Hyvä ilmapiiri opetustilanteeseen

Ilmapiirillä on suuri vaikutus motivaatioon ja oppimistuloksiin. Asia on erittäin tärkeä ja kaikkia koskettava aihe eikä sen merkitystä tulisi sivuttaa. Opettajalla on hyvät vaikutusmahdollisuudet luoda oppimista edistävä ilmapiiri. Asia on yksinkertainen. Miksi se käytännössä on usein kuitenkin niin vaikeaa?

Ihmisen perustarpeet

Ihmisen perustarpeita ovat muun muassa hyväksytyksi ja kuulluksi tuleminen, arvostus ja kunnioitus, olla rakastettu ja merkityksellinen sekä toisaalta myös saada toimia ja luoda uutta. Opettajan ja oppilaan välisen vuorovaikutussuhteen tulisi pohjautua molemminpuoliseen kunnioitukseen taitotasosta riippumatta. Arvostamme helposti toisiamme ihailtavan tekemisen kautta. Toisen ihmisen kunnioitus lähtee kuitenkin paljon syvemmältä – se on perusarvo.

Opettajan tulisi pystyä kunnioittamaan jokaista oppilasta ihmisenä, vaikka tämä ei yltäisikään halutulle taitotasolle. Helposti, jos huomaamme toisen olevan huono jossain yhdessä asiassa – siinä ainoassa, jonka kautta olemme hänen kanssaan tekemisissä – alamme ajatella hänen kenties olevan huono muillakin elämän osa-alueilla. Näin asia ei todellisuudessa ole. Meidän tulisi opettajina muistaa, että heikompikin oppilas voi loistaa jossain kouluaineessa, työpaikalla tai jossain muussa ihailtavassa asiassa. Ilmiö toimii myös toisin päin: lahjakas oppilas nähdään myönteisessä valossa ja positiivisuuden kehä on valmis. Psykologiassa ilmiölle on omat käsitteensäkin: sädekehäilmiö (haloefekti) ja stigmailmiö.

Mikä on ensin?

Kumpi oli ensin muna vai kana? Oliko ensin huono motivaatio vai huono ilmapiiri? Tai positiivisessa kehässä hyvä motivaatio vai hyvä ilmapiiri? Ilmapiiri koostuu muun muassa vuorovaikutuksesta, ilmeistä ja eleistä, sanallisesta viestinnästä, kokemuksista ja uskomuksista, tunteista ja odotuksista sekä ympäristöstä. Ilmapiiriin vaikuttavat kaikki tilanteessa mukana olevat ihmiset ja asiat – se koskettaa kaikkia. Ja mikä tärkeintä, siihen voi myös tietoisesti vaikuttaa! Ilmapiiri on hyvin moniulotteinen ja monisyinen kokonaisuus, joka ei pysy muuttumattomana vaan on jatkuvasti muuntautuva. Motivaatio ja ilmapiiri käyvät vuoropuhelua. Tähän vuoropuheluun vaikuttavat sellaisetkin asiat, joiden syyt eivät ole peräisin sen hetkisestä opetustilanteesta. Yksinkertainen esimerkki tällaisesta opetustilanteeseen vaikuttavasta asiasta on opettajan ja oppilaan vireystilat. Kokonaisvaltainen elämisen taito on erityisesti aikuiselle ihmiselle tärkeää. Se, että opettajalla on hyvät lähtökohdat tehdä työtään, on usein edellytys positiiviselle kokemukselle oppimisesta. Kukapa ei olisi ärtynyt väsyneenä tai nälkäisenä?

