Oppilaan motivointi kitaransoiton opiskelussa

Mitä motivaatio on ja mitä keinoja oppilaan motivointiin voisi löytyä? Aihe on mielenkiintoinen, koska jokaisen oppilaan motivaatio ja innostus soitonopiskeluun on erilainen ja opettajana olisi hyvä pystyä tukemaan oppilaiden etenemistä kohti omia tavoitteitaan ja löytämään oppilaiden sisäiset motivaation lähteet. Olen opettanut eri-ikäisiä ja eritasoisia kitaraoppilaita noin kymmenen vuoden ajan ja huomannut monenlaisia motivaation tasoja. Jotkut oppilaat ovat todella motivoituneita ja joidenkin kanssa saa tehdä enemmän töitä herättääkseen oppilaan innostuksen.

Miten motivoida oppilasta?

Motivaatiolla tarkoitetaan yleensä ihmisen tahtoa tehdä jotain ja sen perustana ovat motiivit. Motivaatio voi olla sekä tietoista että tiedostamatonta. Motiivilla tarkoitetaan päämäärään tähtäävää käytöstä ja tätä ylläpitävää voimaa. Motivaatio voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen motivaatioon. (Terveysverkko 2017, Martela 2015, 31−32.) Pohdintojeni mukaan musiikin ja soiton opiskelussa sisäisiä motiiveja voi olla muun muassa soittamisen ilo, halu tulla paremmaksi soittajaksi, kun taas ulkoisia motiiveja voi olla esimerkiksi halu päästä nopeasti tienaamaan rahaa soittamisella. Miten motivoida oppilasta ja sitä kautta saada oppimista ja ennen kaikkea innostusta soittamiseen? Mielestäni paras puoli opettamisessa on se, kun huomaa oppilaan ”ahaa-elämyksen”, eli sen kuinka jokin aihe tai asia loksahtaa paikalleen ja oppilas kokee onnistumisen tuoman hyvänolon tunteen.

Olen opetustyössäni havainnut ryhmässä musisoimisen hyväksi keinoksi lisätä innostusta ja motivaatiota. Opetan eräässä oppilaitoksessa, jossa opetus on pääsääntöisesti yksilöopetusta, mutta kokeilin vaihtelun vuoksi syyslukukauden viimeisellä kerralla parituntia kahdelle oppilaalle. Toinen oppilaista oli aloittanut kitaransoiton vasta samana syksynä ja hänellä oli ollut vaikeuksia oppia perussointuja sekä muita alkeisasioita. Tämän 45 minuuttisen paritunnin aikana tuntui, että hänen soittonsa taso meni eteenpäin enemmän kuin koko syksynä yhteensä. Huomasin myös vahvan innostuksen kummallakin oppilaalla. Uskoisin, että yhtenä syynä tähän äkilliseen taitotason nousuun oli kova halu pysyä toisen oppilaan vauhdissa sointujen soitossa ja kun oppilas huomasi onnistuvansa, se lisäsi hänen itseluottamustaan ja sitä kautta motivaatiota. Joulutauon jälkeisellä tunnilla huomasin, että oppilas oli selkeästi saanut innostuksen soittamiseen ja hän oli oma-aloitteisesti etsinyt soitettavia kappaleita loman aikana ja harjoitellut niitä.

Mielestäni tavoitteiden laatiminen ja päätavoitteeseen johtavat välitavoitteet ovat tärkeä keino motivoida oppilasta. Tavoitteet tulisi laatia siten, että ne ovat oppilaan saavutettavissa, mutta kuitenkin niin, että ne ovat tarpeeksi haasteellisia. Välitavoitteina voisi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti muille opiskelutovereille, jossa jokainen esittäisi sillä hetkellä harjoitettavaa ohjelmistoaan. Muiden samalla opiskelutasolla olevien tai jo pidemmälle edistyneiden soittajien kuuleminen saattaa antaa muille oppilaille suuresti motivaatiota ja innostusta. Miikka Salasvuon mukaan mielekäs, toisiaan tukeva työyhteisö ruokkii tiimin jäsenten motivaatiota (Miikka Salavuo 2011). Tämä pätee mielestäni myös musiikkiharrastuksessa. Olen huomannut oppilaideni ja opiskelutovereideni keskuudessa kahta eri ajatusmallia. Toisessa tapauksessa näennäisesti paremman soittajan soiton kuuleminen saa aikaan inhoreaktion omaa soittotaitoa kohtaan ja valtaosa ajattelun energiasta menee oman huonouden vatvomiseen. Toinen ajatusmalli on se, että paremman soittajan soiton kuuleminen saa aikaan ihailua ja vahvan tunteen, että kuulija haluaa itsekin olla samalla tasolla.

Oman soiton vieminen seuraavalle tasolle vaatii suunnitelman, jonka mukaan tasoa lähdetään tavoittelemaan. Tässä voi osaava ja kannustava opettaja olla hyvänä apuna. Oppilaan kanssa voidaan laatia konkreettisia tavoitteita unohtamatta välitavoitteita, joiden saavuttaminen ruokkii oppilaan motivaatiota ja innostusta. Motivaationaliset tavoitteet voidaan jakaa karkeasti oppimistavoitteisiin ja suoritustavoitteisiin. Oppimistavoitteessa oppilaan tavoite on lisätä osaamistaan opeteltavan asian suhteen eli voidaan puhua sisäisestä motivaatiosta, kun taas suoritustavoitteessa oppilas tekee töitä saadakseen jonkinlaisen palkkion, esimerkiksi hyvän arvosanan. (Suomen virtuaaliyliopisto 2018.)

