään oppimista, auttamaan kotitehtävien harjoittelussa ja nopeuttamaan oppimisprosessia.

Rytmi hukassa?

Rytmimusiikissa luonnollisesti rytmi on suuressa roolissa. Rytmisen tarkkuuden harjoitteluun löytyy muitakin apuvälineitä kuin klassinen metronomi. Esimerkiksi Drumgenius-applikaatio tarjoaa satoja erilaisia rumpulooppeja joiden tempoa voi säädellä tarpeen mukaan. Kompit ovat ihmisen soittamia ja ne on äänitetty aidolla rumpusetillä. Jos esimerkiksi opetat tunnilla Michael Jacksonin Billie Jean -kappaletta, löytyy applikaatiosta juuri kyseisen kappaleen rumpukomppi, jonka tempoa voit vielä halutessasi säätää sinulle tai oppilaalle sopivaksi. Näin nostat omaa tai oppilaasi harjoittelumotivaatiota ja nopeutat oppimisprosessia. Metronomiin verrattuna oikean rumpukompin kanssa harjoittelu auttaa huomattavasti oikean soittotyylin löytämisessä. Jos se olisi mahdollista, palkkaisin aina rumpalin soittamaan oppilaitteni kanssa, jotta he saavat jo harjoitteluvaiheessa käsityksen siitä miltä tuntuu soittaa oikean rumpalin kanssa. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, joten päästäkseni mahdollisimman lähelle oikeaa bändifiilistä jo harjoitteluvaiheessa, käytän looppeja opetuksessani ja omassa harjoittelussani.

Kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi sointukulkuihin, oppijaa saa välittömästi kuulokuvan ideoistaan. Näin hän voi oppia ymmärtämään musiikkia oman toimintansa kautta. (Salavuo 2005, 66-67.) Jos tarkoituksena on harjoitella asioita johonkin tiettyyn sointukiertoon, toimii esim. iReal pro hyvänä treenikaverina. Aktiivisen yhteisön ylläpitämiltä foorumeilta voi ladata sointulaput tuhansiin eri kappaleisiin, ja applikaatio soittaa taustanauhaa näiden sointujen pohjalta valitulla tyylillä. Jos foorumilta ei nuotteja löydy, on omien lappujen tekeminen applikaatiolla myös helppoa. Kappaletta voi loopata niin pitkään kuin haluaa sekä vaihtaa sävellajia. iReal pro toimii hyvin myös nuottisovelluksena keikkatilanteissa tai bändiopetuksessa.

Vaikka aiemmin puhuinkin rumpukompin kanssa harjoittelun eduista, on myös metronomin kanssa harjoittelulla edelleen paikkansa. Metronomiapplikaatioita löytyy monenlaisia. Ilmaiset applikaatiot ovat usein toiminnoiltaan suppeampia kuin maksulliset applikaatiot. Itse käytän Pro metronome -applikaatiota, koska siinä pystyy perinteisen metronomin lisäksi tekemään taukoja, muuttamaan rytmin tahtilajia, aika-arvoja ja painotuksia. Applikaatiosta löytyy myös tap-tempo -ominaisuus, jonka avulla kappaleen tempo on helppo selvittää naputtelemalla puhelimen ruutua kappaleen kanssa samaan tahtiin. Ohjelmassa voi itse päättää kuinka monta tahtia metronomi soittaa säädettyä tahtilajia ja kuinka monta tahtia ohjelma jättää soittamatta. Tämä rytmiharjoitus auttaa esimerkiksi harjoittelemaan kappaleita joissa sama kuvio toistuu pitkään. Tällöin, kun metronomi jättää tahteja tyhjäksi täytyy sinun tai oppilaasi pitää itse tempo hallussa, kunnes metronomi alkaa taas tikittämään.

Ennen vanhaan biisien opettelu korvakuulolta on ollut huomattavasti nykyistä vaikeampaa. Kappaleet oli opittava alkuperäisessä tempossa, ja oikean blokattavan kohdan löytyminen äänitteeltä toistoa varten oli lähinnä hakuammuntaa. Nykyteknologia tarjoaa tähän valtavan hyödyllisiä työkaluja, kuten esimerkiksi Amazing slowdowner-applikaation. Amazing slowdownerin avulla kappaleita voi hidastaa/nopeuttaa ilman kovin pahaa äänen laadun kärsimistä, vaihtaa sävellajia, ja luoda looppeja haluamastasi kohdasta hyvin vaivattomasti. Biisit voi siirtää Sovellukseen suoraan spotifysta, jolloin opeteltava kappalemateriaali on käytännössä rajaton.