Hyvä motivaatio on erinomainen lähtökohta uuden oppimiselle tai vanhan kehittämiselle. Se ei kuitenkaan ole vaatimus hyvälle ilmapiirille. Opettajan on hyvä pohtia omia motiivejaan opettaa ja oppilaan on hyvä miettiä omia motiivejaan tulla oppimaan. Näitä motivaation syitä olisi hyvä tarkastella rehellisesti. Jos omat motivaation lähteet eivät ole sitä, mitä niiden haluaisi olevan, tapoja muutokseen kannattaa pohtia. Ajatuksillamme voimme vaikuttaa tekoihin ja tunteisiimme. Hyvä opettaja voi saada oppilaat innostumaan! Kun kyselin opiskelukavereiltani, onko joku hyvä opettaja saanut innostumaan jostakin aineesta, suurin osa vastasi empimättä, että on. Kysellessäni yksi henkilö ei muistanut hyviä opettajia, mutta muisti huonoja opettajia, jotka ovat saaneet innostuksen laantumaan.

Opettaja suhteen luojana

Yksi tärkeä käytännön keino luoda oppilaaseen hyvä vuorovaikutussuhde on olla kiinnostunut oppilaasta ja hänen elämästään. Yleensä ihmiset pitävät siitä, että heistä ollaan kiinnostuneita. Esimerkiksi kuulumisten kysyminen tunnin alussa voi luoda välittämisen tunnetta, mikä taas edesauttaa turvallisuuden ja luottamuksen syntymistä. Opettaja-oppilas -suhteessa on myös eduksi, että oppilas on kiinnostunut opettajasta (Anttila 2000, 120). Se edistää arvostuksen tunnetta opettajaa kohtaan sekä luo vastavuoroista vuorovaikutussuhdetta.

Numminen (2005, 247) muistuttaa, että päävastuu hyvästä ilmapiiristä on opettajalla. Parhaassa tapauksessa opettaja-oppilas -suhde on riittävän läheinen, mutta ei kuitenkaan riippuvainen. Vuorovaikutus on parhaimmillaan vastavuoroista, aitoa, sävyltään myönteistä ja keskinäiseen arvostukseen perustuvaa. (Anttila & Juvonen 2002, 130-131.) Sopivan läheisessä suhteessa opettaja pystyy antamaan rehellistä palautetta, myös kielteistä, ilman, että opiskelijan minäpystyvyys laskee (Anttila 2000, 126). Läheinen suhde opettajan ja oppilaan välille on edellytys opettajan työn onnistumiselle, sillä muuten hän ei voi tehdä oikeita johtopäätöksiä oppilaan käyttäytymisestä (Anttila & Juvonen 2002, 146). Tätä tarvitaan oppijalähtöisyyteen.

Erilainen opettajan rooli eri vaiheissa

Ensimmäisessä vaiheessa aloittavalle soittajalle tai laulajalle tärkeintä on saada myönteisiä kokemuksia opiskelusta. Soittotuntien pitää olla miellyttäviä ja innostavia. Se on kaikista tärkeintä. Tämän pohjalla on opettajan myönteinen tunnesuhde oppilaaseen. Opettajan ammattitaitoinen pätevyys ei ole niin tärkeää kuin kokemus tuntien ilmapiiristä. Kun siirrytään oppimisessa eteenpäin, toiseen vaiheeseen, mukaan tulee suunnitelmallisuus ja tavoitteellisen työskentelyn vaihe. Soittotuntien tärkein tavoite ei saa enää olla soittotunneilla viihtyminen. Silloin opettajan on tärkeää olla hyvin asiansa osaava. Oppilas kaipaa opettajalta sopivaa vaatimustasoa, innostamista ja kannustavuutta sekä samaa päämäärää: auttaa oppilas kehittymään taitavaksi muusikoksi. Kolmannessa vaiheessa opettajan tulee jo kuulua arvostettujen muusikkojen joukkoon. Hän tukee oppilaan taiteellista persoonallisuuden kehittymistä. Oppilas on itsenäistynyt ja tullut alansa huipulle. Opettaja tukee oppilaan verkostoitumista, inspiroi, motivoi ja antaa käytännön ohjeita. (Anttila & Juvonen 2002, 142–145.)