Hyvä opettaja pystyy palautteen kautta motivoimaan oppilastaan tehokkaasti. Palautteen tulisi olla rakennettu niin, että siinä keskitytään tarpeeksi hyviin puoliin, mutta annetaan myös rakentavaa palautetta, jota voi hyödyntää heti harjoittelun jatkuessa. Itse olen huomannut, että esimerkiksi tutkintojen jälkeen motivaatio harjoitteluun on hyvä, jos opettajalla ja raadin jäsenillä on ollut konkreettisia kehitysideoita. Tutkimuksen mukaan oppilaan motivaation kannalta olisi hyvä kannustaa oppilasta ymmärtämään opittava asia. Lisäksi oppilaalle olisi hyvä löytää häntä itseään kiinnostavaa tarpeeksi haasteellista soitettavaa. (Suomen virtuaaliyliopisto 2018.)

Oppilaiden oma näkemys motivaatiosta

Tein artikkelia varten lyhyen kyselyn, jonka lähetin oppilailleni. Kyselyssä kysyin muun muassa sitä, mitkä asiat vähentävät ja lisäävät motivaatiota, mitä oppilaat toivoisivat opettajan tekevän lisätäkseen oppilaiden motivaatiota ja miten oppilaat saavat pidettyä motivaatiota yllä silloin kun ei huvittaisi soittaa eikä harjoitella. Vastauksia sain seitsemältä soittajalta. Suurin osa vastaajista oli soittanut kitaraa 0-5 vuotta ja he olivat harrastajatasoisia soittajia.

Useimmat vastaajat kertoivat motivaationsa olevan vaihtelevaa, päivästä riippuvaista. Välillä tekee mieli harjoitella ja soittaa päivittäin ja välillä taas ei huvita koskeakaan soittimeen. Kaksi vastaajaa kertoivat motivaationsa olevan kestävää ja hyvällä tasolla. Mikä sitten nostaa ja pitää yllä motivaatiota? Tähän kysymykseen löytyi vastaukseksi monia tekijöitä. Motivaatiota nostaa muun muassa onnistumiset, uuden oppiminen ja se, että saa soittaa itselleen mieleisiä kappaleita. Lisäksi mainittiin hyvin asetetut tavoitteet ja jokin mielekäs toteutuskanava esimerkiksi bändi, jossa saa soittaa mielekästä musiikkia. Mikä sitten vähentää motivaatiota? Vastauksina esiin tulivat seuraavia asioita: harjoiteltava materiaali ei ole mielekästä ja tuntuu liian haastavalta omaan tasoon nähden. Paineen tuntu ja harjoittelu vain sen takia, että on pakko (esimerkiksi tutkintoa tai tasosuoritusta varten). Mielekkäiden bändiprojektien puuttuminen. Motivaation lisäämiseksi soittamiseen kyselyyn vastanneet opiskelijat toivoivat opettajalta selkeitä tavoitteita ja selkeää etenemistapaa kitaransoiton harjoittelussa, oppilaan omien ehdotuksien kuuntelemista ja sitä kautta mielekästä soitettavaa, konkreettisia treenivinkkejä ja positiivista palautetta.

Pohdinta

Oppilaiden vastaukset tukivat aiemmin tutkittuja ja koettuja havaintoja. Onnistumiset ja mielekäs soitettava materiaali tukevat kitaransoiton harjoittelua, kun taas pakolliselta tuntuvan, mahdollisesti liian haastavan, materiaalin soittaminen saattaa vähentää motivaatiota. Kannustava ja positiivinen palaute lisää myös motivaatiota samoin kuin konkreettiset harjoitteluvinkit. Yhteissoitto, selkeät tavoitteet välitavoitteineen sekä harjoittelu jotain tiettyä tapahtumaa, esimerkiksi konserttia, varten lisää harjoitteluintoa. Opettajana haasteeksi saattaakin muodostua oppilaiden lempikappaleiden ja pakollisten, tietyn opetussuunnitelman, mukaisten kappaleiden yhteensovittaminen.

 

Kirjoittaja: Tony Moisio 2018, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Martela, F. 2015. Valonöörit – Sisäisen motivaation käsikirja. Juva: Gummerus Kustannus.

Salavuo, M. 2011. Motivaatio ratkaisee työssä ja oppimisessa. 9 olennaista tekijää. Miikka Salavuo Sosiaalisen oppimisen ja sosiaalisen median asiantuntijapalveluja. 6.6.2011. Viitattu 23.4.2018 http://miikkasalavuo.fi/2011/06/06/motivaatio-ratkaisee-tyossa-ja-oppimisessa-9-olennaista-tekijaa/

Suomen virtuaaliyliopisto. Verkkopedagogiikka. 2018. Viitattu 26.4.2018. http://tievie.oulu.fi/verkkopedagogiikka/luku_4/motivaatio.htm

Terveysverkko. Suomen terveysliikuntainstituutti Oy. 2018. Viitattu 12.4.2018. http://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/motivaatio/

 

 

 

 

 

 

Jätä kommentti