Jos esimerkiksi opetustilanteessa oppilaan tehtävänä on harjoitella äänitteen pohjalta soolo, on Amazing slowdownerista apua monella tapaa. Sooloa voi hidastaa niin, että nuottien blokkaaminen onnistuu vaikkapa ääni kerrallaan. Jos soolo on nuotinnettu etukäteen, voi tällä tavoin varmistaa myös lukeneensa nuotin oikein. Vaikeita paikkoja voi loopata ja harjoitella kaikessa rauhassa. Edistyttäessä tempoa voi nostaa pykälä kerrallaan jolloin siirtymä täyteen tempoon tapahtuu luontevasti ja mukavasti ilman suuria hyppyjä vaikeustasossa. Jos taas oppilaan on opeteltava kappale bändiharjoituksiin eri sävellajista kuin alkuperäisellä äänitteellä, on sävellajin vaihto Amazing slowdownerilla harjoittelua varten helppoa.

Kadonneen motivaation metsästys

Etenkin nuorempia oppilaita opettaessa yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi asettuu motivaation ja kiinnostuksen ylläpitäminen. Älylaite-teknologia tarjoaa pelillistettyyn harjoitteluun suunniteltuja sovelluksia, jotka auttavat pitämään harjoittelun mielenkiintoisena. Esimerkiksi Yousician-sovellus saa normaaleilla kielisoittimilla soittamisen tuntumaan suositulta Guitar Hero-konsolipeliltä. Sovellus lukee kitarasta/bassosta lähtevää äänisignaalia, ja näyttää onnistumisprosentin näytöllä. Pelaaja saa itse säätää kappaleen tempon sellaiseksi, jossa soittaminen onnistuu. Kehitys on suoraan havaittavissa sovelluksen pisteyttäessä suoritukset. Sovellus on hyödyksi etenkin itsenäisessä harjoittelussa. Kuitenkaan soittajan soundia, fraseerausta tai soiton puhtautta applikaatio ei kykene arvioimaan, joten opettajaa ei Youcisianista ole vielä korvaamaan.

Myös esimerkiksi primavista-harjoitteluun on olemassa sovelluksia, kuten Rhythm Taps- primavistapeli. Sovellus tarjoaa lyhyitä rytmiprimavistoja, jotka naputellaan sovelluksen oman metronomin kanssa puhelimen näyttöön. Seuraavaan kenttään pääsee aina kun primavista onnistuu täydellisesti.

Teknologian vastuullinen käyttö

Yhdistettäessä teknologiaa pedagogiikkaan, on alasta riippumatta hyvä kyseenalaistaa teknologian tuoma pedagoginen hyöty. Tutkimusten mukaan älylaitteilla on keskittymiskykyä haittaavia vaikutuksia, jos kännykkä on näkökentässä ja vaikka se ei piippaisi, sekin kuluttaa keskittymiskykyä (Keränen 2019). Opettajan on siis syytä käyttää älylaitteita vastuullisesti opetuksessa. Suurin osa esittelemistämme applikaatioista ovat lähinnä harjoittelua helpottavia työkaluja, mutta nimenomaan keskittymiskyvyn ja musiikillisen suorituksen laadunparantamisen kannalta on syytä varsinkin opetusta pelillistäessä olla erittäin tarkkana. Älylaitteen ei tulisi tarjota helppoa pakokeinoa harjoittelusta, vaan toimia tukena antaen itse musiikin olla pääasia soittamisessa.

Myös opettajan kyky hyödyntää älylaitteita opetuksessa toimivasti on tärkeää. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että opettajat tarvitsevat lisää koulutusta musiikkiteknologian käytöstä, mikäli sitä toivotaan käytettävän musiikin opetuksessa. Koulujen tulisi lisätä mahdollisuuksia musiikkiteknologian käytölle panostaen välineisiin ja ohjelmistoihin ja tarjota opettajille tilaisuuksia osallistua koulutukseen. (Heinonen 2015, 59.)

Älylaitteen täytyy myös palvella opettajan pedagogisia tarpeita, eikä toimia laiskan pedagogin pakokeinona tunnin suunnittelusta. Sen sijaan, että opettaja lyö laitteen oppilaan käteen ja käskee pitämään kivaa, täytyy älyteknologian käytön olla perusteltua ja määrätietoista, ja palvella nimenomaan musiikillisia päämääriä.

Kirjoittajat: Aapo Lankinen ja Riku Haapala, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma 2019

Lähteet

Heinonen, A. 2015. Musiikinopettajien käsityksiä omista musiikkiteknologian käyttötaidoista. Helsinki: Maisterin tutkielma, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/235018

Mathlin, H. 2017. Teknologia-avusteisuus säveltämisen pedagogiikassa. Jyväskylä: Kandidaatintutkielma, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/53162/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201703011554.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Keränen, T. 2019 Aivotutkija: Jo pelkkä kännykän näkeminen voi rasittaa keskittymiskykyä. Helsinki Lehtiartikkeli, Yle. https://yle.fi/uutiset/3-10591431?fbclid=IwAR1DoqWGIzPdaFxfTDj4_bpryq8b0QpTMwTax86f6puzBtXRSAdKjqGSuv4

Salavuo, M. 2005. Verkkoavusteinen opiskelu yliopiston musiikkikasvatuksen opiskelukulttuurissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Jätä kommentti