Ilmapiirillä on oikeasti merkitystä

Ilmapiiri, motivaatio ja oppimistulokset ovat erittäin läheisesti linkittyneitä toisiinsa. Yksinkertaistettuna ilmapiirillä on suuri vaikutus motivaatioon ja motivaatiolla suuri vaikutus oppimistuloksiin. Toisaalta motivaatio ja oppimistilanteen ilmapiiri vaikuttavat toisiinsa vuorovaikutteisesti. Motivaation lähteitä on monenlaisia, ei vain ilmapiiristä johtuvia, ja motivaatio vaikuttaa myös ilmapiirin syntymiseen. Vuorovaikutustilanteessa kaikilla henkilöillä on jonkinlainen motivaatio, joka tuo oman osansa ilmapiiriin.

Anttilan (2000, 147) tutkimuksen mukaan opiskelumotivaation intensiteetti oli erittäin merkittävästi korkeampi myönteisesti koetussa ilmapiirissä kuin kielteisesti koetussa ilmapiirissä. Jotta soiton opiskelu voi olla mielekästä, myönteinen ilmapiiri on välttämätön. Tämä ei kuitenkaan lupaa korkeaa tehtäväorientoituneisuutta ja minäpystyvyyttä. Puolestaan kielteinen ilmapiiri on erittäin merkittävästi yhteydessä tehtäväorientoitumattomuuteen ja alhaiseen opiskelumotivaatioon. Toisin sanottuna, myönteisen ilmapiirin vuoksi Anttilan (2000, 121) tutkimuksen opiskelija tuli mielellään soittotunnille ja harjoitteli enemmän omalla ajallaan. Soittotunnin kielteinen ilmapiiri puolestaan sai opiskelijan asenteen soitonopiskelua kohtaan muuttumaan kielteiseksi ja saattoi hävittää koko opiskelumotivaation.

Sopiva vaatimustaso tukee opiskelumotivaatiota. Opettajan tulee olla tavoitteellinen ja sopivassa määrin vaativa. Kannustamalla ja rohkaisemalla opettaja pystyy motivoimaan oppilasta. Opettajan tulee uskoa realististen tavoitteiden saavuttamiseen ja suorastaan vaatia opiskelijaa toimimaan niitä kohti. Tämä lisää opiskelijan minäpystyvyyttä. Liian alhainen vaatimustaso ei motivoi opiskelijaa riittävästi ja liian korkea vaatimustaso toi ilmapiiriin kielteisiä sävyjä. (Anttila 2000, 126.) Sopivaa vaatimustasoa mietittäessä on tärkeää tiedostaa, missä vaiheessa oppilas on. Ensimmäisessä vaiheessa positiiviset kokemukset ovat erittäin tärkeässä osassa harrastusta. Vain niiden kautta voidaan siirtyä toiseen vaiheeseen, jossa sisäistä motivaatioita tulee löytyä. Opetuksen tulisi aina olla oppilaslähtöistä, johon ei voi päästä ilman riittävän läheistä oppilas-opettaja -suhdetta.

Lopuksi

Kaikista yli 20 henkilökohtaisesta opettajastani on helppoa sanoa, ketkä ovat olleet niitä parhaimpia opettajia. He ovat olleet ihmisiä, jotka ovat kyenneet tulemaan sen hetkiselle tasolleni. He ovat osoittaneet välitämistä ja ovat olleet kiinnostuneita muustakin elämästäni – minusta. Heiltä olen myös oppinut paljon opiskeltavaa asiaa ja he auttaneet konkreettisesti siinä eteenpäin. On miellyttävää tehdä töitä hyvässä ilmapiirissä.

Kirjoittaja:

Aino Nissinen 2019, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Anttila, M. 2000. Luokanopettajaopiskelijoiden pianonsoiton opiskelumotivaatio ja soittotuntien tunneilmapiiri Joensuussa, Jyväskylässä ja Petroskoissa. Väitöskirja. Joensuu: Joensuun yliopistopaino.

Anttila, M & Juvonen, A. 2002. Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy.

Numminen, A. 2005. Laulutaidottomasta kehittyväksi laulajaksi: tutkimus aikuisen laulutaidon lukoista ja niiden aukaisemisesta. Helsinki: Sibelius-Akatemia.